Itophiyu dhaggete gobba, dagaseno bareendete ayiddeeti. Tenne bareeda daga su’mi ka’’a hasiissannohu danchummatenniiti. Itophiyu bareeddate gobba ikkinnina “huucciraanote gobba” yaamante ka’’a dinose.
Itophiyimma naaxxilleho. Itophiyu shiima yanna buxicho ikkiturono ayirrinyese sayisse uyitanno gobba di-ikkitino. Itophiyimmate xawishshi bareendenna ayirrinyeho. Mittu Itophiyu qansichira “mannu anga agadhaancho” yaamama rewosiiti.
Kuni kayinni budu, amma’notenna ayimmate ledo amadamanno. Itophiyimma qeelaanchimmate. Itophiyimma adhantenni roore aate. Itophiyu buna kalqete uyitino; Luusi kalqete dagara uyitino; kalqete aana xu’eessa waa adhitukkinni qachu gobbuwara 12 lagga baraassanno; qajeelle rosiissino; lubbonsa yanna yannatenni kakkaltanno bareedda widoonni kolidda daga wolaphora faasho fantino gobbaati. Konni daafira Itophiyu kalaqamisenni uyitannota ikkinnina Adhitannota ikkitara didandiitanno.
Kaa’looshshu agadhaanchimma ayirrinyunni aleenni buqqeete lase abbitanno. Uyinansara agadhitanno daga buqqeete aliidimma diheedhannonsa. Mannu alba uurritara didandiitanno. Huucci’nanni naaxxa didandiinanni; huucci’nanni bareendetenna worbimmate daafira kula waa dikayissanno.
Hala’lado daga huucci’raano ikkitino gobba gobbate gede shollinye abbitanno. Hiittenne barera afante umisenna gobbase daafira coyi’rate qarrantanno. Buqqeetenni qeelantino daga kayinni baalunku handaarinni qeelamaancho ikkase digattanno.
Konni daafira meessaneete kaa’lamaanchimmatenni fushsha ga’ara yinanni hajo di-ikkitino. Konnira balaxotenni kaa’lamaanchimma aliidimma xiibbanno; ayirrinye heeshshi assitanno; wolapho shollishshannotanna buqqee gawajjitannota ikkase huwata hasiissanno. Konne wolaphote bayirreenya buuxisiisatenna diina qeelate hallo qodhe loosa hasiissanno.
Baxxinohunni gobbanke Itophiyu gibrinnu loosira injiinohu shaqqadu bushshinna diilallo nooseha ikkasinni gibrinnu loosinkera illacha tugatenni hala’ladunni laashsha hanafa noose. Hananfoonni gibrinnu latishshi millimmo roorenkanni gummaa’mitanno gede bikkantinokki sharro assa hasiissanno.
Dhagge kultanno garinni Itophiyu gibrinna kalaqqino gobbuwa mereerinni mittete. Konne calla ikkikkinni hatte yannara gibrinnu loosira hossara dandiitanno yinoonnita yannaasicho teknolooje horoonsidhannonkanni. Ikkirono Itophiyu daga hanafonsa garinni gibrinna yannaasincho assa hoogansanni harinsho duumbara gattanno gede gadachishshino.
Hattono wolootu miinju handaarrara kakkaooshshe assantenni yanna yannatenni lexxitanni dagginota dagate kiiro hurbaatisa hooggino. Konninni kainohunni moollenna hude hekko kalaqqu. Itophiyu su’mi hudete ledo ka’’a hanafi. Konni qarrinni fulate Yaadigi yannara gibrinnunni massagantinota miinju poolise kalanqe loonsanni keeshshinoonni. Gibrinnu laalchinna laalchimma aana mereerima woyyaambe leelturono Yaadigi biilloonyunni ho’la geeshsha seeftineetetenna labbino amanyootinni irko assinanni daga kiiro 13 miliyoone iillitinonkanni.
Itophiyu seeda dirrara wolaphose agadhite heedhino kolidda daga lawishsha ikkiturono sagaletenni umose dandaa hoogasenni garunni la’ukkinni heedhino. Adiwunni afi’noonni qeelle kadote gashshaanonni jawaatino miinjinni massagantanni keeshshitino. Itophiyu naaxxillinna qeelle qamade huucci`ratenni qara ba’e kalqete bare aana shiqinsheemmo xa’moranna macciishshiinsheemmo huurora “Balaxxine godowa’ne wonshidhe” yitanno dawaro uyinannanke keeshshinoommo.
Techo kayinni Adiwu qeelle taalo dargase mootoo’mitanno gede dandiissannota naaxxisiissanno dhagge borreessa dandiineemmo deerra iillinoommoha lawanno. Itophiyu layinkimeeshsho wolaphose odeessidhara, qamadete laalchinni umose dandiite gobbayidi dikkora sokkara; qamadete huuccattonni qamade soyaate widira reekkantara mite lame yitanni no.
Itophiyu kalqete aana qamade hidhitanno gobbuwa giddonni balaxotenni afantannota ikkitanna diru dirunkunni 107 miliyoone kuntaala qamade eessite 1 biliyoone doolaare meddi yitino fulo fushshitanno. Ikkirono sa’u shoole dirra giddo mootimma qamadete laalchira uyitino illachinni Itophiyu qamade gobbayidinni eessira uurrissino. Kuni wo’naalshise kalqete aana qamade laashshatenni kullanni 18 gobbuwa qotira uurrisannose.
Itophiyu qamade adhatenni qamade soyaate widira umose soorratenni dhagge loossino; qachu gobbuwarano hexxonna naaxxillu lawishsha ikkitino. Qamadete gede Ruuzete laalchirano illacha tugatenni gobboomu hasattonni sa’e gobbaydi dikkora soyaate illachishshe loossanni afantanno. Baxxinohunni gobba Ruuzete laalchira sumuu yinoha diilallote akatanna injiitino baatto afidhinota ikkase mixose loosu widira soorra hooggannokkita handaaru xiinxallaano huwachishshanno.
Gibrinnu ministerenni fultino mashalaqqe leellishshanno garinni; Itophiyaho 5.6 miliyoone hektaare baatto Ruuzetenni latisate dandiissanno baatto heedhurono; diru dirunkunni 200 kume toone ale Ruuze gobba giddora eessatenni diru dirunkunni 200 miliyoone doolaare fulo assitanno.
Ikkeennano Itophiyaho kalaqamu miinju amanyoote gumula hananfinkunni sa’u 5 dirra kawa mootimma albase Ruuzete widira qolatenni harancho yanna giddo jawaachishanno guma borreessiisa hananfoonni. Ruuzete widoonni sai diro 8 miliyoone kuntaala sainokkita laashshinoonni; tayxe kayinni honse aganna giddo calla 38 miliyoone kuntaala laashsha dandiinoonni.
Baxxinohunni Amaaru qoqqowira (Fogeraho), Jimmaho, hattono Somaalete qoqqowira gumullanni hee’noonnihu Ruuzete laalchi Itophiya Ruuze adhantenni soyaate widira reekkisannoseho.
Kuri hexxo uyitanno loossa Itophiyu harancho yanna giddo kaa’lamaanchimmatenni fulte umose sagaletenni dandiitannota leellishshannoreeti. Mootimma “Kaa’lamaanchimma ikkitona” yitanno massagonni aantino lame dirra giddo Itophiya wo’munni wo’ma kaa’lamaanchimmatenni fushshate haaro mixo haadhe daggino.
Aantanno lame dirra gido 250 kume hektaare baatto latisatenni Itophiyu ikkado gide laashshatenna kaa’looshshe adhatenni fulate mixidhino. Konnira qole loosidhe galtinori calla ikkitukkinni baalanti Itophiyu daga kaa’lamaanchimmate hedonni umonsa fushshanna meessaneete sagaletenni dandaate assinanni sharro suffara hasiisanno.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Ella 27, 2016 M.D
