Manchi beetti wole saadawichinni baxxinno kalaqama ikkasi buuxisiissanno mayimma mereerinni danchumma mittetenna jawa qeecha amaddannote yaa dandiinanni.
Gobbanke, Itophiyu, wole gobbuwanni xabbe leellatenni maccata ikkitanno gede assitannoseri batinyu coy giddonnino danchumma assate loosi mittoho.
Loonso yiniro danchummate loosi batinyu daniha ikkanna; kuri giddonni buxane toyaata, amanna anna hooggino qaaqquulle irkisa, geerra toyata, rosu halcho noonsare rosunni irkisa, dagoomittete owaante uyitanno base sissanna kaajjisha, qooxeessunna gobbate keeraanchimmanna fayyimmara halamanna soqqamma, qarrammoha kaa’la, wkl qummi assa dandiinanni.
Xaa yannara danchumma assate looso gobbanke deerrinni la’nummoro, babbaxxitinoti jajjabba uurrinshubba nooha ikkanna; kuri giddonnino Itophiyu xaphoomu ministirichi Abiy Ahimedihu (Dr) loosanni noo looso qara lawishsha assine kayisa dandiinanni.
Lawishshaho yineemmori danchumma assate loosi giddonni bisu xe’ne noonsa qansootira gangalattanno basenna keeraanchimmate owaante uyinanni base qineessatennino sae; kuri qansootira rosu qoossonsa wonshate rosu mine biifisanna lowo wolqanna womaashshinni qineessiisa dihambannite. Xaphoomu ministirichi danchumma latishshu loosi aana illachishshinota calla ikkitukkinni qansootu mimmitinsa aana noonsa hedonna la’’ooshshi aana woyyaabbino hedo amadisiisate qeecha mitteenni fulatenniiti. Kunino xaa yannara alinni eeli geeshsha leellanni nooti maanxannikki halaaleeti.
Bashsho ani afoommo garinni “Olluu/qawalete mine” gatamadhate dandiinannikkitaati. Xissitanno qorqorro nafa soorri’nannikki gede assitanno murrootanna soqqamaano laoommo. Xa kayinni danchummate looso hananfi kawa Addis Ababaho olluu mootimma umisenni gatamartenna biifisse uyitanna la’’a hagiirsiissannota ikkitanni daggino. Kuni assooti qoqqowubbatenna shiimmaadda quchummarano sufa hasiissanno.
Sidaamu qoqqowira qoqqowu Pirezidaantichi Kalaa Desta Ledamohunni massagantino danchummate gaamo sa’u lamala giddo towaatannonsare hooggino maate towaatatenni diigamino mine gatamaratenni hanafisiisino. Danchummate hiixattanno anga Maganu maassi’ro. Danchumma gordu donaati, lubbote kasseenyaati.
Xaphoomu Ministirichi Abiy Ahimed (Dr) loosino danchummate loosi lawishshi eeli geeshsha dirrino;kayinnilla kaajje sufa hasiissanno. Buxanete hegeraame kaa’lo assa ga’a huuccidhannokkinna manni anga la’annokki gede assitanno. Mine mine aana sufino looso kalaqa ga’a manni anga yogortannokki gede assitanno.
Wole widoonni kayinni, danchummate loosi mittimma halashshate noosi horo akkimalete. Eewanni, danchummate loosi gumisinni calla ikkikkinni akatisinni duucha manna beeqqaano assannoho. Lawishshaho, babbaxxitino rosunna loosu uurrinshubbanni fultino wedelli hawado fooliishshonsa yanna danchumma assate looso (rosiisate, doogo/ buusa taashshate/ karate, buxanetenna geerraho woxunninna wolqatenni kaa’late, kallinoha uddisiisate, wkl) mittimmatenni gamba yite loossanni yannansa sayisatenni qeechansa fultanna la’nanni. Affini wedellu danchummate loosi uurrinsha konnira qara lawishsha assine adha dandiineemmo.
Danchumma mittu manchiwa/ra calla ikkite woy iillite gattannota calla ikkitukkinni gumisenni wolehono sa’’annote. Danchu anni beettisira woy ga’a dagganno ilamara danchumma ragisiisanno; korkaatuno, ‘’sulchu annaho fule umo bokkote’’ yinoonninte gede beettu annu akatanna assoote ha’runsanni lophanno. Hattono, mitte gobba qansichi akatoomino ikkiro konni garinniiti mitte illamawiichinni (umihuwiinni) wolenniwa iqqamannohu. Konni daafira, techo assinoommo danchumma ga’arano ikkitannota/ sa’annota ikkase hegersa hasiissanno.
Haranchunni, kowichinni hegersa dandiineemmorichi maati yiniro techo danchumma assine sa’’a yaa techo barrira hee’ne ga’a barra techonni loonse galate woy hegerera dancha dona wodhate yaate. Ikkinohurano, danchumma, akatoomisenni manchi beetto ikkanke xawisate noose wolqanninna techo uyitanno horonnino sa’e ga’a laaltanno guminni ka’ne ‘’danchumma donaho’’ yaa dandiinanni.
Qoleno, danchumma wolu manchi hajajonni calla jeefisiinsannita ikkitukkinni mittu manchi tii’’isira hirame kakka’’ooshshisinni, hakkiinni saeno, mittimmatenni halammenna kaa’lame gumulanno loosooti. Wole yaattonni, danchumma assa mittu manchira umisiraati. Korkaatuno, techo assinoommohu danchummate loosi ga’a bunshe laalannokkihuraati; lawishshu gedera, badalate guma tunge harangamu guma dimixxinanni. Tini hedo taalo ikkasera, Qullaawu Maxaafi (Wongeelu) giddo borreessantino taje garinnino la’nummoha ikkiro, ‘’Manchi beetti loosi’rinoha haakkonnenni qole mixxanno’’ (Gelaatiya 6:7) yaanno. Konni daafira, danchummate loosi kalqete, gobbate, dagate, dagoomaho, ollaaho, maatete, mittu qansichira, wkl mageeshshi horo afi’rinoro mittu mittunku qansichi hegerse konne looso halame loosatenni umisi/ tii’’isi qeecha fula noosi.
Techo ninke uminkenna gobbanke deerrinni qansootinkeranna dagankera assinoommohu danchummate loosi isi maati yine umonke xa’matenni dawarono uminke hedotenni afi’ra hasiissannonketa calla ikkitukkinni; taalo dawaro afi’rate danchumma assate looso amande loonse loonsoommo guminni hirikki yaatenni wona yinummota ‘’danchumma assate looso odeessa calla agurre amande loosatenni manchi beetto ikkanke leellishate akatooma buuxi’ra hasiissannonke.
DANCHUMMA HEGERE DONAATI!
Demmellaash Demmeqe
Bakkalcho Ella 20, 2016 M.D
