Yannate Hajubba Lainohubbi Saynsoonni Sokkanna Gobboomu Woshshatto!
Itophiyu gobbanke dirrate mereero xaadinose qarranna ka’inoseta hunote wolquwa baala qeelatenni ayirrite wolaphoseno agarsiisidhe heedhino. Ejjeetto annuwinkenna amuwinke gobbayidi diinna calla ikkikkinni giddoyidi allagga guluphisiisatenni lubbonsa uyte techo ninkera sayissino. Dhaggete tunceenyinni techono Itophiyu qansitino unuuna, tuucishshino anga ga’mitanno finqilaano, laafisatenna diigate mulinna xeertotenni ka’inose wolquwa ledo halante ka’ino.
Gobbanke buximatenna gadadunni fulte gatinokki jireenyu doogora e’’ate qodhite ka’ino tenne yannara. Ka’’anke hagiirsiissannonsakkiri dhaggete diinna, doogonkenni uurrissankera sharrantanni afantanno.
‘’Ninke kande gashsha hoongummoro gobba diigantona’’ yite gobba diigate ka’inori HWHT, diinnanke guluffanno faradda ikkatenni, keerenke hunatenna gobba diigate hunote duduwonsa dudubbanni afantanno.
Anfinte gede Itophiyu daga Woyyaanete cancishaano gaamo keeshshitino qarra affanni heedhe nafa lowo kaayyonna seejjamate yanna uytinonsa. Cancishaano gaamo kaynni sharretenni xintante hunotenni lophitinore ikkansanni ledde huntannore ikkinnina seejjantannore di ikkitino. Roorenkanni Meqele maaxante Itophiya diigate gobbaydinna giddoydi diinna ledo qinaawatenni yannansanna mulqitino womaashsha duntanni keeshshitino.
Konninni kainohunni kipho, daramanna shigiggisanno garinni mannu lubbo huna wo’mante gobbate qooxeessuwara kalaqanna hala’lisha barru loosonsa assidhe keeshshitinno. Tigrayete daga tenne hunote godowante diigate ilantino cancishaano gaamonni kainohunni gawajjantannokki gede mootimma noo qarra keeru doogonni tirate wo’naaltinokki doogo dino. Xonanshonna mimmito ashshiishsha hanqissusekkinni jeefote geeshsha mootimma baalanta keerunna cimimmate doogo gumultino.
Gurchunni tini hunote gaamo gumultinoti addi addi jifo ikka hooggeennansa, Birra 24/2013M.D Aliyye olu hajajo aana iillishshino dhaggetenni hambannikki shigiggissanno ganonni coye baala amandannikki assitinno. Worbuullu gargarooshshu olanto, Amaarunna Affaarete Milishinna addi wolqa ledo tenne hunaano wolqa gante, gaamote miilla Tembeeni godira maaxantanno gede gadachishshino.
Massagaanote mereerinni batinyu aana qaafo adhinoonni, gamuno anga uytino, shiima kiiro noonsari goda godankonna keeraano daga giddo e’e maaxantu. Seera agarsiisate loosira qoteho, mootimma Tigrayete daga tenne hunote wolqanni gatisate, diigginoha safote latishsha gatamarate, daga uminsa umonsa gashshitanno gede dandiissate, mannoomittete kaa’looshshe dagate iillishate, harinshotenni iillitino huno taashshatenna fayyimmatenna rosu owaante hanafantanno gede assate sa’u Sette agannara noose wolqanni sharro assitanni keeshshitinno.
Tenne harinsho giddo Juntu giggili dagate giddo maaxame daga hunote kakkaysanna kalaqqino qarrinni Tigrayete daga ga’labbi yitino heeshsho hee’ra didandiitino. Kaa’looshshu iillannokki gede hoolatenni, safote latishshi loosi wirro hanafamannokki gede gufisatenni, fayyimmatenna rosu looso gawajjatenni, qooxeessu massagaano shigiggisanno garinni shaatenni, loosidhe galtinori ga’labbi yite baattonsa loosidhannokki gede assatenni, wirro gatamarate loossa gufisa wo’ma yanna loosonsa assidhu. Konne qarra batisate hasidhanno wolqanni maccansa tugginori kalqoomu dagoomio harinshote ikkitonna cancishaanote hunote amale huwata hasi’ra hoogansanni, halaale agurte hunaanote canco macciishshiishshu.
Gaamo seeda biilloonyu yannansanni iillishshinoti shigiggissannota mannoomittete qoosso xiiwonna Miliyoonetenni kiirranni daga heeshsho hunate looso sammi yite la’anni keeshshitinori kalqoomu bissa, techo hunaano wolqa uminsa illacha gumulsi’rate hasidhannohura, tenne gatisi’rate yite mootimmanniha danchummate looso lainokkihu gede ikkite sa’’a doodhitino.
Anfinte gede keeru yannara nafa Tigrayete qoqqowira mitto saykiha ikkitanno daga Seeftineetetenni irko assinannite. Sa’u laalchu yannarano kanchafarunninna Koroonu fayya korkaatinni daga luphi yino deerrinni miinjuni gawajjantinoti qaangannite. Tenne mereero Tigrayete hananfoonni gaadi gedensaanni wole hawadi yanna daggu. Gaadu sufironna lame hawadi yanna ga’labbi yitukkinni sayissuro dagate aana iillanno qarri luphiima ikkanno yitanno ammananni, mootimma ola uurrisate sumiimma assite; gargarooshshu Tigrayete qooxeessinni fulanno gede hajajo sayissino. Mootimma ola uurrisate muro sayissinohu qarunni loosidhe galtinoriranna dagate yiteeti. Ikkirono daga cancishaano Juntuwiinni hegerera baxxa hooggu geeshsha, loosidhe galtinori ga’labbi yite loosi’ra dandiitannokkiti xawoho. Tigrayete daga gatensa e’ara agurreenna Juntu qachu qooxeessuwara afantannota loosidhe galtino daga baatto loosidhannokki gede qarrisa hanaffunkunni yanna seeda.
Kalqoomu dagoomino hasiisanno kaa’looshshe iillishshannokki gedenna mannoomittete qoosso agarantannokki gede gobbate gargarooshshi guficho ikkino yitanni kissetenni maccanke beeshshitanni keeshshitinnoti qaangannite. Xa gobbate gargarooshshu olanto ola uurrisse fultuhu gedensaanni kaynni qaaqquullu olaho fultanna, kaa’looshshu olu uduunnicho ikkanna, amuwunna wedellu seenni siyatamanna, amma’note uurrinshuwa ola rosiisi’nanniwanna olu uduunni ataacha ikkitanna, kaa’looshshu gide hogobbino kaameella Tigrayete qoqqowo e’annokki gede Juntu hunaano wolqanni gufisantanna, Affaarete qoqqowira mittu fayyimmate uurrinshira fooliishshidhinore 200 ale ikkitanno daga gorritanna, 300,000 ali qansooti darantanna, kalqoomu dagoomi halaalu mamaatiro buuxate hasatto noonsa bissa baalanta badate dandiinoonni.
Halaalunni aleenni so’ro luphi assite leellisha hasidhannorino hakko assootinsanni suffino. Mootimmate sharrora hasiisanno waaga ho’lansa ajjukkinni, kaa’looshshe irkidhe Junta irkisate looso gumultanna amandoonnirino heedhanno. Mootimma ola uurrisate albaanni Meqele 400 kume kuntaala kaa’looshshu gide, 2.5 Miliyoone Litire sagalete Zayte, 14 Miliyoone Litire Nadaaje, 979 Kuntaala harishshanna 37,599 Kuntaala dooramino sircho mootimmate woxinni hirre dagate keraanchimmara worroonni.
Loosama hasiissannose baattonni 70 anga xibbuunni ikkitannoti loosantanno gede assinoonni. Ledoteno 1079 Meetrik Toone sagale, 664 Toone sagalenniha ikkinokki uduunnenna 47,470 Litire Nadaaje halamaano bissa widoonni Meqele e’inonkanni. Konni gedensaannino ikkiro doogga injeessatenni kaa’looshshu shiqisho murantannokki gede loonsoonni. Mannoomittete kaa’looshshira hossannota Horophillu buuwatto fajjinoonni. Kuni baalu cancishaanchu Juntu korkaatinni Tigrayete afantanno daga qarrantannokki gede hedatenniiti.
Finqila Juntu gaamo kayinni Itophiya diigate ka’ino hunote amalinni fula didandiitino. Amaarunna Affaarete qoqqowubba qooxeessi daga shaanna mulqa suffino. Loosidhe galtinori gatensa e’annokki gede gufissino; ayyaanaame baseno gattukkinni mulqitino. Kaa’looshshu kaameella Tigraye e’annokki gede hooltino. Mootimma Meqele ataachitino gide Juntu digaaddanno’’e yino dagara beenkannikki gede hoolino. Gobbate gargarooshshu olantonna qoqqowunniri addi wolqa mootimma murtinota ola uurrisate muro ayirrisse qaafo adhatenni qorowanturono, cancishaanchu Juntu kaynni hunote assootesi sufella afamanno.
HWHT illachi gobba diigate ikkinota massagaano xawo assitino. Hedonsa gumulsateno batinye gobbaydi wolqanni irkisante roortino hunora qawwensa injeessira doodhitino. Wedella kaphu mashalaqqenni dogge qaaqquulle jallaagissanno xagganni jaanjursite olaho filtanni, geerru gatikkinni olaho dirtanni afantanno. Cancishaano Juntu harinsho daga gudisiissannota shittimmate harinsho ikkase kalqoomu dagarano ikko Tigrayete dagara hinge hinge xawinsoommo; qorophisiinsoommo; Juntu fananni noo gano dagate suude amaddannokki gede assate ikkinohura gargadha hasiissannohuno hakko garinniiti; wo’mante daganke dawaro afi’ra hasiissanno.
Sa’u yannara daganke Shoolunku raginni cancishaano HWHT wolqa dhaggete qoolinni hunate murciraanchimma leellishshino. Daganke murciraanchimmatenni xiibbanno gede huluullo dinonsa. Gobbate gargarooshshu olantonke; Qoqqowubbate addi wolqanna Milishu tenne Itophiya diigate ka’inota hunote wolqanna gobbaydi anguwa xawo ikkinokki seera gargadhate jawaattino cigile’ne diriirsitinanni gede hajajo uynoonni’ne. Gobba gatisate gaadira beeqqate diri’nenna wolqa’ne fajjannori Itophiyu qansooti baalunku gargarooshshu olanto, addi wolqanna Milisha karsamatenni gobbate agaraanchimma’ne leellishshinanniti taalo yanna tenneeti.
Adawu wolqa karsamate dandiitinokkiri dagoomu bissa wole yannanni aleenni hallo usudhite latishshu loosi aana noonsa beeqqo kaajjisha hasiissannonsa. Mootimmate loosaasine baalanti noonsa dhukinni loosonsa gumulto; baalunku qansooti baqqi yee qooxeessasi agaro; Juntu soqqamaano ganote sokkonsa gumultannokki gede daganke ille tugge harunsitona.
Konni gobbaanni olantote ikkitanno sinqe qixxeessatenninna tiiu irko assatenni jawaata hale ikkito. Tuqu xaadooshshuwa, Seesi-murgote ogeeyyenna dagoomittete kakkaysaano daga gobbansara qoteho uurritanno gede umi’ne kaa’lo assitinanni gede agarranni. Cancishaanchu Juntu keeraano qansoota lawisiise base basente bobbaasino guungeessaanonna hunote soqqamaano harunsatenna xawo fushshate dandiinanni gede, mittu mittunku Itophiyu qansichi gobbasira illenna macca ikkatenni adawu wolqa ledo qinaawe loosa hasiissanno. Amma’note annuwi huuccattotenni, Gobbate geerri amaaletenni, baalunku qansooti noonsa dandoonni gobbansara uurritona.
Gobbate giddonna gobbaanni heedhinanniri Itophiyu qansooti, ama gobba’ne woshshatto shiqishshanni’ne afantanno. Mudhine ka’nummoro albankeenni uurritannoti hiitti wolqano nookkita dhagge naqaashete. Olu Tigrayete daga goda assidhino cancishaano wolqa ledo ikkinnina Tigrayete daga ledo di-ikkino; daafurreemmohu gola assidhinota Tigrayete daganna cancishaanchu Juntu badheenni heedhe gobbanke diigatenna Itophiyunnita albillitte hexxo tunsiisate ka’ino mulinna xeertote wolquwanna gobbuwa ledooti.
Konni daafira baalunku gobbasi baxannohu keere qolate wo’mu wodanisinni fulo. Addanka Itophiyu oosose sharronni ayirrite hegerera heedhanno. Ninke su’mino dhaggete Mazigawira ejjeettimmatenni borreessame hee’ranno.
Kaaliiqi Itophiyanna Dagase Maassiro!
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Woxawaajje 6 , 2013
