Somaalete qoqqowi soorrote albaanni latishshunna dimokraasete xa’mo ka’anno, keerunna ga’labbote qarri leellanno qoqqowooti. Qoqqowu loonsara dandiinanniti hala’lado baatto, luphiimu kalaqamu waayi, saadate jironna shiilo amadinoha ikkirono tenne kisantinokki jiro miinju widira soorrine dagate horonsiraanchimma buuxisanno amanyoote diriirsa hoogatenni qoqqowu afi’re hee’renni afi’rinokkihu gede ikke, latishshunna lophotenni badhera hige seeda dirra keeshshino. Techo kayinni tini ikkito soorrantino; gobbate gede daggino soorro Somaalete qoqqowirano gattino; Somaalete qoqqowi keerunni, dimokraasetenna latishshunni kullanniha ikkino. Itophiyu pireesete uurrinsha odeessaanono qoqqowoho assitino towanyonni tenne buuxxino. Qarunni qoqqowu Pirezidaantichi kalaa Musxefe Mehammedihu ledo qoqqowu keerinna ga’labbo, xaphooma qoqqowoho gumullanni latishshunna kalaqamu miinju woyyaambe loossa aana Itophiyu Pireesete Uurrinsha assitino hasaawa aanino garinni niwaawete shiqinshoommo.
Bakkalcho:- Somaalete qoqqowira soorrote albaanninna gedensaanni nooha keeru, latishshunna dimokraasete akata haranchunni heewisiissanni xawisittonkero?
Pirezidaant Musxefe:- Qoqqowinkera roore yannara poletikunna gare kaima assitino kipho rosantinote. Roore yannara qoqqowu massagaano latishshu widira ikkikkinni mimmitu kipho widira roorsate akati noonkanni.
Sa’u lee dirra giddo konne qarra ittinse qoqqowu mittimma agarsiisinonna daga mittoonsino garinni keerenke halashshine latishshu widira e’noommo. konniraati eeli geeshsha dirrine dagate owaante uyinammora dandiinoommohu. Ikkeennano xaano haammata woyyaawa hasiissannonsa hajubba noota ammanneemmo. Qara keeru safo latishshaho. Konni daafira ninke ammananni latishsha lifixinoha assanna lossa dandiinummoro dagate xa’mubba dawarrummoro, massagaanote mittimma agarrummoro, gobbate geerrinna amma’note massagaano qeechanna beeqqo lossinummoro xa noohu keeru akati woyyaawanni ha’anno ikkinnina badhera higanno yitanno ammana dinonke.
Qoqqowinkera poletiku paartuwa ledo noonke xadooshshi lophanni dayino. Poletiku paartuwa ledo dancha hasaawanna shiqqi yaa no. Konni daafira qoqqowinkera qajeelino poletiki rosamanno gede, coye hasaawunni tirate safo tunganni hee’noommo. Qoqqowu keeri kaajjadoho; kaajje sufannotano ammaneemmo. Hettisamate ayyaani noonsari yanna agadhite doorshunni heewisantanno gede ba’re fanote. Tini hajubba baalanti soorrote albaanni hendannita di ikkitino. Soorro baalunku raginni hexxo uyite daggino yaa dandiinanni.
Bakkalcho:- Qoqqowu safote latishshi gatamarshinni xa noo akata hiittoonni xawinsanni?
Pirezidaant Musxefe:- Anfinte gede qoqqowinke keeru hoonginni ledote seeda yannara safote latishshi loossa lowontanni loosantinokkiha ikkasinni luphiima dagate woxaratto macciishshantanno qoqqowooti. Soorrote gedensaanni afi’noonni keerinna federaaleteno ikko qoqqowu deerrinni mootimma baajeetete shiqishonni hanaffe uyitino illachinni babbaxxitino sekterrara haammata latishshu lossa loosa dandiinoonni. lawishshaho; doogo lainohunni, qoqqowu lowo geeshsha hala’lado ikkasi anfoonniha ikkirono kolishsho doogonnino ikko carete doogonni lowontanni diwaminoha di ikkino. Mite mite qoqqowubbara woradu deerrinni kolishsho doogo iillo kullanni woyte ninke qoqqowira zoonete deerrinni heedheenna kolishsho doogo iillitinonsakki qooxeessuwa noonkanni. Konne kaima assatenni federaalete mootimma Somaalete qoqqowira illacha tugasenni xaphoomunni 2 kume km ale ikkitannota 17 kolishsho doogo loosa dandiinoonni.
Baajeetete anjenna kontiraakterootu laanfe korkaatinni mite mite basera goshooshantino doogga no. Ikkollana tini doogga wo’munni wo’ma jeefantoommero qoqqowunnita daddalu millimmonna dagate owaante luphi yino deerrinni lossitannoreeti yine ammanneemmo. Konninni ledote qoqqowu baajeetenni baadiyyete doogga loosantino.
Qoqqowu xaphoomunni konni alba noo 1200 km hendanni baadiyyete doogga aana wole 1 kume km ledatenni 2200 km carete doogga loonsoonni. kurino ikkituro baalanti jeefantino yaa didandiinanni. Doogo lowo geeshsha jawa woxe hasidhanno. Konni korkaatinni ajayi ajeenna amandoonni baajeetete dirinni wo’munni wo’ma jeefisate mixo amandoonni. Xaa geeshsha kayinni 70 nni 80 aga xibbuunni owaante uyitanni afantanno.
Qoqqowunniha qara quchuma Jigjiga lendanna quchummate qooxeessira luphi yinohu doogote qarri noonkanni; quchumu latishshi widoonni doogga shiima ikkansa ammannoonni daafira xaphoomunni 50 km ale kolishsho doogo hasiissannonsa yinoonni shoole jajjabba quchummara yaano; Jigjigaho, Degahabur, Qebridehaarinna Gode quchummara giddo giddoti kolishsho doogga loosantino.
Jigjigu quchumi soorrote albaanni noo doogga settenna honse km roortinokkite; xaa yannara 40 km loosantino. Gode 16km kolishsho doogo loonseenna boco owaantete fano ikkitanna boco kayinni jeefantanni afantanno. Qebridehaarinna Degahabri quchummara 5 nna 6km ale loosantino. Kuri kayinni ikkitino yaa di ikkino; noo baajeete garinni dancha hanafo ikkitinotanna daganna mootimma gamba assitino loossa ikkansa ammanneemmo; qoqqowinke suudeno soorritinoreeti.
Co’icha anganni waa la’neemmo woyte kayinni qoqqowinkera soorrote albaanni xaphoomunni xalalu anganni waay shiqisho baadiyyennihuno ikko quchumunnihu mereerimunni 19 anga xibbuunni ikkanno. Xaa yannara tenne kiiro 47 angara lossa dandiinoonni. Tenne harinshonni 309 ale diimenna mereerima balla ummoonni. 15 mereerima waay gaanna loosantino; 15 ale batinye qachira waayi shiqisho looso gumulloonni. Kurinna quchummateno Jigjiga lendanna Gode, Qebridehaari, Degahaburi, Fiiqi, Walrderinna woloottu zoonnate quchummara waay shiqisho lophitino. Kuni kayinni ikkado di ikkino; aantete 47 anga xibbuunni ale iillishate loonsanni hee’noonni.
Fayyimma lainohunni qoqqowoho soorrote albaanni loosu aana keeshshitino hospitaalla honse callate. Soorrote gedensaanni Godenna Jigjigaho jeefantanni afantannori amuwunna qaaqquullu hospitaalla lendanna xaphoomunni 14 ledote hospitaalla gatamarantinoha ikkanna kuri giddonni 12 ikkitannori jeefante loosu giddora e’ino. konninnino soorrote albaanni noo hospitaallara 100 anga xibbuunni ale haaruudde hospitaalla gatamarante loosu giddora e’anno gede assa dandiinoonni.
Babbaxxitino qarqartora sa’i diro loosantanno gede hende baajeetete anje korkaatinni taxxi yitino hospitaalla looso hananfanni yine ammanneemmo. Togo ikkiro techo lamu diri albaanni qoqqowoho noo honse hospitaallanni ledote 24 hospitaalla gatamarre kiirotenni 33 iillishate mixo amande loonsanni hee’noonni; kuni jawa gumaati.
konninni ledote 50 nni ajjannori yannaasincho fayyimmate mereershuwa loosante hospitaallate qooxeessira heedhanno xiiwo ajishate kaa’litanni afantanno. Rooru manni umo qooxeessinsara afantanno kilinikkara xagisi’rannoha ikkinohura hospitaalla marate dandaanno manna hakkonni owaattanni afantanno. Kuri mereerinni tonne ikkitannori yannaasincho fayyimmate keelluwa baxxinohunni ilshiishate owaante uyitanno. Baadiyyete qarqartora afamanno amuwi ilate hospitaallate geeshsha hara hasiissunsakkinni fayyimmate keelluwara dadhe ilanno gola qixxeessineennansa ogeeyyeno gaammeennansa ilanno gede injeessinoonni. Konni korkaatinni kuni loosi gumulamino qooxeessubbara amuwunna qaaqquullu rewoo luphi yino deerrinni ajinshe zeero assate geeshsha iillinshoonni. Konne wo’naalsha halashshatenna wolootu kilinikuwano togoo looso loossanno gede assatenni fayyimmate handaarinni soorro borreessiisate loonsanni hee’noonni.
Dagoomu hanqafo fayyimmate wowe amanyoote lainohunni soorrote gedensaanni qoqqowinkera mitturi dino yaa dandiinanni. Xaa yannara 30 ale ikkitanno woraddara dagoomu hanqafo fayyimmate wowe owaante dagate uyitanno gede fayyimmate ministere ledo sumimme kalanqe loonsanni hee’noommo. Ikkeennano gobboomu deerrinna wolootu qoqqowubba jeefishshi ledo heewisiinsanni woyte woffi yitinno. Togo yaa 30 ale ikkitanno woraddanna quchumu gashshoottara afantanno daga fayyimmate iillo afidhanni no yaate. Aanino diro tenne iillo 60 angara iillishate loonsanni hee’noonni.
Rosu sektere lainohunni soorrote gedensaanni babbaxxitino qarqartora 576 ale ikkitannori umi dirimi rosu minna, 90 anga ale layinki dirimi rosi minna hattono 12 gallanni ronsanni (Adaare) rosu minna loosantino. Gallanni ronsanni rosu minna loosu giddora die’ino. Onte aanino diro loosonsa hanaffanno yine hendeemmo; wolootu kayinni harinshotenni loosu giddora e’anno gede baajeete injeessinanni afammeemmo.
Ronsanni kifillanna rosaanote kiiro ragaanni soorrote albaanni layinki dirimi rosu minnara mitte kifile giddo 107 ikkitanno rosaano rossannonkanni. Xaa yannara loosantino haarudde ronsanni kifilla korkaatinni xiiwo ajishatenni mitte kifile giddo heedhannota rosaanote kiiro 70 widira ajisha dandiinoonni. Umi dirimi rosi minna la’nummoro mitte kifile giddo mereerimunni 99 rosaanooti rossannori; loosantino loossanni tenne kiiro 70 widira dririnsoonni. Xaano ikkiro ikkino yaa didandiinanni; worroonni deerri garinni 50 nna 40 widira dirrisa hasiissanno. Ikkollana dancha hanafo no yaa dandiinanni.
Jawiidi dirimi rosi aana soorro daggino yineemmohu islanchimmate widoonni moora gatisa dandaankenniiti. Rosu islanchimma lainohunni baxxinohunni 12 nna 8 kifile fonqoli aana qoqqowinkera mooru mootimmate deerrinni jawaachinshanniha ikkinota anfoonni. Maate, rosu amanyooti giddo noo massagaano, poletiku massagaanono, rosaano sammi yine Yuniversite sayisa danchate yite ammantannohura moora jawaachishshannonkanni. Mooru rosaano xiinxallitannokki gede, rossannokki gede, uwannohanna sa’’annoha bandannikki daafira islanchimmate aana irkisaminoha ikkinokkihura cee’ma batissinonkanni. Konne assoote gatisatenni rosu waaga afi’ranno gede, massagaano rossinore ikkansa buuxisatenni, soronniti rosu taje noonsare loosunni shorratenni, mittu manchi lopho’yara safo rosoho yee ammananno gede luphi yino deerrinni looso loonsoonni. Loonsoonni loosinni wedellunniwa soorro leeltanni daggino.
Qoqqowoho konni alba caabbichu shiqishonna iillo ajjinote yaa dandiinanni. Soorrote albaanni federeeshiinete amaale mine assinoonni xiinxallonni qoqqowinkera caabbichu shiqisho baalante qoqqowubbanni lowo geeshsha ajjinote. konne kaima asatenni dancha looso loossino uurrinshuwa mereerinni caabbichu wolqa mittete. Soorrote gedensaanni qoqqowoho 20 ikkitanno woradda 24 sa’’aate caabbicho afidhino. Tenne woradda giddo afantannori xaphooma 70 ajjannokkirinna babbaxxino deerrira noo quchumma caabbichu owaante afidhino. Kuni kayinni industirrate hala’lara, dagate heeshshote woyyaambera, irshahonna wolootu amadantino loossara kaayyo kalaqannoho.
Bakkalcho:- Qoqqowu gibrinnu widoonni hiittoo loossa gumulino? baxxinohunni gobboomu miinju woyyaambe mixo gumulsate gibrinnu agaramannosi qeecha hiittoonni fulanni afamanno?
Pirezidaant Musxefe:- Qoqqowu noosi baattote hala’linyi garinni lowontanni diloonsoonninkanni. Qoqqowinke 10 miliyoone haktaarenni ajjannokkiti loosantara dandiitanno baatto noosiho. Tenne giddonni soorrote albaanni loonsara hendoonniti 400 kume hektaareetinkanni. Xaa yannara 900 hektaare latisa dandiinoonni. Gobboomu deerrinni amandoonni sagaletenni umo dandaate mixonni ledote 50 kume hektaare latisatenni xaphooma 1 Miliyoone haktaare widira lossate loonsanni hee’noonni.
Xaphoomunni qoqqowinkera laashshinanni laalchi babbaxxino gidu dana lendanna dirunni 10 miliyoone kuntaala roorannokkiho. Soorrote gedensaanni loonsoonni loosinni Mekaanayizeeshiinetenni, gorsunni ledote baatto loosatenni dagoomu irshu widira higanno gede jawaachishatenni xaa yannara 26 miliyoone kuntaala addi addi laalcho laashsha dandiinoonni. Kunni giddonni qamade, badalanna bashanqu qarunni kullannire ikkitanna qoqqowu gobbara soyaanno shunkurta hattonni ikkadu garinni laashshannoti Timaatime afantanno.
Gibrinnu sektere konninni calla huxxantannokki gede 300 ajjannokki Tiraakterootanna kumunni kiirranni waayi paampuwa hirre dagoomaho bebbeenkihu gedensaanni laalchonna laalchimma lossate widoonni uminsa kaa’lo assitanni afantanno.
Amandoonni dirinni Godenna Siti zoonnara 3 kumi hektaare ale ruuzete laalcho laashshate wolaa’naalshu deerrinni loonsanni hee’noonni. Tini mixo guma ganturo gobboomu deerrinni irko assinanninke hee’noonnihura konni aleenni 20 nni 30 kume hektaare baatto ruuzetenni dimbeemmokki korkaati dihee’ranno. Konni daafira gibrinnu handaarinni togoo gumi leellanni afamanno.
Baalunkuri aleenni hagiirsiisannohu kayinni daga konni albaanni keeru hoonginni loosidhannokki baatto loosira hanaffino. Sagalete kaa’looshshi aana irkisamino laooshshe agarte heeshshonsa baattotenni afidhannota ammanatenni heeshshi yite loosidhanni afantanno; laooshshu soorrono daggino.
Bakkalcho:- Qoqqowu batinye saadate jiro afi’rinoti addaho; moolle kalaqantanno yannara saadate sagalete anje xaaddannonsakki gede maricho loonsoonni?
Pirezidaant Musxefe:- Saadate latishsha lainohunni dancha soorro leeltanni afantannohu mittu saadate sagale aana loonsanni hee’noonni loosooti. Baxxinohunni gorsunna rosamino xeeni yannara saadate sagale laashshitanni duunatenni moollete yannara saadate itisatenni moolletenni gawajjantino woloottu qoqqowubbara irko assatenna qachu gobbuwara hiratenni luphiima soorro abba dandiinanni. Konne rosicho lossinanni qoqqowu afi’rinota hala’lado baattotenna waayi jiro horonsiratenni mereerimu soojjaati gobbuwara afantanno qachu gobbuwara saadate sagale shiqishate loonsanni hee’noommo.
Bakkalcho:- Qoqqowoho kalaqamino keerinna ga’labbo Investimente hiittoonni baqqi assanni nooro xawisinke?
Pirezidaant Musxefe:- Keeru baalunku coyira safote. Konni alba qoqqowinkera investimentete deerrinni konneeti yinanni loosi dinoonkanni. konnira korkaatu umihu keeru hoongeeti. Layinkihunni investerootahono ammanooshshu nookkihura daggara dihasidhannonkanni. Ledoteno noo amanyooti Investimente jawaachishannoha di ikkino. Kuri korkaattanni lowo investimente dinoonkanni.
Soorrote gedensaanni kayinni la’ininte gede Jigjigu quchuminni hanaffe owaantete handaarinni hoteella, restooraantuwa, indestirete handaarinni addi addi dani ijaarra, gibrinnu laalcho qineesso, qorqorrote ijaari, kaameela xaadisate, imneberedete ijaarranna wolootuno haammata ijaarra fa’nantino.
Soorrote albaanni qoqqowinkera nooti 85 ikkitanno shiimaada, manaaddanna jajjabba ijaarra callate. Soorrote gedensaanni kayinni 230 aliri haaruudde ijaarra fa’nantino. Xaa yannara xaphoomunni 318 ali ijaarra loosu aana afantanno. Kumunni kiirranni daga baxxinohunni wedellaho loosu kaayyo kalaqantinonsa. Haammata womaashshu wolqano milli assinannireeti. Konni daafira qoqqowinkera leeltino soorronni qarunni kula hasiissannohu hallanyu sektere kaa’looti. Hallanyu sektere luphi yino deerrinni miinja milli assitanni, loosu kaayyono kalaqqanni, laalchono laashshitanni afantanno.
Bakkalcho:- Qoqqowoho haanju harumi mixo hiittoonni gumulantanni afantanno?
Pirezidaant Musxefe:- Haanju harumi gobbankera noosi hasiishshi agaramino gedeenni hee’reennanni ane ammananni hiikkunni qooxeessi aleenni Somaalete qoqqowiranna gammoojjete qarqartora qarunni hasiisanno yee ammaneemmo. Korkaatuno diilallote gade soorro korkaatinni luphi yino deerrinni daga gawajjantanni afantanno. Saadate jiro ba’anni afantanno; moolle kalaqantanni no.
Konni korkaatinni haanju harumi mixo hananfi yannara qoqqowinke murci’raanchimmatenni loosino. Qooxeessu agarooshshinna diilallote gade soorro lainohunni kaabinete deerrinni gaamo uurrinse loonsanni afammeemmo. Sa’u sase dirra giddo 11 miliyoone ali chiginyuwa kaasantino. Mite mite qarqartora ka’anni noo chiginyuwa hee’ransa keennoommo. Konni daafira xaa yannara Istiraateejete gede adhinoommohu quchummate qooxeessira illachishateeti. Qarunni qarru noohu daga gamba yitino quchumma qooxeessira ikkinohuranna harunsateno injaannohura quchummate qooxeessira illacha assino yitanno faasho amandoommo.
Baadiyyete qooxeessira nooricho hoongeemmokki gede sharro assa yitanno faashono amandoommo. Korkaatuno qoqqowinke hala’ladoho. Roore anga addi addi qarqartora gammoojjete haqqe no; noonke dubbo agarre quchummatenna daga gamba yitanno qooxeessuwara kaansummoro qooxeessa agara dandiineemmo yine ammannoommo daafira konni deerrinni lowo loossa loosantino. Ninke ammananni konni aleenni loosa dandiineemmo yine ammanneemmo; hanafono danchate. Konni garinni Gode, Jigjigaho, Degahaburi, Qebridehaarinna wolootu quchummara jawaachishshannori haanju harumi loossa loosantino. Kuri qarqartora xaa yannara noonsati dubbu jiro wole yannanni aleenni woyyaabbinote.
Bakkalcho:- Qoqqowu qarrubba hasaawunni tire latishshu giddora e’’ino; Itophiyu dagano keerensa buuxisidhe latishshu giddora e’anno gede hananfoonni gobboomu amaalamme aana hedhannohe sokka sayisittoro?
Pirezidaant Musxefe:- Anfinte gede gobbanke poletikinni duucha woyte qarranke tidhineemmohu giiratenniiti. Sa’u xibbe dirra giddo gobbanke dhagge leellishshanno garinni mootima soorrantannohu olunniiti; biilloonyu aana noori dirritannohu giiratenniiti; biilloonye amaddannohuno giiratenniiti. Togoohu poletiku budi seeda dirrara ledonke hee’rino. Konne poletiku bude soorrate hasaawa hasiissanno.
Yekkeerisiissannore gobboomu hajubba hasaawunni tira dandiineemmo yine worroommo faasho lowo geeshsha jawaachinshannite. Hananfoonniti gobboomu amaalammete harinsho hakkonne bude soorritanno yee ammaneemmo. Baalante qarqartora kipho heedhanno; qachu gobbuwa ragaanni la’nanni woyte ninke gobba baxxitannota assannori batiraseeti. Gobbanke lophora qara hekko keeru hoongeeti. Seeda yanna gaancete giddoonni sayinsoommo; kuni uurra noosi.
Gobbanke dureettete; konni qoqqowira calla noo baattonna shiilo gobbate ikkitanno. Baalante qoqqowubbara labbanno jiro no. Qajeeltinoti mannu wolqa no; kuri baalu coyubba hedheennanke tenne gobba soorrantannokkihu kiphote giddora e’nummorooti. Konni daafira tenne ikkito gatisate hananfoonniti hasaawunna amaalammete bare horonsineemmota ikkinnina gawajjammeemmota ikkitinokkihura gobboomu amaalamme gumulsate baalunku qeechanke fullammora sokka’ya sayiseemmo. Galateemmo!!
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Ella 6, 2016 M.D
