Manchi beetti dhukasi keenannohu umisi bikkaanchi noosi. Anje hee’ne caffaho saada allaalleemmo woyte jaallatenni ledo sharrote godo’le godo’linammora albaanni kinse la’neemmo. Kinse la’neemmohu “Ewelinni ledo sharrame qeelammokka” yineeti. Sharramatenni keenamme la’niro dhukanke bikkine woyi sunfe sharrammeemmo;ikka hoogiro agurreemmo. Egennono togoontilla.
Manchi beetti buqqee adhate deerri addi addiho. Mitu jawaata ikkanna mitu laafaho. Laanfe kayinni rosatenni jawaachishsha dandiinanni. Muli yanna kawa keenammenna bikkamme meessaneeto buuxi’nikkinni sharrote beeqqaancho ikkine umboonniwa gantanna la’’a hala’litino. Jawaata rosaano mule ofollate su’ma soorri’nanna la’noommo yuummoro dikapheemmo. Ee,jawaatu mule ofolline fonqolo adha miteekke fonqolo moorre sa’’ate dandiissanno;kayinnilla heeshshote jifona hiittoonni sa’neemmokka? Tenne dawaro albankeenni fonqolo moorate qixxaabbinonna fonqolu dawaro moorte jajjabba Yuniversitubba karsantinorinna miteekke hatte doogonni kaayyo afidhe techo loosu aana noori dawarto.
Fonqolo moore sa’’e techo dagate soqqanshora somaminohu xaano mooraanchoho. Fonqolo moorunni sae daga jallaagisanninna awaawuranni nooha dhaqqe dadillitanni odeessitannosi. Techo fonqolo moore sa’’inohu ga’a gobba mooranno;daga caacceessanno. Techo gobba sayise diinaho aanni afamannohu togooho.
Ella agani fonqolunniho. Jawaata rosaano quqquxantanni agadhitannoha ikkanna;laafootu kayinni illensa quxxanni mooraho qixxaabbanni afantanno. Sa’u lame dirra giddo kayinni laafa rosaanora umu damuume gobbatenna jawaata rosaanora hexxo ikkitino hayyo daggino. 12 kifile rosaano jajjabba Yuniversitubbara fonqolo adhansa laafoota caacceessitino. Gobbate umbe agadhitannorirano hattonni.
2002 maarote dirinni sette kifile fonqolo fonqolsiisate kaayyo afi’roommo. Xaadinoere shiimunni biciqqi assate wo’naaleemmo. Umihu fonqolate marranni rosi mine balanxe rosiisaanote shooshaqa ikke fonqolo loosiisanno gede meicho gorrine itisate. Itinsanni uyinoonni eeggo wulati amadanna rosiisaancho so’risiissanna laoommo. Rosaanote annuwino ooso sa’anno gede rosu mini hoowe qaccuwara soossoorte kaajjado ikkino rosiisaancho yaano fonqolsiisaancho waajjishiishshanno. Shooshaqu insara fonqolo loosinonsaho woy moorsiisinoho.
Anera dhagge ikkannoeri mooru shiimi nookka? Huuccattote mine moora dijawaachinshanni. Ikkollana umisi amma’no garinni huuccattote mine e’’annokkihu dino. Kayinnilla moorannohunna moora jawaachishannohu mayira di eemaramanno? Gaala moorinohuno marfe moorinohuno mooraanchoho. Cubbono ikko jaddote taalo la’’ama hasiissannosi. Fonqolo moora buqqee moorate. Manni buqqee moora kayinni techora woraqatu aana loossara dandiitanno;ga’a kayinni ilamate ille huntannote.
Techo gobba meexanni noohu,mooranni noohu, ga’labbote ataawe ikke noohu tenne awaawurrete doogonni sa’’inoho yuummoro wo’mu wodaninniiti.
Techo fonqolo adha uwa dikkitino. Miteekke kaayyonke murreemmo barraati. Meessaneetonke keenne afa ga’a hiitte doogo woyyitannonkero bande afate doogooti. Kalqete jirotenni afamino dureessi Jak Ma fonqolunni baca hige uwino. Hakkawaro fonqolame marro marro uwasi techo Ali-baaba gaamo jawa kaampaane anna assitinosi. Fonqolunni uwa jawaachisha dikkitino. Kayinnilla ka’nannita anfannihu keenamme umbe ikkinota afa busullete. Halaalunni keenamme meessaneeto hee’noommo deerra buuxa techonni jeefote kaayyonkera muro uyineemmo barra ikkanno.
Fonqolu meessaneeto keenne madeerrira hee’noommoro afate uduunnichooti. Fonqolu iillanno woyite hembeelama dihasiissanno. Jawaata rosaano hagiidhitannohu konninniiti. Tini kalqe techo meessaneetosi afinokkiha duqqate qoti nooseta dilabbannoe. Kalqe kalqoomittete widira higge kumbuultanni no. Tenne yannara fonqolo mooratenni sa’’ate wo’naala gowwimmatenni sa’e jaddote.
Ella agani iillino. Sette kifilenna 12 kifile rosaano fonqolo adhitanno aganaati. Ella aganira duuchanti rosaano kifilennihano ikko gobboomu fonqolo adhitanno. Konne ikkinohura fonqolo moora argi’noonni uddanooti. Argi’noonni uddano annaho woy amate qqqqqolleemmontenni gede 8 kifilera moorroommo fonqoli 12 waaga baatisiisannonke. 12 kifilera moorre sa’nummoro Yuniversitete waaga baanteemmonna hakko argi’noommoha qolleemmo taqa ikkanno. Miteekke illesi maxinetenni hayishshi’re Kaaroote itanni Yuniversitetenni maassameno fuliro dagasinna gobbasi moorannoha ikkanno. Anfoonnisi barra heeshshote waaga baatanno. Konni daafira fonqolu noonke egenno ddhuka keenaanchootina meessaneetonke keenne kaayyonke techonni anfo. Dancha folnqolu yanna!
Yaareed Geetaachew
Bakkalcho Onkoleessa 29, 2016 M.D
