Itophiyu 2016 baajeettete dirinni xibbuunni 7.9% lophate mixo amadde millimmo assitanni afantanno. Gobba amaddino mixo gumulantannota kalqoomu woxu uurrinsha lendanna woloottu kalqoomu uurrinshuwa irkissinoti qaangannite. Sa’u honse aganna giddo noo jeefishshi maa lawanno? Gibrinnu, Industiretenna Owaantete handaarinni noo gumulo ma deerrira afantanno? yitanno hedubba aana Pilaanetenna Latishshu ministircho Fitsum Asaffa (Dr) sa’u lamalara odeessaanotenni ledo hala’lado hasaawa assitino.
Bakkalcho:- Kalqoomu uurrinshuwa lendanna Itophiyu 2016 baajeettete dirinni 7.9% lophitannota himantino. Kuni mageeshsha gumulamanno yine hendanni?
Fitsum (Dr.):- Miinju lopho widoonni jawiidi bikkaanchi anfoommohu xaphooma gobboomu laalcho (GDP) yineemmoho. Konni garinni 2016M.D hanaffanna diru miinju lopho 7.9% ikkite gumulantara dandiitannota himannoonni. Kuni himani woloottu kalqoomu uurrinshuwanni irkisaminoho.
Itophiyu lowo qarri gidoonnino ikkiro sa’u dirra giddo 2015M.D lendanna jawaata miinju lopho borreessiissanni keeshshitino; tini miinju lopho 2016M.D jawaatte suffannota kalqoomu uurrinsha baxxinohunni kalqoomu woxu uurrinsha (IMF) lendanna ammannoonni.
Bakkalcho:- Itophiyu wortinota 7.9% lopho gumulsate widoonni sa’u honse aganna jeefishshi maa lawanno?
Fitsum (Dr.):- Daggino lopho lainohunni Gibrinnu widoonni baxxinohunni qara qara ikkino gidinni calla 100 Miliyoone kuntaali ale sai diri labbanno yannanni ledote laalcho afi’noonni.
Lawishshaho; Qamade calla la’nummoro sai diro goyiretenna arri gorsinni 4 Miliyoone haktaare ikkitanno baatto wixunni dimbe 47 Miliyoone kuntaala gamba assinoonni. Tayxe 6.5 Miliyoone Hektaare baatto wiisatenni honse aganna giddo 80 miliyoone kuntaali ali laalcho gamba assa dandiinoonni.
Wolu kayinni Qamadete bikkinni gobbate giddo riqiwa noonke yine loosu giddora e’noonnihu Ruuzete latishshi aanaati. Ruuzete widoonni sai diro 8 Miliyoone sainokki laalcho laashshinoonni; tayxe kayinni 38 Miliyoone kuntaala laashsha dandiinoonni. Bunano togonni 1 Miliyoone kuntaali ale laashsha dandiinoonni. Lawanno garinni saadate jironni afi’noonni gumi jawaachishannoho. Konni ragaanni Xaphoomu ministirchinni hanafaminohu maatete Jireenyi luphiima guma leellishshino handaarra mereerinni mittoho.
Maatete Jireenyi kakkayishshi (Initiative) hananfihu gedensaanni addi addi poolisete irko e’’otenni, ekistenshiinete loossanni, womaashshunni luphi yino deerrinni illacha tunge irko assatenni luphiima guma afi’noonni. Konninni, Adote handaarinni sai diro tenne yannanni laashshinoonni 2 Miliyoone liitirenni ledotenni sa’u honse aganna giddo laashsha dandiinoonni. Quuphe la’nummoro sai diro laashshinoonnihunni 1.4 Biliyoone quuphe ledonniha honsu aganni giddo laashshinoonni. Duumo maala la’nummoro sai diro noowinni 200 kumi toone ledonniha maalu laalcho afi’noonni. Malawo la’neemmo woyte sai diro honse agana laashshinoonnihunni ledonniha 110 kume toone ali laalcho afi’noonni.
Konninni, gibrinnu handaarinni gobboomu xaphoomu laalchira hee’rannosi kaa’lo sai diro noowiinni roore no yaate. Konni daafira 7.9% miinju lopho yine worroommo himani gibrinnu widoonni faasho leellishannohu gumulantannotaati.
Industirete handaarino wole xaphoomu gobboomu laalchira kaa’lo assannoho. Konni ragaanni Industirete handaarino sai dirinni woyyaawino jeefishshi aana noota leellishshanno malaatta no. Laashshate dhuka horonsi’nanni hayyonni mittu Industirete lopho leellishshanno. 6 agani badooshshinni noo bikkaanchinni laashshate dhukinke 56% iillitino. Ikkeennano 70% geeshsha dhukansa horonsidhanno laashshaano Industirra kalaqantino. Laashshaano Industirra handaari baxxinohunni gobboomu xaphoomu laalchira noo qeechi woyyannoha ikkasi leellishanno. Sa’u honse aganna giddo lame Biliyoone Kiilowaatte sa’’aatetenni lexxitinoha ikkanna; laashshaano Industirrara sa’’aatetenni hirroonni wolqa honse aganna giddo 400 Miliyoone kiilowaatte ale ikkitanno.
Wole Siminto la’neemmo woyte xaphooma 1 Miliyoone toone ale ledonniha laashshinoonni. Xaphoomunni Industirete handaarinni noo lopho sai dirinni woyyitannota ikkase kiiro leellishshanno. Womaashshu widoonni sai diro liqoote uyinoonnihu giddonni laashshaano Industirrara uyinoonni liqoo 12% callate. Tayxe 16% widira lophitino.
Wolu kayinni gobbate giddo xaphoomu laalchira jawa qeecha afi’rinohu owaantete handaaraati. Owaantete handaari babbaxxitino shiimaadda handaarra afidhinoha ikkanna daddalu gobbayidi daddalonna e’’ote daddali bikka la’neemmo woyte sai diri honse aganna ledo heewisiinsiro woyte luphiima roorre leellishino. Honse aganna giddo 374 Biliyoone birra e’’o gamba assinoonni. Sai diri labbanno yanna ledo heewisiinsanni woyte 15% ale lophitino e’’o afi’noonni. Baxxinohunni gobbate giddo e’’o la’eemmo woyte sai dirinni 22% ikkitino lopho no.
Wolu haaru garinni soorrote gedensaanni haaru garinni loosu giddora e’neenna baxxinohunni qoqqowubbate e’’ote dhuka lossate widoonni jawiidi qeecha godo’linohu gutu e’’o gamba assatenna sayisate. Konni ragaanni tayxe diro honse aganna giddo 54.3 Biliyoone birra gutu e’’o gamba assinoonniha ikkanna sai diri labbanno yanna ledo heewisiinsanni woyte 29% lexxo afidhino.
Mootimmate fulo widoonnino sa’u honse aganna giddo 495 Biliyoone birra fulo assinoonni. Sai diri labbanno yanna ledo heewisiinsanni woyte 8% roorre leeltino. Roore anga fultinohu kapitaalete handaarira ikkanna; baxxinohunni laashshaanote handaarinna miinju lopho aana qara ikkitino dagoomittete lophora fultino fulo lexxo leellishase miinju lopho ragaanni jawa hedo noosete. Konni garinni sai diri labbanno yanna ledo heewisiinsanni woyte kapitaalete fulo 15.8% lopho leellishshino. Sai diro honse aganna giddo 110 Biliyoone birra fulo assinoonniha ikkanna tayxe kayinni 127 Biliyoone birri widira lophitino.
Konni gobbaanni, hodhishshu ragaanni jawu gumi leellino. Baxxinohunni Itophiyu ayyerete doogo hodhissino hodhaanonna uduunninni sai dirinni 25% lopho leellishshino.
Wolu turizimete lopho mitte xawishshaati. Daa’’ataanote lolanke ragaanni sai diro honse aganna giddo daggino gobbayidi daa’’ataanonni ledote tayxe diro 100 kume daa’’ataano Itophiya e’ino. Dijitaalete handaarino guma borreessiissinori giddonniiti. Kalaqamu miinju woyyaambenni lophote bue yine bandoonniri giddonni Poolisete illacha tunge loonsanni hee’noonni handaarra giddonni mittu dijitaalete miinji handaaraati.
Dijitaalete miinji handaari mitto widoonni safote latishshi gede wolootta miinju handaarra jeefishsha lifixisatenni umisi qeecha fulannoha ikkirono umisinni kayinni jawa kaa’lo afi’rino. Baatooshshu widoonni dijitaalete doogonni baantoonni baatooshshuwa sai diro honse aganna giddo baantoonnihu tayxe 4 Tiriiliyoone roorre ledote woxe sayisa dandiino. Kuni jawa gumaati. Wolu kayinni dijitaalete miinji giddo qaru xawishshi Dijitaalete liqoo owaanteeti. Konni ragaanni manaadda (micro) liqoo aatenni Teele birrenna woloottu handaarranni sai diro labbanno yannanni uyinoonni liqoo aate dandiinoonni.
Dijitaalete handaarinni afi’noonni gumi suuqo la’’annoho. Sa’u honse aganna giddo 4 Biliyoonenni roorino suuqo gumulloonni. Maakrote jeefishshi ragaanni leellannohu womaashshu Indurtirete latishshaati. Womaashshu handaari gummaa’ma leellishshannori batinye xawishshubba no. Kunni ragaanni lowo xawishsha leellisha dandiinanniha ikkirono qarunni lawishshaho; Baankuwannihu ofollanno woxi luphiima lopho borreessiisino. Honse aganna giddo baankuwannihu ofollanno woxi 2.4 Tiriiliyoone iillino.’Baankuwa sa’u honse aganna giddo 37.4% ikkanno woxe gibrinnahonna laashshaano Industirrara liqiissitino.
Bakkalcho:- Gobbayidi daddalinni afi’noonni e’’o hiittoonni xawinsannite?
Fitsum (Dr):- Gobbayidi daddalonna woxu soorro lainohunni woyyaambe no. Gobbayidi woxu soorro e’’o ragaanni umiha ikkannohu shaqaxu uduunni fulote daddalooti. Sa’u honse aganna giddo shaqaxu fulote daddalinni 2.5 Biliyoone doolaare afi’noonni. Xaphooma mixo garinni ajinoha ikkirono jeefishshunni sai diri ledo shiqqi yino jeefishsha ikkasi la’’a dandiinanni. Baxxinohunni tayxe diro konni albaanni woffi yino jeefishsha borreessiisinohu shiilote handaari baxxinohunni culkunni fulote daddali sai diri labbanno yanna ledo heewisiinsanni woyte 83% lopho afi’rino. Sai diro honse aganna giddo Culkunni afi’noonni e’’o 150 Miliyoone doolaare ikkitanna tayxe kayinni 205 Miliyoone doolaare iillitara dandiitino. Qiwaatete gide lainohunni 264 Miliyoone doolaare afi’noonni. Kunino sai diri ledo heewisiinsanni woyte xibbuunni 50% roorre leellishshino. Hattonni gummate gidi sai dirinni 12% lopho abbino.
Owaantete e’’ote bue ragaanni 75% ale ikkitanno e’’o dibbannoti Itophiyu ayyerete doogooti. Sai diro honse aganna giddo afi’noonnihu 5.4 Biliyooe doolaareeti. Tayxe 7.3% widira lophiteenna 5.8 Biliyoone doolaare afi’ra dandiinoonni. Gobbayidi soorro buenke gobbayidi xaaddote investimenteeti. Sai diro honse aganna giddo 2.68 Biliyoone doolaare afi’noonniha ikkanna tayxe kayinni 4 xibbinni lexxite 2.8 Biliyoone doolaare afi’ra dandiinoommo.
Gobbayidi Hawaali mitto fulote daddali e’’onkeeti. Togo yaa gobbaanni heedhannori Itophiyu daga gobba giddo sokkanno woxeeti. Konni ragaanni sai diro tenne yannanni 3.4 Biliyoone doolaare afi’noonninkanni. Tayxe kuni 7.4% lopho leellisheenna 3.65 Biliyoone doolaare afi’ra dandiinoommo. Konni daafira xaphoomunni honse aganna giddo gobbayidi woxu soorro e’’onke shaqaxu uduunne sonkeenna sai diri ledo taaloho. Owaantetenni afi’noonnihu kayinni 7.3% widira lophino. Gobbayidi xaaddote Investimente sai dirinni 4% lexxitino. Gobbayidi Hawaalu lolanke sai dirinni 7.4% lopho leellishshino. Kunino xaphooma miinju akati woyyannoha ikkasi leellishanno.
Bakkalcho:- Konni deerrinni miinju lophiro loosu kaayyo kalaqo mageeshsha woyyaambe leellishshino?
Fitsum (Dr):- Honse aganna giddo 2.1 Miliyoone qansooti gobba giddo loosu kaayyo kalaqantinonsa. Kuni sai diri ledo heewisiinsanni woyte ajinoho. Xaphooma mixonke garinnino ajinoho. Konni korkaatinni loosu kaayyo kalaqo aana loonsoonniri batinye lossa heedhurono diru dirunkunni dikko e’annori loosu hasiraanokiiro luphiima ikkasenni jawa looso xa’manno handaaraati.
Konni ragaanni sai diro honse aganna giddo gobbara sonkoonni mannooti 78 kume 260 callaho. Tayxe gobbayidi loosu kaayyonni 278 kume 198 qansootira loosu kaayyo gobbayidi gobbuwara kalaqantinonsa. Kuni sai diri ledo heewisiinsanni woyte 255% lexxo nooho. Tonne aganna giddo kawiinni woyyaabbino kiiro leellishshanno. Aantete baxxinohunni hala’ladunni qajeeltino qansoota woyyaawino baatooshshe baantanninsa qansoota lendanna gobbayidi gobba loosu bobbaasora qixxeessatenna loosu bobbaaso gobbuwano halashshatenni ledote looso loosate handaara massagganno uurrinsha ledote millimmo assitanni afantanno.
Bakkalcho:- Waagu lexxo lainohunni noohe hedo maati?
Fitsum (Dr):- Batinye kalqoomunna gobboomu waagu lexxo batissara dandiitanno hajubba xaaddinonkeha ikkirono waagu lexxo anganni fulte hanaffino akatinni luphi yite lophitanni hadhannokki gede loonsoonni loossa soorro leellisha hanaffino. Gumulantino loossa mereerinni mittu baxxinohunni laalchonna laalchimma lossate gibrinnu handaari aana loosantino loossa qarunni kullannireeti.
Baxxinohunni, saadate jironnino ikko maatete Jireenyinni leeltino soorro addi addi laalchuwa dikkote giddora eessate laalchuwate waaga ajishate woy noowa sufanno gede assate widoonni jawa qeecha fultino. Lawishshaho; maatete Jireenyinni quchuminke giddo Quuphu laalchi aana illete leeltanno soorro abba dandiinoonni. Lamalate dikkonni gati mu’ro laalchi aana soorro la’nanni hee’noommo.
Woluno laalchonna laalchimma ledate loosantino loossa waagu lexxo ajishshanni woy noowa suffanno gede assate umise qeecha fultino. Dotteessu aganira nooti waagu lexxo 23.3% ajjinoti qaangannite. Konni giddonni sagalimmate hossannori xaano illacha hasidhannoreetinna 27% anje leellishshino. Sagalimmate hosannokki uduunni waagu lexxo luphiima anje leellishshino. Xibbuunni 18% dirritino. Kuni leellishannohu gumulantino loossa soorro abbitanni nootaati.
Waagu lexxo ajishate laalchunna laalchimmatenni aleenni woxunna fiskaalete poolise tayxe dirinni gumulantino. Baankuwate liqoo Biheraawe baankera worroonni bikki garinni sai dirinni 14% ale ikkannokki gede assine gumulloonni. Baxxinohunni miinju giddo noo woxe agambe waagu lexxo batidhannokki gede umise qeecha fultino. Wolu, dikko yannaasincho assanna dikkote base halashshate loossaati. Konni ragaanni lamalate dikko noose qeechi anfoonniho. Ledoteno, wolootta dikkote siiwo haransate, doogiweelo dikkote giddo noore miinjunnire ikkitinokkita waagu lexxo iibbabbishshannore, waaga leddanno bissa aana qaafo adhatenna taashshate loossa loosantanni keeshshitino. Konne duuchanka woyte loonsirono waagu lexxo luphiima ikkasenni quchumu teessaano shiima eo noonsare mootimmate loosaasine waagu lexxo huuteessitanni nooha ikkasinni mootimma irko assitanni afantanno.
Sa’u honse aganna giddo calla 29 Biliyoone birra ikkannoha Nadaajete irko assinoonni. Ledoteno laalchu waaga ajishatenni dikkote shiqanno laalchi waagi woyyaawinoha ikkanno gede assate widoonni laalshshate hosanno uduunni aana assinoonni irko no. Qaru harishshaho; harishshu kalqoomu deerrinni waagu lexxinoti anfoonnite.
konne waaga wo’munni wo’ma loosidhe galtinorira sayinsiro jeefote massange loosidhe galtinorira daanno laalchi waagi luphi yino deerrinni lexxannota hedote giddo woratenni mootimma 16 Biliyoone birri ale harishshaho irko assitino.
Gobbayidinni e’’anno shaqaxira baxxinohunni qara ikkitinore qaraxiweelonna giwiru baatooshshi nookkiha e’’anno gede assatenni waagu lexxo ga’labbisate umise qeecha fultanno. Zayite, Ruuze, Sukkaarenna qaaqquullu sagalenna ado qaraxiweelo e’’anno gede assatenni mootimma woloottu handaarra aana adhitino qaafonni ledote waagu lexxo kawiinni lexxitannokki gede jawa qeecha fultino.
Bakkalcho:- Gobbayidi asale lainohunni mayyaatta?
Fitsum (Dr):- Gobbaydi asalira reqeccaawa gobbate gede noote. Tenne asaleho reqeccaawa baxxinohunni layinki ha’nuru miinju woyyaambe worroonni garinni aantino loossa latishshu halamaano ledo loonsanniha ikkanna halammeno kaajjite sufa hasiissannonsa. Asale hoolsiisatenna saysate qoteho gobbayidi soorro lolanke woyyeessatenni asalenke garunni baata dandiineemmo injoo kalaqama noose. Liqii’noommo liqoo murmurrikkinni baantanni hee’noommoha ikkanna sa’u onte dirra giddo 10 Biliyoone doolaare ali sale baata dandiinoonni. Xa aanteteno baatama hasiissannonsa asalla dhuka kalaqi’ne baata hasiissanno. Ikkollana baalunkuri aleenni kalqoomu uurrinshuwanna latishshu uurrinshuwa ledo xaphooma asalu bikkanna xiiwo ajishate halamme woyyeessate loossa kaajjite suffanno.
Kalqoomu miinju akati soorrama ninke miinji aana noosi qeechi shota dikkino. Baxxinohunni latishshu halamme qiida mitto qarraati. Woloottu qachu gobbuwarano ikko Sahara Woroonni noo gobbuwara latishshu halammenna latishshu irko luphi yino deerrinni qiiddino. Woloottu xaaddanno mannu loosinonna kalaqamu danonni xaphooma shiqishotenna Loojistikete xaadooshshi murmurama miinjinke aana luphiima xiiwo kalaqqannota ikkase muli yannanni Duumu Baari aana kalaqamino qarri anfoommoho. Umihunni Loojistikete fulo ajisha ikkanna; e’’o, shaqaxu garunni yannantenni giddo e’annokki gede assatenni, sonkeemmorinna gobbara sonkeemmo uduunni kayinni yannatenni gobbara harannokki gede assatenni umisi qeecha fulanno.
Tini xiiwo baxxinohunni kalqoomu xiwo dandaami bikkinni himanne wole doorsha horonsirate qarra ajinsheemmo loossa loosa agarantannonke. Owaante uyineemmo hayyo xaano woyyaawa hasiissannose. Xaano bainchu assooti no; kuni jawa miinjinke hekko ikke babbaxxitino ba’rera keennoonniho. Kuni woyyaawa hasiissanno. Daddalunna investimentete qooxeessanke injiinoha assate widoonni lowore agaramannonke. Kunino xiiwote gede kayinsanniho.
Bakkalcho:- Safote latishshanna pirojektuwate jeefishsha lainohunni kayisatta hedo heedhanno?
Fitsum (Dr.):- Safote latishsha halashshate ragaanni baalunku ille tunge loonseemmohu Abbayi kofatto aanaati. Diru giddo loosama hasiissanno loosi garunni mixi’nanninna gumullanni, Abbayi kofatto jeefisate widoonni jeefishshu danchu deerrira afamanno. Wolootu dooggate latishshuwa, buussa dancha jeefishsha leellishshino. Muli yannanni maassiinsoonnihunna Itophiyaho umiha ikkinohu isilanchimmateno ikko jawimmatenni hattono aanno owaante daninni luphiima deerra afi’rinohu Abbayi lagi buusi mittoho.
Quchumu latishsha halashshatenna quchuma woyyaawinohanna yannaasincho assate widoonni baxxinohunni Addis Ababaho hanafoonnihu doogimaru latishshi wiimanunninna isilanchimmatenni hashsha barra yinikkinni loosamanni afamanno. Baxxinohunni pirojektete jeefishshi ragaanni 24 saatera loonsanni hee’noonni daafira jawa loosu budi soorro daggino.
Daa’’attote handaari pirojektuwa aanano baxxinohunni Xaphoomu ministirchinni hanafantinori Gabatu pirojektuwa amandoonni yannanna isilanchimmatenni jeefantanninna maassantanni afantannota honsu agani giddo maassiinsoommorinna loosu giddora e’inori; hattono jeefantanni noo pirojektuwa anfoommoreeti.
Cebera Curcura, “Zihon Daana Looje” /, Wonci Turizimete iillo hattono muli yannanni jeefante looso hanaffanno yine agarranniti Gorgoru Riizorteno afantanno. Konni daafira kuri baalunku “Gabatu pirojektuwa” jeefishshinkenni luphi yino deerrinni maassantinore, isilanchimmanna jawimma la’neemmo. Jeefishshu ikkadimma la’noommo pirojektuwaati.
Bakkalcho:- Oottanke xawishshi daafira wodaninni galanteemmo.
Fitsum (Dr):- Anino galateemma.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Onkoleessa 22 , 2016 M.D
