Qaaqquullu hawadi agannara waayillasote godo’litannoha ikkanna, tini godo’le qaaqquulle xissote reqecci assatennino sa’e lolahunni adhantara dandiitannohura qaaqquullu qoropho assa hasiissannonsa gede Dr Heenooki Zewuduhu, qaaqquullu xaginaati ispeeshiyaalistichinna “Qaaqqu Kaayyisinni Lopho Maxaafi” borrressaanchi amaalino.
Dr Heenooki yaatto gede, hawadunna qiidu ledo amadisiisame foolaate bissa xisso kalaqantanno. Kuri mereerinnino qara shombu micheeti. Tni xisso vayresetenni, baakiteeriyuunni hattono fangase widoonni fincantannota ikkitinotano coy’rinno.
Dr Heenooki gede vayirese albisaancho gede shombu miche kaimaati. Woloottu infilooyinzunna paara infoliyoonzu vayresubbano kullannireeti. Istiriipitokokaali nimooniyu qole bakiteeriyuubbate mereerinni kullanniho. Konni baakiteriyinni dagganno shombu miche lowo geeshsha bushanna batinyu mannira shombu miche ledo xaaddino gawajjonna reyoote geeshshano iillishanno.
Konne yinummo eega qaaqquulle shombu michera reqechi assitanno coyibba maa maati? Yaannoha la’neemmo. Qaaqquulle shombu michera reqecci assannori kittiwaate adha hooga, sagalete anje, vayittaamini D anje, mini giddo wiliilete reqechi yaa, kalaqamu shombu qarrubbanna wodanu dhibbi mannimmate dhibba gargardhate dhuka ajisha lawishshaho HIV/Eedisi fayya.
Ikkina shombu miche malaatta maati? Yitanno xa’mora, Dr Heenooki, sanote sandiiddo bati’ra, iibbabba, foolu ranke, foolu ta”a, sagalete hasatto aja, qaanqaata, afalchu xissonna suumete kolishshi’ra qara qara shombu miche malaatta ikkitinohura kuri malaatta leellishino qaaqqi rahe fayyimmate mereersha ha’ra hasiissannosi.
Maatetenna dagoomu deerrinni shombu miche gargadhate kaa’litanno istiraateejja harunsa hasiissannonsa gede coy’rannohu Dr Heenooki, kurino kittiwaate kattawisiisa, taaltino sagale itisa, sagale kusheenaho calla raisi’ranna hattono mini giddo wiliile wiliishsha hooga, saada galtanno mine mannu galanno mininni bada, angate co’ichimma agadhanna xissamino manchi ledo kikkisama hoogate.
Shombu miche(nimoniyu) yaa shombinke woriidinna jeefote kifile rifatanna dhiwamate. Anfinte gede shombinke mannimmankera okisijiine yinanni elote diilallo eessi’neemmonna karboonidayiokisayde(giirantino diilallo) fushshineemmo kifilenke ikkanna, tini kifile qole nimooniya yinanni dhibbinni gawajjanturo shombinke giddo noo seella jawu deerrinni rifattannohura diilallo eessitanno shombu shiimmaadda kifilla sandiidotenni wo’mitanno; konnino korkaatinni mannimmanke ikkado ikkitino okisijiine diafidhanno.
Qaaqquullu shombinna foo’litanno boombuwa lowo geeshsha kaajjitinokkinna ruukkadda ikkitino daafira shiimunni cufantaranna dhiwantara dandiitanno.
Yannatenni xagisama hoogguro reyoote geeshshano iillishshara dandiitanno.
Kalqete Fayyimmate Uurrinsha(WHO) mashaqqe gede awuroppu kiiro garinni 2017 calla kalqete aana 808,694 ontu diri woro noo qaaqquulli shombu miche korkaatinni lubbonsa hooggino yiinohu Dr Heenooki, kunino xaphooma qaaqquullu reyo 15 anga xibbunni amadannoha ikkinota huwachishino.
Baxxeewo garinni ontu diri woro noo qaaqquulli aana shombu miche duucha yanna kaimise vayresubba ikkitanna hanaffannohuno gansho labbanno malaattanniiti. Qaaqquulle shombu michera reqecci assitanno coyibba aantannoreeti.
1. Aliidi foolu kifile madira, lawishshaho: ganshu, kokkete madiranna labbannori
2. Mini giddo wiliiltanno hiikkuy danino wiliile gobbankera jawu deerrinni lowo qaaqquulle shombu michera reqecci assitanni afantanno.
3. Ajino dhibba gargardhate dhuki
4. Ruukkamme hee’ranna ikkado ikkitino diilallo nookki minenna qarqarira hee’ra
5. Shombunna sanote kalaqamme qarrubbanna
6. Vayittaamini D anje: baxxeewo garinni arrisho seekkite afidhinokki qaaqquuli shombu michera reqecci yitinoreeti.
Xaphooma fuulaate kifilla xissubba qiidu dhibbi ledo amadisiisantanna la’neemmo. Kuni qiidaho yinanni dhibbi noonso dino?
yitanno xa’mora sa’nummoro yannasichu xaginaatinni qiidaho yinanni dhibbi hoogirono qiidado diilallonni iibbabbitanno dhibbubba heedhara dandiitanno yitanno hedo noo gede Dr Heenooki huwachishanno. Lawishshaho: mito mito woyte alaarjike qiidado diilallo dagganno yannara buusiisaranna buusano leddara dandiitanno.
Baxxeewo garinni hawadi agannara qaaqquullu rosu minna cufantannoha ikkinohura minu qarqarira waayinninna lolahunni godo’litanno. Kuni qole qaaqquulle dhibbaho reqecci assatennino aleenni lolahunni adhantara dandiitannohura annuwu qaaqquullensa agara hasiissannonsaha ikkinota Dr Heenooki qummeessino.
Bakkalcho Woxawaajje 6 , 2013
