Manchu beetti umisiha ikkino baxxino mannimmate fooli noosi. Kuni mannimmate fooli fayyaaleessa ikkirono mitu mitu mannira kayinni deerra sainoha ikke umisinni sae woloottahono bowara dandaanno. Mannimmanke Ekisookirayninna Appaakirayni yaamantanno lamu dani hunkee burqissanno muje noosi. Ekisookirayni yaamantanno mujja baala mannimmanke kifillara afantannoha ikkanna Appaakirayni mujja qolte qeedhichimma leellishshannonna dananchu fulanno qarqarira afantannoreeti.
Appaakiraynete mujja pirootiinenna coommitanno shiilo kalaqqanno; konneetino mannimmate fooli kalaqamara korkaata ikkannohu. Deerra saino hunkeenna kikki’late foole baalinke gargadhinammora hasi’neemmo hajooti. Makimaano batidhino sagalla waajjo tuma, jaanjiweelonna coommishaanchoricho duucha woyte horonsi’ra hattono hunkuu ledo amadisiisante kalaqantanno baakiteeriyubba mannimmate fooli soorrammera korkaatimmatenni kullanni.
Co’ichimma agadha, diilallo qiissannore horonsi’ra, diilallote akati garinni shota uddano uddi’ra, uddano mule mule soorri’ra, makimaano batidhino sagalla saga’latenni qoropha, baakiteeriya shitanno saamunna horonsi’ranna dodoraante (shitto) woy hunkee hunannore horonsi’rankera albaanni kikki’lichinke moola ikkinota buuxa malimmatenni kullanni. Mannimmanke foole baxxino garinni kikki’lankeha busha
foole hunate lowo sharro xa’mitanno. Kemikaalla horonsi’rate hasi’ra hoongironna horonsi’nanni hee’noonni dodoraante duushshanno guma abba hoogguro konni woroonni worroonnire wo’naalliro dancha guma afisiisanno yitanno “Health Life Land” qooli odoo.
- Beekingi Sooda: Beekingi Sooda firiijetenna laawunderete busha foole hunate kaa’lannontenni gede kikki’late foole taashshate kaa’lanno gede kullanni. Shiima Beekingi Soodo badalate bullee ledo karsatenni kikki’late giddo surka goginke moolanna co’icha ikkanno gede assanno.
- Kikki’late danancho meexxa hooga: baalunku coy kalaqamannohu korkaatunniiti; mannimmankera fultanno dananchubbano baakiteeriyu
- kalaqammeranna kikki’late fooli soorrammera korkaarkaata ikkanno hunkee goshooshate dhuki noonsa. Konnirano kikki’late danancho meexxa baakiteeriyuubbate kalaqammera kaayyo kalaqqanno. Kikki’late dananchonke meexxinummo gedensaanni horonsi’neemmo qiwaate gogu rifante harunsiissara dandiitannohura kikki’late danancho meexxatenni agawammo yitanno mashalaqqe.
- 3. sha’’ete haqqe Zayte:- Babbaxxinoha gogu ledo amadamino qarranna busha bisu foole sha’’ete haqqenni afi’nanni Zaytenni xagisi’ra dandiinanni. Tini haqqe Baakteeryanna amadantino qarrubba gargarate amadosenniiti afantannohu. Mereerima sha’’ete Zayte daraarote wayi (ሮዝ አበባ) ledo karsiinse kikki’laho
- buudha busha foole hunate kaa’litanno. Kalaqamu Saamuna: wo’ma bisonke kalaqamu saamuninni haayishshi’ra busha mannimmate foole hunate kaa’litanno. Ejersu zaaytenna hattono meu adonni qixxaawanno kalaqamu saamuna horonsi’ra gogu biinfille agaratenni sae dancha foole abbanno yinoonni.
- Alkoole: Voodika gede noo foolu nookki Alkoolete agatto ispireetenni kikki’late kiifi’ra busha foolenna baakiteeriyubba hunate kaa’litanno. Ikkollana Alkoole horonsi’ra hasiissannohu uduunne uddirankera albaanniiti.
- Loome: Loome goganke P.H deerra taashshi’rate kaa’litanno. Loome murre kikki’lanke giddo wodhatenni 15 xiqqeessira keeshsha barra wo’ma danchu fooli hee’rannonke gede kaa’lanno.
- Appilete Huunco: Appilete huunco , waanna loome seekkine karsiisatenni ispireete giddo woratenni soodo uduunne uddi’rankera albaanni kikki’lankera kiifi’ra bushu fooli kalaqammera korkaata ikkitanno baakiteeriyuubba shaate jawu qeechi noosi.
- Haydirojiini Peeri-Okisayde: Haydirijiini Peeri-Okisayde waay ledo karsiisatenni kikki’late kiifatennino hatto kikki’late foole hoo’late kaa’litanno gede kullanni. Xaphooma mannimmate foole agadhate qarimmatenni co’ichimmanke agadhate illacha tungammora hasiisanno. Bue:- healthylifeland
- Addisu Adoola
Bakkalcho Woxawaajje 6 , 2013
