Kalaa Abrahaam Gemu yaamamanno. Ilame lophinohu techoo woshshatto garinni Mereerimu Itophiyi qoqqowi Kambaatu Zoone Shinshicho yinanni quchumiraati. Umi diriminni hanafe rososi harunsinohuno hakkonni ilame lophino quchumi giddo afantanno rosi minnaraati. Gibrinnunni massagantanno maatenni fulinohu techoonkehu seyoote wosinchi; hatte yannara lame lophinoti annisi qa’’e quchuma halashshate yineenna irshu baatto gattukkinni quchumu amado giddora e’’asenni wo’ma maate qaensanna jajjansa hoogge mullawa ubbanno. Tenne yannara dode duuwinokkihu qaaqqu Abrahaami maate kaa’late hedatenni anjesinni Koatte/Caamma/ feyaate looso hanafinota kayisanno.
Koatte feyaanni afi’ranno e’’onni maatesi kaa’lanni qoteho rososino harunsate wo’naalirono lowontannid ixiiwino . Konni garinni hee’reenna 1991 M.D ‘’World Vision Ethiopia’ yinanniti mootimmannita ikkitinokki uurrinsha hatte yannara qooxeessaho afantannore Koatte feyaate ogimma noonsa wedella gamba assite Koattenna gogu laalchi aana qajeelsha uyitara hasidhanno. Wedellichu Abrihaamino tenne kaayyo horonsi’re tonne jaallasi ledo tantaname Koattetenna gogu laalchi qajeelsha shoole agannara ‘Mudula’ yinanni quchumira adhinota qaaganno.
Qajeelsha jeefissuhu gedensaanni Abrihaaminna jaallasi maamarunni tantanante Shinshicho quchumira lee aganna geeshsha loossuhu gedensaanni uduunnu shiqqonna woxu anje xaaddinonsaha ikkasinni, looso uurrisate gadachantinota hasaawinonke.
Konni gedensaanniti Abrihaami heeshshote kaayyo baxxinohu. Hakka woyintenni qajeelshunni afi’rino egennonna uddi’ranno uddano calla amade afinohu mittu machi nookkiwa Hawaasi quchuma ha’re mitto Koatte haaroonsi’nanni mine qaxarame loosa hanafanno; mittu diri geeshsha loose codhinoha 1950 birra adhe umisiha caamma haaroonsinanni mine fa’nara dandiino.
hattenne yannara harinsho shota ikkitinokkita kayisannohu techoonkehu seyoote amado wosinchinke kalaa Abrihaami; loosoho kirunni amadino minira lamu agani baatooshshe 280 birra liqii’re baaxxe, sinjere 30 birrinni kirunni adhe, umo adhe fulino 1950 birrinni loosoho hasiisannoha shiimaadda uduunne hidhe magano huucci’re umisi looso mite yee hanafinota qaaganno. Looso hanafihu gedensaanni suuqete sutannore hooge umisi caamma sutinotano dimaaxino. Looso hanafi woyte kayinni coyi baali injiinoha di ikkino. “24 sa’’aate looseemmo daafira goxano dagguro hakkonni sinjerete aana goxeemmo” yaanni sayisinota shettote yanna qaaganno.
Konni garinni lamu agani gedensaanni umisi sinjerenna woleno loosoho hasiisanno uduunne hidhara dandiinota kule harinshotenni loosuno lophanninna hala’lanni ha’ri woyte callichisi loosannowinni sa’’e mite lame yaanni loosaasine qaxare loosiisate dandiino. Sasu diri gedensaanni loosu base halashshe galanno mineno addinni kirunni amadinno.
1997 M.D shiimaaddanna manaadda interpirayizenni konteyinere adhe sase sinna fa’nara dandiinoha ikkanna; xaa yannara Hawaasi quchumira “Yichaalaal Koatte laashshinanni” uurrinshuwa annaati.
1998 M.D Awuropu mittimma widoonni afi’rino kaayyonni konni alba qajeelshaanchu noohu wolootta qajeelsate kaayyo afi’rino. Tenne yanna gedensaanni addi addi leellishonna reqecco aana hattono quchummate barrubbara woyyaabbinoti loosu furchonna dagate ledo egennamate kaayyo kalaqantanni daggu.
2000 M.D wedellu latishshu janna yaamamatenni baraarsha adhinota hasaawinonkehu kalaa Abrihaami; ledoteno wodiidi Televizhiinera wedellu qixxaawora shiqe rosichosi beehinotano lede xawisino. Hattono gobboomu deerrinni baraarsha adhinoha ikkanna; wedellu qaddo yaamamatenni Hawaasi quchumira baattote baraarsha uyinoonnisi; Shiimunni ka’ne jawa deerra iilla dandiinannitera xawishsha ikkara dandiino kalaa Abrihaami.
Konni gedensaanni laashshate dhuka halashshanni dayi woyte wole hedo kalaqantusi. Kunino ilame lophino qarqartora daga boohaartanno base nookkita wodanchi woyte investimentete darga adhe 3 kume kaare baatto aana fooliishshidhinota ‘Yichaalaal’ yaamantinota deerrase agadhitino Hoteele gatamarinoha ikkanna; muli yannanni mulinna xeertotenni maranno wosinira owaante uyitanni afantannota kalaa Abrihaami egensiisino. Tenne Hoteelera hakko qarqara martanno ministiroota lendanna gobba giddonna gobbayidi daa’’ataano fooliishshidhanno gede assine injeessinoonnita ikkase kalaa Abrihaami hasaawinonke.
Togo assanno gede kakkayisinosire xawisanni; mootimma dagate qara hasatto ikkitino coyubba fayyimmanna roso lawinore wonshitannoha ikkiro ninke kayinni daga owaante afidhanno injoo qooxeessinkera kalaqa hasiissannonke yaatenni fanino Hoteele ikkase coyi’rino. Konni ledo amadaminohunni Hoteelenna turizime mimmitu ledo amadantannore ikkansanninna jawiidi e’’ote bue ikkasenni, loosu hoonge ajishateno jawa kaa’lo assitannota ikkasenni meessinnino sa’ne wolootaho ikka hasiissannohura tenne baalanta hedote giddo woratenni fannoonni Hoteeleeti yaanno.
Techo hasambeemmo woyte konne deerra iillate sa’noonni doogo shota labara dandiitanno yaannohu ; Hoteele fanate umihunni safote latishshi garunni hee’ra hasiissanno. konni qooxeessira waayi qarrino; caabbichu qarri no; hasiissanno e’’o mulenni afira didandiinanni. Hoteelete gatamarsha hananfe jeefinsi geeshsha hasiisanno uduunne afi’nannihu gobbayidinninna Addis Ababunniiti. Uduunne hodhinsanni woyte qolte doogo injiitinota ikka hasiissanno. Wolu kayinni mittuno qaraxiweelo e’’anno uduunni dino; konne baala afi’noommohu uminke wolqanninna sharroonniiti; wolootahono roso ikkateeti yiino.
Qooxeessu lophiro zoone lophitanno, qoqqowu lophanno, gobba lophitanno. Yichaalaalli Hoteele Shinshicho quchumira fannoommohu qaru illachi Hawaasanna Addis Ababaho fana hoonge ikkikkinni qooxeessaho togoo doni hasiisannohuranna daa’’ataano goshooshate ikkinota coyi’ranno. Konni daafira xa noo kakkaooshshe harunsite konni gedensaanni looseemmo investimentera mootimma qoti’yara uurritanno yee ammaneemmo yaanno.
Kalaa Abirahaami aantete mixosi xawisanni; Caammu laalcho gobba giddo dikkonni sa’’e gobbara soyaate mixo noosita kule; konnirano hasiissanno qoxxaawo assanni afamannota coyi’rino.
Kalaa Abrihaami coyi’ranni; “Kambaatu qooxeessira duucha woyte wedellu gobbansaranna qooxeessinsara nooricho wo’naalantenni darte doodhitanna la’nanni; tino lowo geeshsha sorote” yaanno.
Ani ilame lophoommo Kambaatu zooneranna qooxeessu quchummara wedellu Wodiidi Afrika higge darama roorantanno; gamu heddinowa aiilliturono; gamu kiirotenni shiima ikkitinokki qansooti doogote akkimale shetto aana ubbinno; usurahonna reyote aamantinno. Kuni ikka dinosi. Meessi gobbara noo doorsha horonsi’ne loonse lopha, darte ajishanna darte harunsite meessinna maatete aana iillitara dandiitanno gawajjo gatisa dandiinannita huwachishanno. Dartete fulle waaga baanteemmo manni balanxe gobbankera noo doorsha la’no yaatenni baxxinohunni ilamino qoxeessa kaima assatenni duucha woyte Wodiidi Afrika higge darantanni doogote shetto la’anno wedellira sokkasi sayisanno. Hiikko qooxeessira noo wedelli gobbansanna qooxeessansa lossate hattono darte ajishate loosunna loosu aana calla illachishanno gede duu’re qaagiissanno. Dagoomittete qoollano danchummate horonsi’ra hasiissannota qaagiissino.
Wedellu loosunni ammana noonsa yaannohu kalaa Ambirihaami; uyinoonninsa sokko garunni gumultannoha ikkiro umonsanna gobbansa lossa dandiitanno. Hattono hasiisannokki duduwinni umonsa co’eessite mootimma injeessitanni afantanno yannaasincho dikkote hayyo giddora e’e umonsa soorrate sharrantanno gede sokkasi sayisino.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Onkoleessa 8 / 2016 M.D Hamuse
