Techoohu seyoote gafi wosinchinke kalaa Gerremew Ahimed yaamamanno. “Gerremew Ahimed Aluminiyeeme daaqisatenna siwiillate loosi interpitrayiize” safaanchohonna annaho.
Kalaa Gerremew qaaqqimmasinni amasinna annisi baxille afi’re dilophino. Anjesinni ile amasi gortotenni hooginoha ikkirono; fiixunniwa shiqqi yee hee’rate dihasi’rino; umosi dandee hee’rate hedatenni 15 dirisinni looso loose galate qodhino.
Dirisi loosoho illa hoogirono Garaazhete mine loosu uduunne hayishshatenna soqqamate looso hanafanno. Garaazhete giddo uduunne hayishshate qoteho heeshsho qeelate daafurummo yiikkinni hashsha barra buddeena sagalete minnara iillishatenni hanafe addi addi looso loosino.
Tini baala sharrosi umosi dandaate assanno sharrooti ikkinnina afi’ranno e’’o garita di ikkitino. Hawadi yannarano garaazhete giddo soqqamatenni loosino.
Bilchaantesi lainohu Garaazhete anni roso rosanni Garaazhete looso rosu yannasi gobbaanni noo yannanni loosanno gede fajjannosi. Konni garinni babbaxxitino irko assinannasi albasi rosu widira qole barra barra loosanni hashsha rosanni kolleejete rososi jeefisino.
Rososi jeefisanni hee’renni umisi looso hanafate hede Garaazhete giddo loosanno uurrinshu loosisinni ledote uduunne hayishshatenni hanafe soqqamate geeshsha noo loossa doorikkinni loosasi sufanno. Woxe abbara dandaanno yee hedanno loossa baalanta loosanni hurbaatunni gatanno woxe codhanni umisi looso hanafate hasattosi wonshi’rate ale woro yaatenni sa’’e loosu giddora e’’ino.
Isi yaatto garinni, anjesinni hanafinohu Garaazhete loosi umisi looso hanafanno gede kaima ikkinosi. Amasi hoogihu gedensaanni heeshsho callisinni xiiwate dandiinokki akati loosunniwa abbinosihu Gerremew; hatte yannara Garaazhete giddo looso hanafasi batinye ogimma kalaqi’ranno gede assitinosita kulanno. Garaazhete loosi umisi loosi giddora e’’anno gedenna xa noo deerra iillanno gede safo ikkinosita coyi’ranno.
“Garaazhete anni hurbaate itisatenni hanafe barra loosanni hashsha roseemmo gede hasiisannoe baatooshshe baate rosiisinoe. Duuchu dani irkonna kaa’looshshe assanni ikkado ogeessa ikkeemmo gede kaa’linoe” yaatenni xawise; loosaasinchu gede ikkikkinni oosichisi gede la’’anni konne deerra iillishinoe; lowo danchumma loosinoe; kaimanna safo ikkinoe” yaanno.
Kalaa Gerremew 2007 M.D “Gerremew Ahimed Aluminiyeeme daaqisatenna siwiillate loosi Interpirayize” yaamantino uurrinsha safatenniiti umisi looso mite yee hanafinohu. Uurrinsha manufakcheringete handaarinni bobbakkino Interpirayize ikkase kule; maashinete doorshu uduunnenna kaameelu uduunne laashshannota kulanno.
Uurrinsha horonsi’neenna fultinore shiimammaadda Aluminiyeeme, camonna kast ayirene (siwiilu sircho ikke rosamino su’minni shakla yinanniha) marro horote aana hossanno gede assate loossa loossanno.
Gerremew looso hanafihu gedensaanni Addis Katamu sinu quchumi widoonni Albi ‘Addis liqootenna suuqote’ xaa ‘Sikkeet baankenni 50 kume birri liqoo afi’rinota kayse; sinu quchumi diru gedensaanni loosisi horo huwate hala’lado loosu base irko assinosita xawisanno. Buru uduunni shiqisho afi’ranno doogo injeessatenni horote gobbaanni ikkino uduunne hunnanni owaantenni Aluminiyeeme hala’ladunni afirate dandiissannoti dikkote mittoo’ma kalaqantinosita xawisanno.
Isi yaatto garinni; Interpirayize xaa yannara loosisira hasiissanno maashinna wo’ma loossanno. Maashinete soorronna kaameelu uduunne woyyaabbino islanchimmanni loossanni dikkote shiqishshanno. Gobbayidinni daanno laalcho gatisate dandiissannore riqiwote laalchuwa gobbate giddo laashshitanni afantanno.
Interpirayize 2016 M.D nni gobbate umikkiha ikkinoha 500 KG siwiila daaqisanno uduunnicho loosatenni loosu aana hosiissino. Doogote latishshira ikkitanno Dishkebere, gobbayidinni daggannore Aluminiyeemetenni loonsannikkire Kast Ayirenetenni loossannore daaqissanno.
Tenne kalaqo loosate sase dirra adhinosi. Gobbayidinni daannohu togooha siwiila daaqisanno uduunnicho 10 miliyoone birri ale hendannita egensiise; Isi gobbate giddo loosino maashine kayinni 3.5 miliyoone birri waaginni loonsoonnita ikkase egensiisino.
Maashinete laalchuwa Hindete, Paakistaanete, Ruusiyunninna Chayinunni daanno uduunne riqibbannota xawise; Islanchimmansa agadhitinorenna woyyaabbino laalchuwa ikkansa egensiissino. Jajjabba maashinna kaddara dandiitannorenna hiiqqantannokkire doogimaru dishkevere buusa, du’namaanchu ha’ranno maskootta aana xaadinsanni laalchuwa laashshanni soorrinanni uduunneno laashshannota egensiisino.
Kalaa Gerremewu xawisanni; tenne maashinnanna soorrinanni uduunne laashsha hanafinkunni honse dirra kiirantino. Laalchuwate islanchimma yanna yannatenni woyyeesse lossanni afamanno. Laalchuwate islanchimmate deerri luphiima ikkanna Kunino dikkote mittoo’ma kalaqatenni batinye hajamaano kalaqirate dandiisino.
“Ninke seekkine laashshinummoro daga tenne laalchuwa gobbayidinni abbate amali dinose. dureeyye xaa yannara woyyaawino garinni gobba giddo laalchuwara illacha tugge hidhate hasatto noonsa” yaanni coyi’rino.
Interpirayize kaameelu uduunne, maashinnanna wolootano siwiillate gumma laashsitanno. Tekniketenna ogimmate rosi qajeelshi uurrinshuwa rosaanonsa qajeelsitannori Aluminiyeeme, Camo, Kasti ayirenenna labbeemmere qajeelshaho waaco ikkitanno laalchuwa laashshitanno. Tornote minna, Garaazhe, Mekaanikaale injineringuwa, tekniketenna ogimmate uurrinshuwa, hallanyu kalaqote ogeeyyenna wolootu interpirayizuwa hajamaanosi ikkansa xawisanno.
Looso kalaqe Interpirayize safe shiimunni ka’’e lophanni konne deerra iillinohu kalaa Gerremew; xaa yannara 13 uurrinshu loosaasinera loosu kaayyo kalaqa dandiino. Siwiilla daaqinsanni mashinenni calla 10 miliyoone birri jiro kalaqi’rinoha ikkanna xaphooma kappitaalesi 20 miliyoone iillitannota coyi’rino.
Kalaa Gerremewu Interpirayizete laalchuwa isira horo uyitannore calla ikkitinokkita qummeesse; Gobbateno jawa kaa’lo afidhinore ikkansa coyi’ranno. Kunino laashshate looso kaajjishe sufannota buuxisino. Mannootu hajajo aana safame loosannoha konne looso konni aleenni lossatenna halashshate ledote loossa loosa hasiissannota ammananno.
Isi yaatto garinni; Hospitaallate, hee’nanni minnara, hoteellate, zaaggannokkire Aluminiyeemete Distuwanna kemikaalete uduunne hattono Akimbaalonna wolootano lawanno uduunne laashshate mixo amade Addis Ababu quchumi gashshootira hajo la’annonsa bissara shiqishino.
Konnirano quchumu gashshooti loosu base irko assannosi gede xa’mi’ranni nooha ikkanna xa’mono dancha dawaro afidhannota noosi ammana xawise; tenne baala wonshine loosu giddora e’’atenni Industirete handaarinni luphi yino garinni investe assate mixo amadinota egensiisino.
Addis Ababu quchumi gashshooti qixxeessino Itophiyu laashshona’ reqecco aana beeqqasi tenne buuxissannonke kaayyo afi’noommo” yee, “Kantiiba Adaanech Abeebetinna wolootuno loosu sooreeyye reqecco daa’’attu yannara Interpirayizete looso la’ino; baxxinohunni siwiila daaqissanno maashine loonse leellinshoommonsa daafira kaa’lo assitannonketa qaale e’ino” yino. Ledoteno dikkote mittoo’ma kalaqantannonsata hexxo tungoonninsata xawise; koriderete latishshinni horonsiratenni loosonke kaajjinshe woyyaabbino industirewa lophate hasatto noonke yino.
Aantete loonsanni pirojektera baattote irko afi’re loosu giddora e’’iro laashshinanni basenni calla 200 ale ikkitanno qansootira loosu kaayyo kalaqate dandiinanni. hirate, murmurantino siwiilla gamba assate, hodhishshu owaantenni, komishiinete riqiwaanchimmanna woloottu loosu handaarrara bobbakkanno haammata qansootira loosu kaayyo kalaqanno.
Interpirayize dagoomu giddo afantannota qummeesse; dagoomittete yawo fulate widoonni lowo geeshsha loossannota egensiisino. Konni alba loosanno loosinni afi’rino horo umisira calla horonsi’ranni keeshshinota egensiise; baxxinohunni quchumu industirete biiro laashshaano mitteenni qineessite buxanete buxanera minna mintanni, haaroonsitanni, hurbaate itissanninna beeqqineemmo gede xa’mininke kiiro woxunninna ogimmankenni irko assinanni waalchonna maskoote labbeemmere loonseemmo” yiino.
Mootimma qajeelsha uyineemmo gede wedella uurrinshanke sokkanno woyte loosunni irkisamino qajeelsha aatenni rosiisidhanno gede halantannota egensiise; Tekniketenna ogimmate loosunni la’’ate sonkeenna dagganno qajeelaano hattono ogimmatenni irkisamino qajeelsha afidhanno gede assannota xawisino. Qajeelshunna rosicho baatooshshiweelo uyinannitano qummeessino.
Wedellimmate yannara xaaddanno hekkonni umikkihu looso doorate hajooti yaannohu Gerremewu; “loosu qarri dino; looso doora kayinni jawa qarraati; ani konne deerra iillammora dandoommohu looso doorummokkinni afu’rummo baala loosa’yanniiti” yino. Tenne loossa loossannori qoqqowunni dagganno wedella ikkansa kule, quchumu wedelli xiibbe loosa hasidhannokkita egensiisino. Lowo sharronna daafuro xa’mannoha ikkirono e’’o abbi geeshsha loosoho” yaanno.
Looso doorrikkinni loosa horosi meessineetira ikkinota huwachishe; hasi’noonnire hidhine horonsira dandiinannihu meessi loosi hee’riro ikkinota coyi’ranno. Looso doorri bikkinni lowore hoongannita egensiisino.
Ninke loonseemmo loosi shota di ikkino; giirate giddooti honseemmohu; giirantino zayite qaphuussi’nanni, bushsha liinsanni, daafursannohanna bagisanno loosooti loonseemmohu, baalunku coyi injiinoha di ikkino” yaanni huwachishinno. Kaa’laancho tekinolooje horonsiratenni maashinna hidhine loosono woyyeessine uurrinsha yannaasincho assa hasiissannota xawise; looso agura kayinni mala ikkitinokkita egensiisino.
Kalaa Gerremewu egensiisino garinni, wedellu looso doortukkinni loosa dandiituro soorrantanno, Togo assiniro soorrama hattono woyyaawino looso kalaqa dandiinanni. Wedellu loosoho qinaawa ikkituro loosiisa’rannohu egennonna woxesi mararikkinni aannosi gede assara dandaanno. Loosu ledo amadaminohunni lowo manni egennama, lowo maate kalaqira dandiinanni. Hagiidhinannihuno loosunniiti. Wedellu dandaaminsa bikkinni looso doortukkinni loosa dandiituro woyyaawino garinni horonsiraano ikkitanno yaanni hedosi worino.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Dotteessa 9, 2017 M.D Hamuse
