Halantino mootimmuwa turizimete tiro garinni kalaqamu daa’’atto (turizime) qara qara miinju tuuqqa giddo mitte ikkitinota xawissanno. Daa’’attote danubba giddono daa’’ataanotenni hala`ladunni doorantannonna hodhote mixo giddora e`annori mereerinni kalaqamu daa’’atto albisa ikkitanno.
Daa’’atisiisaano, iillubbate qarqarira afamanno dagooma hattono mitte gobbahu xaphoomu miinji kalaqamu daa’’atto eewaancho xiiwo giddoonni sa`annota handaarunni xiinxallo assitino bissa coyidhanno. Handaaru kayinsummo eewaancho xiiwubba ledotenni qooxeessu agarooshshe jawaachishatenninna agarsiisate ragaanni luphi yiino qeechi noosi.
Itophiyu kalaqamu eltonni baraadhino. Muxxe saada, qooxeessu akata agarsiissanno mu’ro, ce’’anna batinye kalaqamu iillubba hanqaffe amaddino gobbaati.
Faajjetenni afamishsha afidhino gobboomu paarkimmatenni, agarramino dubbinna dubbu saada heeshshora owaattanno qoqqowantino hala`ladda bayichubbano amaddino.
Ikkollana, tenne jawa jironni daa’’attotenni duushshitanno horo afidhinokkita mashalaqqubba leellishshanno. Roorenkanni kuri iillubba mannu anganni loosantinonna kalaqamu gawajjubba korkaatinni gawajjote reqeccaabbe afantannota xawissanno.
Itophiyu giddo afantanno paarkuwa, dubbu saada heedhanno qoqqowantino qooxeessubba aana wirro wirro hige kalaqamunna mannunni loosantino gawajjubba iillitino.
Daa’’attote iillubba Irshaho, giidhinanni haqqera, saada hossannonna babbaxxitino hasattora yaannohunni horrantanno. Mannunna kalaqamu giiraato korkaatinni gawajjantanno. Konninni sae dubbu saada seerimale woshshaadoranna basetenni base saysate assootubbara luphiimu garinni reqeccaabbinore ikkansa mashalaqqubba leellishshanno. Kuri qarrubba ikkado ikkinokki iillubba egensiisate hattono agarooshshu loosi ledo ledame gobba daa’’attotenni hasi`nanni eo afidhannokki gede gawajjitanni noota kullanni.
Itophiyu dubbu saada agarooshshi biilloonyi paarkuwatenna qoqqowantino kalaqamu bayichubba aana wirro wirro iillitanni noo gawajjo bidhachishshanni noota babbaxxitino yannara xawisanna macciishshinanni. Qarrubba tirate hajo la’annonsa bissa ledono hasaawa assinanna wodanchinanni. Baxxinohunni, paarkuwate aana iillitanno giiraato, seerimale woshshaado, mitte basera haammate ofolla qarrubbate qara korkaatta ikkansa xawisanno.
Kuri mitiimmubbara mala abbate loonsanni hee`noonnitano muli barrubba giddo faajje assino.
Qarrubba hala`ladunni leeltanno paarkubbanna qoqqowantino bayichubba mereero Aliyye Ilaalla gobboomu paarke, Baabbille Daaniwo (Elephants) heedhannowi, Abijaata Shaala Garbi gobboomu paarkenna Sinqille Qorkooti heedhannowi qaruudde ikkansa biilloonyu loosu mininni fultanno mashalaqqubba leellishshanno.
Kurinna wolootta qooxeessubbara xaaddanni noo gawajjubba maa labbannoro hattono qarrubba gargarate adhinanni hee’noonni qaafubba daafira biilloonyu loosu mini dagate xaadooshshinni afi’noommo mashalaqqe techoo Woganna turizimete gafinni shiqqino.
Baabbille Daaniwo heedhannowi
Kalaqamu daa’’atto iillo base ikkatenni egennantinori mereero Baabbille Daanniwo heedhannowi mittoho. Tini base muli yanna albaanni gawajjantinota biilloonyu loosu mini wirro wirro hige xawisanni keeshshino. Ledotennino bayicho gawajjamannokki gede agaratenna Daaniwote heeshsho woxxate baca loossa gumulanni nooha ikkirono, techono qarrubba hala`ladunni bidhachishshannota ikkitanni daasenninna yanna uyinannikkiha ikkasi xawise baalunku bisiha gutu halamme xa`mannota xawisanni afamanno.
Dubbu saada agarooshshi biilloonyi qaru dayirekiterichi kalaa Kumera Waaqijirahunni massagantino gaamo Jigjigu quchumira Somaalete qoqqowi mootimma Qooxeessu agarooshshinna baadiyyete baatto gashshooti Biiro luphiima massagaano ledo hasaawa assitu yannara coyi`rino garinni; Daaniwo heedhanno bayichi aana leeltanno qarrubba tirate biilloonyu sa`u babbaxxitino yannara haammata wo`naalshubba assanni keeshshino. Baxxinohunni, xaa yannara seerimale woshshaadonna labbino hajubba ledo amadisiisame qarrubba bayichu aana haammattanni daggino qarrubba ikkase kule konni assootinni beeqqitino seerimaloota amande seerunni xa`misiisa hasiissannota qummeessino.
Dayirekiterichu, Baabbille Daaniwo caa`litannowa hoogganninna yanna yannatenni Daanniichu kiiro ajjanni noota kule; Daanniichu caa`linowiinni ba’’asira albaanni tii’’asi woxxate sufote mala gutunni hasa noonke yaatenni qarru kaajjillenna hala`ladimma tiranno garinni halamatenni loosa hasiissannota qummeessino.
Abijaata Shaala Garbuwa gobboomu paarkenna Sinqille Qorkootta
Itophiyaho iillotenni egennantino paarkuwanna qoqqowantino dubbu saada caa`litanno bayichubba mereerinni Abijaata Shaala Garbuwa gobboomu paarkenna Sinqille Qorkooti caa’litannowi albisaanote. Kuri iillubba amaddino babbaxxino qooxeessi korkaatinni daa’’ataanotenni dooramaano ikkansa mashalaqqubba leellishshanno. Ikkollana, dikkote latishshinna egensiisate ragaanni agarranni kaajjado loossa no.
Qaru dayirekiterichi iillote base aana iillitanni noo qarrubba tirate lawino garinni hajo la`annonsa bissa ledo amaalamme assino. Isi yaanno garinni; dubbu saada agarooshshi dargubba mootimmatenni amadantino haanju harumi loossa gumulate luphiima qeechi noonsa; kalaqamu jiro agara daa’’attote handaara kakkayisate luphiima qeecha fulannoha ikkasinni illacha uyine loosa hasiisanno.
Galchimi Arsi zoone lamunku qoqqowantino dargubbara baxxinohunnino daramaano ce’’ate iillo ikkino Abijaata Shaala Garbuwa gobboomu paarke; kalqete haaro kalaqamu jiro agarooshshinni lawishsha ikkara dandaannohu Sinqille Qorkootu caa`litannowi afamannoha ikkasinni qoqqowantino dargubba garunni latturo kalqete dona ikkitannokki korkaati nookkita coyi’ranno.
“Manchi beetti hasatto gawalo noosekkita ikkasenni qoqqowantino dargubba aana leeltanno qarrubba ittisate hasaawunni qarrubba tira hasiissanno” yaannohu dayirekiterichu; kalaqamu jiro agaramasenni horonsi’rannohu; gawajjamasenni qarramannohu dagooma ikkinohura baalunku annimmatenni agara hasiissannota coyi’ranno.
Abijaata Shaala Garbuwa gobboomu paarkera leellanno seerimalu Qulxu`me woshshaadate loosi rahotenni uurranno gede; Sinqille Qorkooti caa`litannowa nooti seerimale minna ka`anno gede; qooxeessu dagooma garunni beeqqisanna qinaambetenni loosa hasiissannota qummeessino.
Abijaata Shaala Garbuwa gobboomu paarke aana hallanyootunni gumulantannoti seerimale baattote horro, dubbu mulqama, Garbuwate qaccenni gamba yaanno boolete bushshi/booji; Sooda shaafi (Soda Ashi) faabiriiki, paarkete qaccuwa garunni huxxante lata hooganna Sinqille Qorkooti caa`litanno basera jawa saadate sagale; caa`linanniwa baxxinohunni Utaalo Boorena yinanni baxxino bayichira noo seerimale teessaano; caa`linanniwa soojjaati widoonni leellanno danna xiiwate, mannunni kalaqantino giiraatonna Qorkootu kiiro luphiimu garinni aja qara qara qarrubba mereerinni ikkansa biilloonyu loosu mini xiinxallotenni buuxino.
Aliyye Ilaalla gobboomu paarke
Itophiyu dubbu saada agarooshshi biilloonyi mashalaqqe leellishshanno garinni Aliyye Ilaalla gobboomu paarke dhaggenniha ikkino Gondarete quchuminni Aliyye Soojjaatu raginni 103 kiilo meetire xeertidhe afantanno. 1962M.D lallawunni kaajjino seeru afamishsha afidhino paarke Halantino mootimmuwa rosu, sayinsetenna budu uurrinshara (UNESCO) kalqete donimmanni borreessantino lame Itophiyu gobboomu paarkubba giddonni mittete.
Tini gobboomu paarke 412 kiilo meetire iskuyere hala`linyi nooseta biilloonyu loosu mini mashalaqqe leellishshanno. Giddose muxxe ikkitino woy wole kalqera afamannokki Waaliyi, duume Yeedaala, Galashshu, babbaxxitino ceatenna mu’rote sirchubba afantannota buuxissanno. Itophiyaho jawiidi gottimmate darga ikkinohu Raas Dejeni Ilaalino afamannohu Aliyye Ilaalla gobboomu paarkeraati.
Biilloonyu loosu mini mashalaqqe garinni; qooxeessu ofollonna babbaxxino kalaqami afamanohunna daa’’ataanote hagiirre uytanno kuusantino jiro ayidde ikkinohu Aliyye Ilaalla gobboomu paarke, yanna yannantenni hala`litanni daggino kalaqamunna mannu kalqanno qarrubba korkaatinni tii’’ise luphiima bidhatto aana uwanni afamanno. Baxxinohunni giiraatote korkaatinni wirro worro hige gawajjo iillitinose.
Ilaalla lainohunni Itophiyu dubbu saada agarooshshi biilloonyi Amaaru qoqqowi, Aliyye Gondare zoonenna gobboomu paarke xaadissanno woraddanni filantino massagaano ledo hasaawa assinoonnita faajje assino. Baattote horrama, woshshaado, giiranna dubbu saada caa`litannowa yanna yannantenni lexxitanni dagginoti mannu millimo paarkete tii’’i aana gawajjo iillishshanno seerimale assootta ikkansa hasaawu aana tittirotenni shiqqinota xawinsoonni.
“Gobboomu paarke giddo gumulantanno seerimale assootta gargaratenna uurrisiisate yawo mittu bisira calla agurrannita dikkitino” yaannohu Aliyye Gondare zoone qaru gashshaanchi Diyaqoon Sheggaw Wube; biilloonyu loosu mini paarkete borro mini mannu wolqanninna loossatte hasiisannori ragaanni noosi xe`ne rahotenni tira hasiissannota xawisanno. Aliyye Ilaalla gobboomu paarkeha kuusantino kalaqamu jiro agara Aliyye Gondare dagara handaarunni afi`nanni miinju horonni saeno tiiu hajo ikkase coyi’ranno.
Aliyye Gondare zooneno gobboomu paarke giddo gumulantanno seerimale assootta uurrisiisatenna jirose qolsiisate aantanno yannara roore illacha uyine biilloonyu loosu mininna paarkete borro mini ledo qinaambetenni loonsannita coyi’rannohu qaru gashshaanchi; konne huwatte olluunni kayse zoonete geeshsha noo massagaano qooxeessu dagooma kakkayisatenninna paarkete borro mini ledo qinaawatenni dubbu saada caa`litannowa gumulantanno seerimale assootta uurrisiisanna gobboomu paarke agara hasiissannota qummeessino.
Ikkinohura, kalaqamu daa’’attonni hasi`nanni soorro abbate umi looso ikka noosihu Itophiyu noose jironna dhuka garunni horonsi`ra ikkanna; layinkihunni, mannunni loosantinonna kalaqamu korkaatinni paarkuwate, dubbu saada heedhannonna baa’litanno qoqqowantino bayichubba aana iillitanno gawajjo ikkadimmatenni gargara ikkinota huwachishate banxeemmo. Keerunni!
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Onkoleessa 8 / 2016 M.D Hamuse
