Itophiyu Baaru furcho heedhasera hasiisanno. 120 miliyoone daga nooseta hendanni; kayinnilla Baaru furcho dinose. Kunino, haammata daga noose gobba qansootu hasatto wonshate ragaanni xaaddanno mitiimmuwara leodtenni wole hekko kalaqannoho. Konnira, Baaru furcho hajo xaa yannara hajo la’annonsarinna wo’manti Itophiyu daga torbitanno hajo ikkitino. Hasaawunnino sae gobba Baaru furcho afi’rate dipilomaasenna keeru doogonni xiiwo kalaqate widira hadhanni afantanno.
Tenne hajo laise tenne lamala wosinchu gafinkenni Itophiyu Sooshaale Dimokiraase paarte murrichanna Itophiyu poolisete xiinxallo qara dayrektericha ikkinohu Pirofeeser Beyyene Pheexiroosi ledo qixxaawote kifilenke keeshsho assitino. Dancha nabbawate yanna!
Bakkalcho:- Itophiyu jawa gobba ikkiturono umisehu Baaru furcho dinose; Baaru furcho hoogase iillishshanno gawajjo maati yaatto?
Pirofeeser Beyyene:- Itophiyu Baaru furcho hoogasenni miinju aana jawa hekko kalaqantanni keeshshitino. Xaa yannarano gobba Baaru furcho nookkiha keeshshitannoha ikkiro kalaqantanno hekko shotu garinni la’nannita dikkitanno. Jibuuti widoonni calla afi’nanniti Baaru furcho owaantenni Itophiyu hasatto wonsha didandiinanni. Konni kaiminni, Itophiyu miinji aana jawa gawajjooti iillitanni nooti.
Sa’u yannara Asebi furcho daafira hasaambanni woyte ‘’Keerenna Dimokiraase’’yaannohunni Addis Ababu quchumi giddo Maaja 19/1983M.D harinsoonni chaarterete songo aana beeqqoommonkanni. Hattenne yannara Baaru furcho hajo mitticho bixxille gede kayinsoonninkanni. Hattenne yannara HWHT murricha ikkinohu kalaa Tewolde Woldemaariyami “Itophiya Baaru furcho hoogganno gede assa Itophiyu daga kokke cufate. Asebi furcho hajo garunni turbine gumullummokkinni Eertiru wolaphona yinanni hajo gara dikkitino’’ yaanni coyi’rinonkanni.
Kalaa Tewolde hattenne yannara Eertiru hajo lainohunni iillinoonni gumulo noohura baxxinohunni Asebi furcho lainohunni iillinoonni sumimme noohura hajote mayimma lainohunni songo affanno gede kalaa Melles Zeenaawino xa’minonkanni. Xa’mo shiqqinosihu Mellesi kayinni qolino dawaro; “Asebi furcho gutunni horoonsi’neemmo; latinseemmono yinoommo. Tini lame gobbuwa mereero ikkitanno sumimmeeti. Hakkiinni sainoha kayinni Itophiyu Asebi furcho aana konninni sa’ino qoosso noose yine heda ola hasidhannori hedooti.” Yiinonkanni. Hajote aana yanna adhine torbinannikki gedeno doogo cufinonkanni.
Bakkalcho:- Itophiyu Baaru furcho hooggunkunni sajjoo dirra gedensaanni wirro furcho afi’ra noose yaannohunni Xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (Dr) hedonna kakkayishsha shiqishino; tenne hedo hiittoonni laitto?
Pirofeeser Beyyene:- Xaphoomu ministirchi tenne hedo kaysasi mittichu manchi woy massagaanchi gobbatenna dagate daafira la’annosi yawo lainohunni kaysino gede asse laeemmo. Konni gobbaanni kayinni xaa yannara ka’inoti Baaru furcho hajo digaraho yitanni coyidhanno bissa hedonna harinsho digaraho. Itophiya massagate yawo xeertowa hee’ne coyi’nanni gede shota dikkitino. Miinja millisatenna lossate yine ha’nanni hee’noonni harinshono la’nanni hee’noommo. Xaphoomu ministirchi tenne yannara duucha doogganni hanafisiisanno loossa gummaamma ikkitanna la’nanni hee’noommo.
Konni duuchu giddoonni kayinni Baaru furchora kakkalleemmori hurannokki bassaati. Faranjootu; “Noohericho baala mittu korojira wodhitooti” yitanno yaatto noonsa. Tini yaa lawishshaho, Jibuuti widoonni calla horonsi’nanna mittu qarri kalaqamiha ikkiro kalaqantara dandiitanno jiffa heda dandiinanni. Sa’u yannara HWHT qodhaano kayissino olira mootimma dawaro qolate harissino oli yannara gobbaydinni babbaxxino uduunni Itophiya eannokki gede wolootta gobbuwa mootimmuwa kalaqqanni sa’ino hekko qaangannite.
Konnira, haammata miliyoonnanni kiirranni daga noose gobbara Baaru furcho hajo dunneessine agurrannita dikkitino. Mitte furcho widoonni calla hegerera horoonsi’neemmo yinanni addaxxa didandiinanni. Konni kaiminni, Xaphoomu ministirchi Itophiyu ledotenni Baaru furcho hasiissannose yitanno hedo kaysasi addintanni garaho.
Bakkalcho:- Babbaxxitino gobbuwa xeertotenni dagge Duumo Baari furcho horoonsidhanni Itophiyu Somaali-Laandi ledo Baaru furcho gutunni horoonsi’rate sumimmenni mitu mitu koffi yitannohu mayraati yite hedatto?
Piroofeeser Beyyene:-Koffi assannonsari Itophiyu buxicho gobbaatina maa abbitanno yitanno hedonniiti;minsheno noonsa. Konnira, Itophiyu woloottu gobbuwa uytannose su’minni fulte qoossose agarsiisi’rate xiiwose kaajjishshe sufa noose. Togo yeemmo woyte hajo gumulo afidhanno gede ola kaysa hasiissanno yaa ikkinokkita huwata hasiissanno. Woloottu gobbuwa miinji’ra irki’ne hee’rate laooshshe hiiqqine meessaneete dandaate sharramanna gobba galle loosa hasiissanno. Jibuuti Baaru furcho ledo amadisiisaminohunni xaa yannara mittu qarri hedeweelcho kalaqamiro xaadara dandaannore qaanganni bidhata hasiissanno.
Ninke sa’u sajjoo dirrara Baaru furcho hoonge keeshshinoommo. Ikkinohura, woloottu koffi yitinohura Baaru furcho afi’rate wole sajjoo dirra agadha dinonke. Mootimma dagatenna gobbate yawo noose.
Xaano ikkiro Itophiyu Afriku buudi qooxeessira wolootta gobbuwanni ledo heewinsannita dikkitino. Qacu gobbuwa duuchurinni roortannote. Ikkinohura, noo halaali qachu gobbuwa roortara dandiitanno yaannoha ikkikkinni roortanno gobba ikkase huwata hasiissanno.
Itophiyu Somaali Laandi ledo assitino sumimme wolootta gobbuwa horo kisannokkinna gutunni horaameeyye ikka dandiinannita dea dihasiissanno. Konninni sainohu kayinni tini gobba lophitannokki gede hasidhanno bissa laooshsheetilla.
Woluno seekkine huwata hasiissannohu Somaaliyunna Somaale Laandi mimmitu ledo sumuu yituro Itophiyu digibbanno. Itophiyu hasidhannohu halamme loosi’ratenna lophate. Kayinnilla, insa sumuu yite araaranta geeshsha Itophiyu sammi yite keeshsha dinose. Korkaatuno, xaa yannara latanna miinjunni lopha Itophiyaho lowontanni hasiissanno hajo ikkitinohura.
Somaaliyano ikkituro Itophiyu ledo jaaloomittese kaajjishi’ralla noose. Itophiyu Somaaliyu gobba daafira lowo waaga baattinota hawa dihasiissanno. Xaa geeshshano Itophiyu olanto Somaaliyu gobbara keere agarsiisate bobbakke jawa waaga baattanniiti afantannohu.
Ikkinohura, fajjonsa leellishshino gobbuwa ledo danchu xaadooshshinna uyne adhate harinshonni gutunni horoonsi’ra dandiineemmo. Tini kayinni kalqoomu wodho garinni loonsanni hayyooti. Konni garinni la’’a hasiissanna koffi yitanni kawanna ka’’a hajo hunate ga’nantannori ikkito digaraho.
Bakkalcho:- Gibitse lede mite woloottano mite mite gobbuwa Baaru furcho sumimme harunse Somaaliya irkissannohu korkaatu maati yaatto? Itophiyu aana abbitanno xiiwo heedhannoni?
Pirofeeser Beyyene:- Gibitse amaddino hedo Itophiyu horonsidhannore baalankare diigate. Bayiriidi Abbayi kofatto ijaarshi loosinni hanafe gantanni keeshshitino gano anfoonnite. Kofattote ijaarshi ledo amadisiisaminohunni Gibitsete gano kaa’late Ameeriku assitinose irko calla luphiimate. Itophiyu kofattote ijaarsha harissannokki gede babbaxxitino doogganni hekko kalaqate wo’naaltanni keeshshitino.
Somaale Laandi ledo assinoonni sumimme haaroo’mate kofatto ledo heewinsiro shotareetilla. Itophiyu Somaali Laandi ledo assitino sumimmenni Ameerikuno horoonsi’rannolla. Korkaatuno, Itophiyu Somaali Laandi qooxeessira kaajjado olanto heedhusero qooxeessu keere agarsiisate ragaanni qeechise luphiima ikkanno.
Somaaliyu kayinni qooxeessu ga’labbo agarsiisate dhuki dinose. Somaaliyu mootimma olanto heedheennase woy Baaru wolqa heedheennase hakka geeshshi irko assitara didandiitanno. Somaaliyu Baaru aana assinanni millimmora irko aa dandiitannokki gobbaati.
Itophiyu kayinni hakko qooxeessira Baaru olantose wodhituro qooxeessu ga’labbo garunni agarsiisa dandiitanno. Hattenne irko lophitino gobbuwano hasidhanno. Lophitino gobbuwa kalqoomu daddalinsa suwinoha ikkanno gede Itophiyu hakko qooxeessira olanto heedhanno base heedhasera hasidhanno.
Ikkinohura, Somaaliyu wolambinati ayirro yito ikkinnina hakkiinni sa’e kayinni Itophiyu su’ma hunate assitinori ikko assitanno millimmo diheedhanno. Somaaliyu utuwimma ayirrito yaansano dipilomaasete harinsho ikkitinohuranna yaa noonsa daafira ikkinnina; Itophiya bushiishate dikkino.
Adda coyi’rate kuri gobbuwa Somaaliyu mootimmanni afidhannori mitturino dino. Somaaliyaho lowo fulo assitanno ikkinnina horonsa buuxisiisidhannori nookkita seekkite affino. Ameerikuno cancishaancho Al-Shabaabi qanseemmo yitanni diru du’ma fushshitanno jiro shotu garinni la’nannita dikkitino. Ameeriku Jibuuti afamanno olanto heedhanno basesenni ka’anni Al-Shabaabi qasate assitanno wo’naalshinni lowonta kisaarino. Itophiyu hakko qooxeessira olantote base heedhoommesero kayinni lowo garinni kaa’litannoseta affino. Konnira, Gibtsete canci rosaminoha ikkinohura Itophiya loosisenna harinshosenni duumbara qolannoseha dikkino.
Bakkalcho:- Itophiyu xaa geeshsha amaddinoti dipilomaasete harinsho Baaru furcho afi’nanni gede mageeshsha kaa’litanno yaatto?
Pirofeeser Beyyene:- Itophiyu dipilomaasete harinshonni Somaali Laandi ledo harissino sumimme lainohunni hedeweelcho gumultinote yee dihedeemmo. Hattenne sumimme assate gura qiniite la’e masaalte harinsho baala la’e ikkinota dihuluullameemmo. Xaa yannara Somaaliyu utuwimma ayirrito yitanni afantanno bissa baalanti hajo seekkite affinotaati mashalaqqe nooehu. Mootimma tini hajo mageeshsha harissannotero hiincitukkinni sammi yite anga wodhitannoha dilawannoe.
Dipilomaasete harinshono Itophiyaho haaro coye dikkitanno. Itophiyu dipilomaasete dhaggenni seeda dirra kiirsiissinota ikkasenni mootimmano sumimme assitu yannara hedeweelcho dikkino. Mitu mitu yitanno gede mixidhukkinninna dagate ajanda soorrisiisate yite hajo dihanaffino. Itophiyu Arawete Emireetooti ledo keeshshino xaadooshshi noose gobbaati. Wolootta gobbuwa ledono hattonni.
Itophiyu harinshose baalanti seekkite huwattanniiti. Qorophotenniiti sumimmeno harissinohu. Dipilomaasete harinshono ninkera wosi’nitinota dikkitino. Ikkinohura, harinsho baalanti dipilomaasete doogo harunsitinota ikkitinohura Baaru furcho afi’rate xa’mo dawaro afidhanno gede kaa’litannose yee ammaneemmo.
Bakkalcho:- Itophiyu Baaru furcho afi’rate assitino sumimme irkissannokki qansooti hedo hiittoonni laitoo?
Pirofeeser Beyyene:- Ane hedo garinni kuri bissa Itophiyu lossitinorenna rosiissinonsareeti. Baxxinohunnino ikkaddaho ninke yite Itophiyunni fulte wolootta gobbuwara heedhannoreeti. Babbaxxitino rosu handaarrannino ogimmansa lossidhino fullahaanooti. Seeru ogimmanni, miinju ogimmanni, poletiku handaarinnino egenno noonsareeti. Maala’lisannori kayinni Itophiyu noose boode jironni rosiisseenna xa noo deerrira iillitino qansoota ikkansaati.
Ani poletiku heeshsho’yanni laoommori lowontanni irkissinonke bissa nootaati. Baxxinohunni, Balaxaanchu Haylesillaase gashshooti yannara; gedensaannino Dargete gashshooti uwa noosi yaannohunni ledonke uurritino mannootino noonkanni. Kuri mannooti Itophiyu malaatissino sumimme gibbannota hedo kayissanna macciishsheemmo. Manchi beetti danchumma heda dandaa hoogiro hige maassinanni.
Danchumma heda dandaate qarrantinohu miteekke tini sumimme insa fajjonni calla ikkitara hasidhanno daafira lawannoe. Tini bunshete hedonna harinshooti. Keeraancho hedo dilabbannoe. Biilloonye ayino amado Itophiyu kayinni Baaru furcho heedhasera hasiisanno yaannohunni assinani wo’naalsha effi’ne giwa keeraanchu manchiwiinni agarranni hedo dikkitino.
Xaa yannara gobba gashshitanni noo bissa hegerera biilloonyu aana keeshshitannore dikkitino. Manchi beetti baatttote aana hee’rannohu bikkamino diri noosi. Heeranno dirisi bikkaminonte gede biilloonyu aana keeshshanno yannano bikkantinote. Albaanni sa’u gashshootubbanni Nugussatenni hanafe wolqanna egennonsa fajjitu garinni Baaru furcho hajo daafira heddanni keeshshsitino. Konninni, jawa waaga baattinori no.
Albaanni Xaaliyaanunna wolootta gobbuwano Yowolonsa uurrisse Beenzile wodhitannowa shiima baycho fajjineemmonsa gede jaaloomittetenni xa’miteenna fajjininsa gedensaanni suutunni kayinni base hala’lishidhanni hadhinoti qaangannite. Jibuuti widoonnino noo akatino konneeti. Jibuuti widoonnino Atse Miniliki yannara Faransayete mootimmara horoonsidhe yine agurroonni baychooti. Gedensaanni yanna iillitanno woyte qollanni baycho ikkinotaati kullannihu.
Jibuuti mootimma ikkite umose dandiitinohu Dargete yannaraati. Kuni kayinni Faransayete mootimma Jibuuti agurte fulteenna Jibuuti mootimma ikkitinohu muli yanna giddooti. Mereeronko Faransaye agurte fultu yannara Asebi furcho qooxeessira noori Itophiyu olanto Jibuuti geeshsha marte base amaddinonkanni. Ikkollana, hattenne yannara Itophiyu mootimma massagaancho ikkinohu Koloneel Mengistu Haylemaariyami “Agurtine fulle” yee uyno hajajonniiti agurte fulate gadachantinohu. Hattenne yannara Jibuuti mootimma yinanniri dinoonkanni. Koloneelichuno hattene yannara hajajo uynohu Eertiru hettisamaano ledo sumuu yaa hoogate kaiminni ikkanna; olanti hakkiichira martanno gede hedatenniiti lawannoe. Jibuutino mootimma ikkitinohu hakkonni gedensaanniiti.
Konnira, xaa yannara Itophiyu assitino sumimme gibbano bissa mittoreno gobbate horora kaa’litannore dikkitino. Dagoomitte mashalaqqe fincitanni barru hurbaatensa hasidhannoreeti. Dagoomitte mashalaqqenni fincitanno sokkanni heeshshonsa massagganno bissaati. Assootinsa baalu bunshenniha ikkino daafira gobbansara danchumma heddanno yine agara dihasiissanno. Itophiyu mixo aanano mitte soorrono abba dandiitannokkire ikkitinohura insa hedote giddo worano dihasiissanno. Xaphi assine la’nanni woyte gobbate horo effidhe gibbara dandiitanno ikkinnina wole hekko kalqqannore dikkitino.
Ikkinohura, Baaru furcho lainohunni cancitanno bissa noowa heedhe cancitona; Itophiyu kayinni amaddino loosonna mixose kaajjishshe harisa noose.
Aantanno ilamara ge’inonna bidhatto noosekki gobba ragisate amandoonni mixo garunni gumulate kaajjine loosate. Dagoomitte mashalaqqenni bunshete hedonsa wortanni millissanno bissanni gufidhannoti Itophiyu lopho dino; kuri bissa assootinni bidhatano dihasiissanno.
Bakkalcho:- Itophiyu Baaru furcho afi’rate sumimme assase baxinohunni Soojjaati Afriki qooxeessi xaadooshshinna lophora hiittoo qeechi noosi yite hedatto?
Pirofeeser Beyyene:- Itophiyu miinjunni ikko olu wolqanni dhuku nooseta ikka qooxeessu ga’labbo ge’anno gede jawa qeecha afidhino. Xaa geeshshano buxicho gobbaati yinirono qooxeessu keerenna ga’labbo agarsiisate ragaanni luphiima qeecha fultanni afantanno.
Itophiya diinu gede assite la’annoti Somaaliyu mootimma mamoote galattannosero kayinni diafoommo ikkinnina Itophiya kassassanna la’’a lowontanni saalfachishshanno. Albihu Xaphoomu ministirchi Melles Zeenaawi mitte yannara Somaaliyu keere agarsiisate Itophiyu olanto eessinammoraati yee coyi’ri yannara ani paarlaamu miilaatinkanni. Hattenne yannara Itophiyu olanto Somaaliya e’oonke; korkaatuno, Somaaliyu daga ledo giwansiisannonkena yaannohunni duu’ne torbinoommo. Ikkollana, olanto e’ona yeenna ninketi olanto Somaaliya e’e Moqaadisho quchuma wolassitino. Itophiyu kaajjado gobbaati. Albillichono kaajjillisenna dhikise roorenkanni bowiranno gede Baaru furcho hasiissannose.
Wodiidi Sudaane wolaphitu yannara Itophiyu olanto keere agarsiisate irko assatenniiti mootimma ikkitanno gede assitinohu. Itophiyu qansooti Ruwaandu geeshsha keere agarsiisate sokko adhite hadhinoreeti. Itophiyu kaajjado gobba ikka qooxeessu gobbuwannino sainoha ikkasi kalqe seekkite affino hajooti. Itophiyu roorenkanni dhukase lossidhuro Afriku qooxeessi gobbuwa keerinna hobbaati agaramanno gede jawa horo noosi. Xaa geeshsha noo harinshonnino Itophiyu mootimma mittu widra mallaadde gobbuwate aana iillishshino huno dino. Haaruudde mootimmuwa tantanantanno yannara gobba gawajjantannokkinna dagate aana hekko kalaqantannokki gede irko assate gobbaanni iillishshino gawajjo dino.
Bakkalcho:- Baaru furcho ledo amadisiissa saysate hasi’ratto sokka noohero
Pirofeeser Beyyene:- Itophiyaho xaa yannara bacca giddoydi qarrubba nooti anfoonnite. Lawishshaho, Oromiyunna Amaaru qoqqowubbara kalaqantino qarubba kaysa dandiinanni. Sammi yite halchitino daafira mootimma diigantanno gede hasidhanno bissa no. Mootimma diiganteenna basete maa wortara hasidhannoro dianfoonni. Mootimma kaajjishanna kalqoomu deerrinnino Itophiyu ayimma leellishate hattono kaajjado massago aate jawa dhuka, egenno, hayyonna ikkadimma heedhara hasiisanno ikkinnina halchinoonni daafira gobba digashshinanni. Gobba gashshinannihu wolqatennino dikkino. Massagganni noo bissa su’ma hunate korkaatta hansanni hee’ra noose tiro maatiro dileellannoe.
Itophiyu daga wo’manti cincatenni gobba loossanna hegersate sharrama hasiissanno. Itophiyu noo deerri woffi yiinoha assine la’’ano dihasiissanno. Kalaqantino qarrubba tirantannokkihu gede assine hedano dieltanno. Hiittenne yannarano qarrubba heedhanno; qarrubba kayinni tirantannoti yanna no.
Duuchankare tunsicho assine la’’a dinonke. Albillicho dancha hexxonna xawaabbu nootano seedinse la’’a hasiissanno; hexxo assi’ra danchate. Ku’u ko’oyi su’ma hunate dodanshono Itophiyimmate sirnya ikkitinokkihura daganna gobba gawajjitanno. Xonanshonna mimmito xiiwano dihasiissannote.
Mootimma daga gawajjite uurritinota dikkitino. Gobbate keere agarsiisate adhitanno qaafonni gaamotenni ikkine su’ma hunate harinsho digaraho. Baxxinohunni, egennaammaho ninke yite heddanno bissa gobbate hajo daafira seekkite huwata noonsa. Gobba agaranna hegersa hasiissanno. gobbanke kaajjadonna kalaqamu jironnino duree’mitinota ikkitinohura jirose horoonsi’ne lophate jawaata hasiissanno. Konnira, Baaru furcho afi’rateno ikko wolootta handaarranni gutunni lophate mittimmatenni loosa noonke.
Bakkalcho:- Ledonke keeshsho assite hala’lado xawishsha oottonke daafira qixaawote kifile su’minni galanteemmo.
Pirofeeser Beyyene:- Anino galateemmo.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Onkoleessa 8 / 2016 M.D Hamuse
