Buusaho yinanniri kaxxaasinchoho. Buusu lame horo afi’rino. Umihu umbannikki gede kaxxinanni sa’nanniha ikkanna;layinkihu mimmito xaadooshshe kalanqanni karooti.
Karo kaxxine ninke qooxeessira nookkire wolu quchuminni hidhinanni horoonsi’nanni hayyooti. Kuni ikkannohu kayinni mimmito xaadate fayyaaleessu godowinni keere halchinirooti.
Sa’u lamala jeefora Amaaru qoqqowira Baahirdaarete ijaarame maassami Abbayi buusi lame tiro noosiho. Kawaanni xeertote noo daganni ledo xaadisannoha ikkanna; wole widoonni mimmito xaadate noonke hasatto leellishannoho. Keerunna araaru malaati buusaatino.
Kawaanni mimmito amadamme latate malaate ikkanna;wole widoonni mimmitinke xaadooshshe kaajjishanno. Baahirdaarete maassami Abbayi buusino konne leellishanno.
Itophiy daga budinna balchoomi araaru buusa karatenni gibbonna giwanshote huxxa diigate. Mootimma eeli geeshsha dirrite latishshunni daga dagatenni ledo xaaddanno gede assitanni noo harinsho naaxxissannote. Aliidi mootimma hanaffino latishshunna araaru buusa eeli geeshsha dirriirsa qoqqowubbatewiinni agarranni dinyi loosooti. Baahirdaarete Abbayi buusa maassiinsi yannara duuchante qoqqowubba pirezidaantooti leeltino. Ee;duuchu qoqqowi hee’rirono qoqqowo qoqqowubbatenni ledo,zoonna zoonnatenni ledo,woradda woraddatenni ledo xaadissanno buussa daddalo qareessate gobbaanni mimmitinke xaadooshshe kaajjishatenni gobbate keere buuxissanno hayyooti.
Xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (Dr.) Abbay xashshi aana ijaarroonni buusa maassiise loosoho faajje assi yannara, assino hasaawinni “ninke lame buusa ijaara hasi’neemmo; daganke mittimma buuxinseemmo yineemmohu kinchunninna simintotenni loonsanni buusinni calla ikkikkinni gutu dhaggenni sumuu assanno mittimmate buusinni ledoonti” yiino.
Manchi beetti mittu umisinni guuta dikkino. Mitte gobba callisenni duuchare guutisidhe didandiitanno. Anewa nookkihu olliichi’yawa hee’ranno. Meessiwa nookkire wolewiinni afi’rate kayinni balaxe keeru buusi loosama hasiissanno.
Buusu dagate mereero noo xaadooshshse kaajjishatenna daddalu injo halashshate luphiima horo noosiho. Mittu qoqqowira nookki gidi wolewa laalanno. Konne beeqqine horoonsi’rate buusu hasiisanno. Abbayi buusi kawiidiha ka’iidihunni ledo xaadisanno buusaati.
“Itophiyaho hattono Amaaru dagara injaannoha, Bahir Daareteno biinfille ikkannoha jawa looso gutunni maassiisate dandiinoommo” yaanni coyi’rinohu xaphoomu ministirichi;gutunni kincho kara calla ikkikkinni;gutunni baxille,araare,keerenna hattono gutunni buusamme lopha hasiissannota hawaqisanno.
Dagate mereero noo hasiissannokki dhagge korkaatinni lollongitanni noo mittimma kaajjishshara dandiitanno gutu dhaggenni sumuu assanno buusa ijaara hasi’siissanno.
Gibbote huxxa huxxitannori gobbate diinnaati. Dhaggetenni Itophiyu lopho hasidhannokkiri gobba giddonnino ikko gobbayidi gobbuwanni Itophiyu mittimma diigate loossanni keeshshitino. Xa kayinni addi addi dagittete qoolinna Yutuube injiiteennansa kaphunni insa gobba heedhe mimmito itisiissanninna gaance kalaqqanni dadda’litannori batidhino. Kurira macca uyinoonke. Mootimmano giddo heedhe Yutuubetenni kaphu mashalaqqe fincitannonna gibbote buusa halashshitanno bissa aana adha hanaffino qaafo kaajjishsho.
Ballaho IFDR xaphoomu ministirichi Abiy Ahimed (Dr) dagate riqiwamaano amaale minira kaphu soqqamaasinenna gibbote buusa kartannore lainohunni hasaawinore kayisa hasiissino. “Woshichu hoowete giddo hee’re sa’anno higanno kameela lai kiiro dutanno. Olluu woshichi konne kaameela uurrisa didandaattona sa’’anno higanno woyite mayiralla dutatto? yiisita dutanni doo woshichi “Kaameela iilleemmokkitano afoommo;uurriseemmokkitano hattonni;kayinnilla tenne ani agareemmo hoowe annuwi looso loosanni noommota qaagge miqicho tuggaekka yeeti” yiino. Ee;duttannori,Yutuubetennino ikko duucha dagitte qoollara kaphu mashalaqqe fincitannori duttanni no. Itophiyu lophote harinsho kayinni ittisa didandiitanno.
Insa kartanno babbadamooshshunna gaancete buusa, Itophiyu soorrote mootimma kunchunnino ikko baxillunni kartanni afantanno. Togoorira maccanke hashuwaho yine Latishshunniha kinchunni,araarunniha baxillunni biifado buusa diriirsatenni dagate mittimmanna jireenya buuxinso.
Bakkalcho Onkoleessa 8 / 2016 M.D Hamuse
