Sidaamu daga jawu su’mi nooseta 27 diri giddo ciiggishate looso loonsoonninkanni. Konne maaxate sai gashshooti mimmito itisiisanni bade ganate sharre gane afoo mitto ikkinannikki gede jawa gano gananni keeshshino. Sidaamu daga kayinni tenne huwattino daafira sharrantanni keeshshitino. Sai HWHT gashshooti seyinoha lawe bushanni bikkantino bissa calla horaameessa assanni keeshshino. Seyinoha lawe bushonsana seekkinore labbe babbadamooshshu danqara ilamate giddo surkite techo geeshsha gobba hembeelsitanni afantanno. Konni albaanni Sidaamu Umisinni umosi gashshannokki gede assinoonni sharrenni latishshu maafame keeshshino. Bejeteno 46 daganna dagoomi su’minni dagganna horaameessa ikkikkinni keeshshinoti xawoho.
Eeli riippoorte suwashshu garinni soqqineemmokki daafira latishshu xa’mono ikkito danhu gashshootiti hattono miinju hasatto doogote haqaqqaalleenna ba’anno. Sidaamu daga umisenni umose gashsha hanaffunkunni kuneeti 2ki bejete su’misenni gaammeenna massaga hanaffino. Sai diro 10 biliyoone gaammonni. Tayixe kayinni 14 biliyoone ali birra gaammoonnita Sidaamu qoqqowi amaale mini kaajjishe fulino. Alba mimmito kaphinanninna haqaqqaallanni sa’noonni dirra ikkitino daafira Sidaamu lopho maafante keeshshitino. Xa Sidaamu umisi umosi gashsha hanafino daafira ayi aye kaphannoya? Uyinoonni baajeete ragunni loosu aana hossanno yitanno hedonni amaalete mini miilla eeggonna woxaratto gashshooteho sayisse uyitino.
Tenne bajeete massaggannoti Sidaamu qoqqowi womaashshunnna miinju latishshi biirooti. Konnirano techo Sidaamu Qoqqowi womaashshunna miinju latitishshi biiro sooreessi kalaa Araarso Gerremew Bakkalcho gaazeexi wosinchonkeeti. Isino babbaxxitino hajubba aana xawishsha aanni ledonke keeshshino. Dancha niwaawe.
Bakkalcho:- Sidaamu daga umise umose gashshate seeda yanna sharronni qoqqowunni tantanantu kawa miinju ragaanni daggino soorro hiittoonni xawisatto?
Kalaa Araarso:- Qoqqowoho yaanno su’mi daynohu 27 diri kawaati. Hakkuyra albaanni noo gashshooti ‘’Kifle Hager’’; hakkiinnino luphi yinohu ‘’Xeqlay Gizat’’ yaannoho. Sidaamu dagano ‘’Xeqlay Gizat’’ yinannihu umise gashshooti noose dagaatinkanni. Daganketi qoqqowunni tantanamate mixonna hasattono hakkonne jawiidi gashshooti qo’late. Umisehu mootete gashshooti, seeru amanyooti nooseho. Qoqqowunni tantanamatenni umise umose gashshate xa’mono higganno woyte amadisiisante higgannoti baca xa’muwano heedhanno.
Poletiku yaa wolqate, miinjaho, dippilomaasete dhukano ikkasinni poletiku xa’mono hakkaanni higgannota ikkitannohuraati qoqqowunni tantanamate xa’mo kaajjinshe sufatenni dawaro afi’rate dandiinoonnihu. Mannu sharramannohu horo hasi’ranniiti yinanni. Sidaamu daga sharrantanni keeshshitu hayyonna illachi kayinni baxxinoho. Lawishshahono qodhine assinoonni sharro massaginohu Woldeamaanueel Dubbaalehu, albaannino sa’u Aliito Heewaanonna wolootano la’nummoro sharrantinohu hoongunna woy buxima amaddeennansa di ikkino. Ayimmate xa’mora, dagate ayirrinyira, poletikaho, xirchinsanna tiiu daafiraati.
Wolde-amaanueeli Dubaalehu lekkasinni 52 barra wo’ma hodhe Sumaale ei yannara hatte yannara Sidaamu Awurajji gashshaancho ikkirono biilloonyesi agureeti sharrote ha’rinohu. Horo agarsiisi’rate ikkoommero noowa hee’renni amadino biilloonyinni horonsi’re hasi’rinore assi’ra dandaannonka. Kayinnilla jawu illachi ayimmatenna tiiu ayirrinye agarsiisi’ra ikkinohura assinoonni sharronni hasi’noonni illachi guma laalino yaa dandeemmo.
Daganke umise umose gashshatenni ayimmase ayirrisiisidhino. Umise afiinni coyi’rate, budenna balchoomase lossi’ratenna garunni horonsi’rate, gashshootisera ayino hasi’nikkinni anga worikkinni wolootu dagaranna gobbate noose baxxillenna hanqafaanchimmase leellishidhanni gashshootese harisidhanno gede jawa kaayyo afidhino. Ikkollana umise umose gashshanna qoqqowo ikka calla ikkadote yine agurre ofollinanni hajo di ikkitino. Korkaatuno tiiu noosi manchi miinjisi lophanna dhaabbata noosi, itanna aga noosi. Konni kaiminni qoqqowo ikkinihunni saihu mittu diri kawa daggino soorro la’niro xaa yannara qoqqowu giddo poletikunni ikko tiiunni teessino dagaati noohu.
Aantetenni kayinni latishshunniti jawa xa’mo no. Miinju, dagoomittete, safote latishshuwanna labbannore dandaami garinni dagoomahonna qoqqowu lophora hasiisannoreeti. Ikkollanna kuri baalanka mitte yannanni loosanna tuqisa dandiinanniyya yiniro dandaamannokkireeti. Lopho daggannohu mitte yannanni ikkikkinni yanna yannantenni loonsanni halashshinanni ha’nirooti. Konni albaanni noohu kaphunni daga awaawurate. Daga kayinni donge sa’’a didandiinanni. Konnirano mittimmatenni sharramme meessi meessaeete gashshate amandoonniha jawa poletiku xa’mora dawaro afi’noonni.
Afi’noonni kaayo kaiminino fullahaanono, loosidhe galtinorino wedellu. Meentu, amma’notenna budu annuwa daganketa jawa latishshu xa’mo qolate baalunku annimmatenni loosara agarranni. Qoqqowu mootimma deerrinni dagate ledo halamme loonsanni hee’noonni.
Loosi’ne latishsha halashshanna miinja lossi’ra ga’ara yine dinye amandannikki hajooti.
Bakkalcho:- Albaanni zoonete tantano deerrinni hee’neenna woraddano gadachante kaphu mixonna gumulshu rippoorte shiqishshanna la’nanni sa’noonnina xaa yannara kayinni daga kapha didandiinannina hattoo assooti hee’ranno yine hendanni?
Kalaa Araarso:- Gobbankera dagate sharrnnoa soorro daggara albaanni noo gashshooti yannara Sidaamuno zoonete tantano deerrinni noo daafira qixxeessinanniti mixono shiqinshanniti gumulshu rippoorteno albi qoqqowiraati. Xa kayinni meessi deerrinni qixxaabbinoti babbaxxitino latishshinna danchu gashshooti handaari mixo gumulshi iillino deerra hanafotenni kayinse gumulshu geeshsha nooha seekkine harunsinanni; xe’ne leellituwa keennanni taashshinanni ha’nanni daafira hiikko garinnino kaphu mixonna rippoorte shiqqanno kaayyo dino.
Dagano doggansara hasidhannorira kaayyo diuyitanno. Albaanni sai gashshooti yannara yanna baala kaphinanni keeshshinoonnihu mageeshsha gawajjinoro dagankeno seekkite huwattino daafira dagate halaalaanchonna illete leellannoreeti coyi’rano, shiqishano, loosano hasiissannohu.
Qoqqowu deerrinni eela dagate geeshsha dirrine loosate amandoonni mixonna loossate harinsho gara hattono gumulamase deerru deerrunkunni haruunsinanni ha’nanni daafira kaphu rippoorte diheedhanno.
Sai gashshooti doganni saino; tini yanna kayinni soorronnite; halaale coyi’ne, halaale loonse gallannite. Dagankeno, massagaanono kapho effidhe gibbinore ikkitanno gedeeti loonsanni hee’noonnihu. Qooxeessinkera nooti jiro hiittootero, mageeshshitero dagankera xawinse kullanninna leellinshanni qoqqowunni eela olluubbate tantano geeshsha noo massagaano ledo qinaanbe dagankenna gobbanke wolaphora kakkaooshshunni loonsanniiti hee’noommohu.
Bakkalcho:- Qoqqowo ikkinoonniha umikki diro ayirrinsi yannara atenni qixxaabbe shiqqinoti xiinxallote borro giddo ka’inoti hedonna amado maatinka?
Kalaa Araarso:- Daganniti seeda yanna poletiku xa’mo dawaro afidheenna qoqqowunni tantanammi kawa duuchu handaarinni soorro dagganni noota la’nanni hee’noonni. Ikkollana mitte yannanni hasi’nannire baalanka loonse gumullanni, wonshinanni yaa didandiinanni. Baalunkuri ikkannohu, hasattono wo’mannohu yannasinniiti. Duuchuri harinshotenni ikkannoho. Harinsho kayinni wiinama assa dandiinanni. Hiittenneno latishshu loossa dagate ledo halammiro harancho yanna giddo gumulanna hasi’nanni soorro widira reekkama dandiinanni.
Qoqqowunni tantanamanniha umikki diro ayirrinsi yannara shiqqinota xiinxallote borro sasu gafinni qineesseeti shiqishoommohu. Xiinxallote borrohu birxichuno; ‘’Sidaamu Hiikkiinni Hiikkira’’ yaannoho. Sidaamu bero hiittoohonka? Techona hiikko deerra iilleno? albillichona hiikkira iillate sharramanni no? yitanno hedonni hala’lado amado noose xiinxallote borrooti shiqqinoti.
Albihu Sidaamu manni gobbasira hee’ra Hanafi yannanni kayse noosiha ayimma, budenna balchooma, tiiasi, poletikunna dagoomitte heeshshosi xaphooma la’nummoro addintanni bulduuddahonna naaxxisannoho; wolootahono dancha lawishsha ikkannoho. Sidaamu dagahu ‘’Affini’’ amanyooti umisinni jawa dhuka kalaqannohonna wolootahono qaddo ikka dandaannoho. Hakkiinnino sae ‘’Affini’’ yaannohunni jawa uurrinsha tantanatenna uurrisate dandiissanno bude afidhino daga ikkase seekkite xawissanno garinni shiqqino xiinxallooti.
Bire birqiiqinni kayise Sidaamu konniicho hee’ri yannara afoosi, budesi, balchoomasi, tiiasi, ayimmasi agadhe keeshshino. Konninkuraati umisi umosi gashshanni keeshshi kawa baxxinohunni Miniliki gashshsooti yannara, albanni noo gashshooti soorramanni dayita Sidaamu dagano wolootu dagante gede gawajjantino. Hatte yannara soorrine abbini gashshooti gara ikkinokkitano huwatatenni jawa sharro assitino dagaati.
Konninnino ‘’Shiisha’’ yinanni basera Sidaamunniha umisi womaashsha, miinjasi soorri’ranno jiro noosita baala giirre hunnoonni; dagano shinoonni; hatte yannara. Hatte yannarano Sidaamu daga anga uyitukkinni sharrantanniiti sa’inohu.
Xaaliyaanu gobbanke horri yannarano gobba diinunni gatisate jawa sharro assitino dagaati. Jawa lubbote waagano baattino dagaati. Xaaliyaanu oli yannara Sidaamu mootenna ejjeetichu Baallichi Woraawohu assino sharro jawate. Gobbasinna dagasi ayirrinyira assino sharronni diinaho anga aa giwasinnino lubbamino; lubbote waaga baatino. Wolootuno Takilu Yota, Laanqamo Naare, Yettera Boolle, Aliito Heewanonna labbinori albi ejjeettuwa gobbankera mootoollete gashshoote effidhe giwansanni assitino sharronni lubbonsa sayisse uyitinota dhagge farcidhanno halaaleeti. Hakkonni gedensaanni aane dayno gashshootino kadonniho; daga funge miincanni gashshinoonniho. Hatte yannara dagate aana iillinshanni miicono meentuno labballuno babbaxxino garinni xawissannonka.
Afriku deerrinni kakkacha gashshoote ikke haammata olantote kiiro afi’rinoha Sumaalete horraano sharrantinonna qassino dagaati. Konne dhaggetenni borreessinirono faajjetenni afamanno gede assinoonnikki daafira albillicho yannasinni dagankenna gobbate dhagge ikkasi borreessine faajje assinanniha ikkanno. 52 barra wo’ma meentu labballi mullicho lekkansanni hodhite Sumaalete gobba e’e gobbanke aana ola fanino diina sharrante qassino dagaati. Hatte yannarano ikkiro konniicho jiro, egenno, wolqa noonsari baalu gobbansa ayirrinyi daafira diinaho anga uyitukkinni sharrante keeraanchimma fushshitino daga ikkase leellishshannoti xiinxallote borrooti umikki gafinni shiqqinoti.
Layinki bixxille aana kayisoommo hedo gafinni Sidaamu qoqqowunni tantanaminkunni diro ikkino. Sai mittu diri giddo maa loonsi yinoro 10 bixxille 7 biiliyoone birra baajeete kaajjinshi. Kaajjinshoonni baajeette mayi loosira hossuyya yiniro; konni albaanni noo Sidaami miicamanni keeshshinohu tantanote batinyinniiti. Ani mittichu ogeessi gede ikke huwateemmo woyte Sidaamu manni taqqatenni gawajjamanni keeshshino gede huwatoommo.
Konni albaanni 10 woradi noonkanni. Sidaamu daga 1997M.Dra qoqqowunni tantanamate xa’mo kayissu. Hattenne xa’mo kaima assite baajeette leddukkinni woradu tantano kiiro leddanno. Kuni jawu garinni daga gawajjate hende assinannireeti. Korkaatuno 10 woraddara gaammeenna ikkado ikkitinokki baajeette umosenni 20 woraddara gaammeenna hiissineeti bebbeenke dagate hasiisannore loonsara dandiinannihu? Togoonni miinju, loosoho hasiisannori baalu ajanna dagate xa’mora dawaro qolate lowonta shentanni sa’noonni garaati noohu.
Tenne hedo wolu lawishshinni xawisummoro; mitticho booto gorrine 20 mannira bebbeenkanni keeshshinoonniha wole yannara hattonka mitticho booto gorrine 100 mannira bebbeenkiro mitto mittonko mageeshshi iillara dandannoro hedate shetisannoha di ikkanno.
Di konne callaati. Tenne daga miicate hasi’noonni daafira calla 1997M.Dra 9 woradda tantanne ledatenni xaphooma 19 woradda assinoonni. Dagano hasiisannonkeho yite hagiirrensa xawisu. Ikkollana baajeette xaano hattenneentilla. ikkinnina horo dinose Tenne fojo daga affara dihasi’nanni. 2011M.Drano ejjeettote millimillo korka
Konni albaanni nooti baajeettete shallanganni bebbenkanni gari soorraminokki garinni taqqa calla lendanna hattenne gaammoonninta assine bebbeenkanni gari lowontanni shetisanna sa’noonni garaati noohu. Mitte dagara ikkitanno yine gaammanni baajeette shallangannihu yanna yannantenni dagate kiiro harinsanni hakko garinninna dagate kiiro batinyi garinni ikka hasiissanna albaanni gaammanni baajeette 36 woraddara gaamme bebbeehate dandiinannikki garaati kalaqaminohu. Dagate su’minni dagganno jiro dagate latishsha halashshate agurina halashshinoonni taqqara noo loosaasinera aganu baatooshshe baanteenna digattinote.
Albaanni Sidaamu zoonete tantanonni hee’reenna gaammanni baajeette sa’u tonne dirra giddo 3 miiliyoone birra wo’mitinokki kaappitaale ikkase xiinxallo assine buunxoommo. Qoqqowo ikkinummo kawa kayinni 10 bixxille 7 biiliyoone birra baajeette kaajjinshi woyte 1 bixxille 5 biiliyoone birra babbaxxitino kaappitaale pirojektuwa loossara gaammoonni. Kunino qoqowu tantano adda ikkitu kawa daggino kaayyonna soorrooti; danchanna jawaachishshanno hexxo noota leellishannoho.
Bakkalcho:- Sai gashshootinni rosamino garinni taqqa batisa giddoseenni gano afidhino yine adha dandiinanni?
Kalaa Araarso:- Maatete damboowishsha horonsi’nanni gede amaallannihunna horonsi’nannihuno miinju wolqa ganantannokki gede ikkinnina ila giwannohu dino. Kayinnilla ilamate kiiro batidhu bikkinni lophinokki miinji roorenkanni gawajjameenna heeshsho hee’rate shentannikki gede yineetilla. Konniraati taqqa batidhu bikkinni lowo miinja hasiisanno daafira afi’noonni jiro hasiisanno illachi aana hosiisate qarrammannihu. Lawishshaho qoqqowinke giddo afantannori haammata woraddara noori loosu golla uminsa borro mini nafa dinoonsareeti; kiru mini giddooti noohu. Kunino dagate latishshira hosanna miinjalla gudannoreeti. Gobbanke daga baalantera taqqa calla lende hakkonninni hagiidhe yinoonniha lawanno. Kuni lophote ledo taalinoha ikkiro dagateno dancha ikkanno. Sidaamaho xaa yannara dandaami garinni hasiissannota latishshu baajeette gaammanni; albi gede hafanfartenna moorante ba’annokki gede kaajjado qorqorsha assinanniiti hee’noonnihu. Dagate jiro moorannohanna bainchu assooti giddo e’’e leellinoha seejjinanninna taashshate qaafo adhinanni dagate ammanamatenni soqqamanno gede assinanni hee’noonni.
Sidaamu albillichona hiikkira hige ha’ranni/ lophanni no yitanno hedonni keennummoro daganke albillicho dancha kaayyo, hexxonna wolapho noota leellishannori bacuri no. konni garinni hedo kayinseeti xiinxallote borro qoqqowu safama umikki diro ayirrinsi yannara shiqinshoonnihu.
Bakkalcho:- Qoqqowoho aananno 2014M. Dra gaammoonni baajeette amandoonni illachira hossanno gede hiittoonni horonsi’rate mixi’noonni?
Kalaa Araarso:- Baajeette gaammannihu daga mereersino garinniiti. Kunino baajeette garunninna halaalunni horonsi’nanni hayyo daggino daafiraati faajje assinanni hee’noonnihu. Duucha yannara qarra xawisanna filiqqisa calla mala di ikkitanno. Loonsanniiti qarru giddonni fula hasiissannohu. Qoqqowu mootimma deerrinni amandoonni baajeetenni calla latishsha loosate agarranniha rosamino harinsho agurre uminkennino loosatenna dagatenna gobbate ikkannore hananfummoro wolaphineemmo. Hakkonni gobbaanni mootimma calla loossannonkena yinanni agadhineemmoha ikkiro xaano hasi’noonni latishshi yinoonni yannanni hala’la hoogara dandaanno. Konnirano aananno dirira amandoonni baajeette yaa daga loonsammora maganye uyidhinota ikkitinohura dagate eeggo garunni fulatenna yinoonni illachira hosiisate albinni roore hixamanyine loonsanni yitannoti jawa hedo nooe.
Bakkalcho:- Aananno dirira xaphoomunni gaammoonni baajeette mageeshshite?
Kalaa Araarso:- Xaphoomunni gaammoonni baajeette 14 biiliyoone, 70 miiliyoone, 474 kumenna 233 birra kaajjinshoonni. Baajeette lophitinokki gobbara agurina lophitino yinanni gobbuwarano gaammanni harinsho baalanka tashshi assitannota di ikkitino; jiro ikkitinohura. Tenne bebbeenkanni yannara garunni massaga hasiissanno. Tayxe baajeette sai dirira gaammoonnitenni lexxitinote. Lexxitinohuno giddoydi eo lossi’rankenninna Treezheretennino gobboomu deerrinni xibbuunni 18 anga lopho noohuhura tini lopho ninkewano iilltinohuraati.
Konninnino xaphooma gaammoonni baajeettenni balaxinsanni hajubba bande aante aantetenni hasiisanno garinni gamme garunni horonsi’nanniha ikkanno.
Bakkalcho:- Qoqqowunniha miinju wolqa lossate hiittoonni lonsanni hee’noonni?
Kalaa Araarso:- Poletiku xa’mora dawaro afidhu daga miinjunino lopha hasiissanno. Dagate miinja lossate Baankeno safama hasiissannohura Sidaamu Baanke muli yanna kawa safantinoti looso hanaffanni no. Baankennita miiloomitte (sheere) roore anga ikkitannota dagate hidhitannoha ikkanna mootimmano irko assitanno.
Bakkalcho:- Qoqqowoho wolootta taqqano tantanate hendoonniri noona hiittoonni gumullanni hajooti?
Kalaa Araarso:- Zoonnate taqqa tantanate qoqqowu amaale mini 150 miiliyoone birra baajeette gaantino. Zoonnate taqqa woradda qoqqowu ledo xaadissanno qineessaanonna kiirotenni shiima manna calla gaamme loosiinsannita ikkitanno.
Bakkalcho:- Xa afi’noonni kaayyo kaiminni Sidaamu daga babbaxxitino latishshu handaarranni albillicho maa agadhitanno?
Kalaa Araarso:- Sidaamu qoqqowi gobbate deerrinni keenneenna lowontanni hasamanno qoqqowo ikkino. Qoqqowoho keerunna ga’labbo noo daafira konni dirinni calla 10 ale ikkitannoti Ministerete loosu minna Hawaasi quchumira jajjabba foreme, gambooshshuwa, Ispoortete heewono harisidhino. Daganniti hanqafaanchimmanna ‘’Affini’’ budu amanyootino roorenkanni egennamanninna dhaabbatanni ha’ranni no. Qoqqowunniti giddo eo lexxitanni daggino. Hananfoonniti haammata latishshu loossa gumulantanno gedenna sae sae kalaqamannoha baincho assoote sharrammummoro Sidaamu daga muli yanna giddo hasi’noonni deerrinni jiroo’mite gobbateno agarranni qeecha fultanno daga ikkitanno yee ammaneemmo.
Bakkalcho:- Kalaa Araarso Gerremew; yannakki fajjite ledonke assooto keeshshora qixxaawote kifile su’minni wodaninni galanteemmo.
Kalaa Araarso:- Anino galateemmo.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Woxawaajje 6, 2013 M.D
