Giddicho daga Aliyye Oomo zoone giddo heedhanno. Tini daga roore yannara adhantannohu cimeeyyete widoonni gumullanni sumimmenniiti. Hakkonnira albaanni Giddicho wedella roorse adhammmete egensiisannonsahu “Wonino” yine woshshinanniti budillaanchu massagaanchu waalchira godo’linanni hashshi (agani) godo’leeti.
Seennu barra haqqe hiiqqanna labballu kayinni saadansara hayisso middanni hosse hashsha gamba yitanno. Baxxinohunni seennu godo’lensara hadhannohu addi addi dana afidhino daraaro uminsara qasi’re seeseeti. Giddicho dagawa meyaa beetto mine assidhanno yannara jaallase guwissannosehu seemimmase yannara seessinore daraarote dana kiirtanninna kayisanniiti.
Hashshi godo’lenni labballu qote qote xaadisse ikkanna seennu kayinni labballu qotiranna albaansaanni uurre mimmito guwisanni godo’lanno. Labballu qiniiticho lekkansanni baatto kadanni seenne guwisanno. Seennuno kiiro kiiranni anga gananni sirbanno. Tenne yannara labbaahu hasi’ranno seemo albaanni uurre gagasisewa shiqqi yaanni sirbanno. Seemono baxxinosiha ikkiro sammi yitannosi; labbaahuno baxillaanchosira “Fafo” yinannita shoole hinko afidhino huficho aannose. Meyaatino qolte hinkote fiqiiqicho aatenni baxillese xawissanno; baxxinosikkiha ikkiro kayinni qawaaddannosi.
Godo’lete jeefora seennu labballu lekka hayishshanno. Qeedhichuno lekkasi hayishshitino meyaa baxiseronna adhamate sumuu yaase buuxihu gedensaanni maatesira kule cimeeyye soyaanno. Cimeeyyeno meyaate maatewa 3 woy 4 higge hodhitanno. Tenne yannara meyaate maate beettu garete xaadooshshi, worbimmasinna uurrinshasi daafira xiinxallitanno. Fiixu firu ledo amaalante adhamansa xa’mo goofimarchoho shiqishshanno. Adhamanno barrano cimeeyyete ledo amaalte murtanno.
Tenne dagawa hashsha woy barra gumullanni sarge yine bandanni. Hashsha gumullanni sarge doortannori miinju dhuki noonsakki maateeti. Lamunku Iddi maate mereerimu jilinni fiixansa koyissanno. Idduno jaallasi ledo tunsote godo’le nookkiha Idayicho suutunni adhe ha’ranno. Barra gumullanni layinki adhammete daninni luphiima qixxaawo assinanni. Beettu maate jilaho ikkannore malawo, gide, saadanna wolereno qixxeessitanno. Meyaate maateno beetto adhite hadhanno aamansha (Buuro, Hayxe, Bullee) qixxeessitanno. Lamunku Idayichonna Iddu darawonsanni mitto mitto mulensa uurranno jaala doodhitanno. Labbaahu jaali sarge (adhammete jili) jeefanta geeshsha wolqasi fajjitu bikkinni qineessatenna koyisate loososi gumulanno. Meyaate jaalano Idayicho su’niitanno gede dancha foole afi’rino haqqanna hixaana buuru ledo karsiisse buurtannose.
Adhammete barra soodimaro beettu anninna cimeeyye beettote miine haadhe Idayichote qae hadhe annisera uyitanno.
Giddicho dagawa sasu dani miine nooha ikkanna deerrunni babbandanni. Umi deerri miine hundi budi garinni 14 womaashsha woy jawa addeeti. Layinkiti kayinni 13 womaashsha woy mereerima adde ikkanna sayikki miine kayinni 3 womaashsha woy shiima siito uyinanni.
Xaa yannara kayinni ikkito soorrine deerrunni 140, 120, na 60 birra ikkino. Cimeeyye miine miinte higguhu gedensaanni barru taalo dukkisaano Idayichote qae martanno. Barraho sargete hodhishsha massagannohu Iddu maate ikkino cimeessaati. Amadanno siqqono “Carfera” yine woshshinanni. Cimeessu massaganno woyte Iddunna dukkisaano wolootta dukkisaano aantensa garinni harunsitanno. Iddu barraho halli alira jawa seemma uddi’re halli woroonni kayinni “Gonfa” yinannita budillaancho heqichunni loonsoonni boogge lukanno. Sammichu leellannokki gede lowo buuro buurre “Kellecha” yinanniha budillaancho siwiilu birra worranni.
Kallachu Gaamote, Konsotenna Wolayittu budinni ba’lattote gede la’nanniha ikkanna Iddunna muli jaalisi mimmito labbanno siqqo amaddanno. Dukkisaanono doogote aana Idayicho guwisanno sirba sirbitanni Idayichote mine iillitanno woyte qixxeessinoonninsa basera ofoltanno gede assinanni. Budillaancho agattono shiqinshanninsa.
Idayichote anni Meichu goco haa’re shiqanno. Idduno ka’’e Meichu mule quphi yee ofollihu gedensaanni Meichu lekka amadanno. Idayicote annino Meicho gorre mundee uduunnichoho amade mundee haa’re Iddu sammora buuranno. Tenne mundeenni iltinenna baxantine; miinjidhine, baxillunninna hagiirrunni heedhe yee maassi’rihu gedensaanni gattino mundee haa’re minira e’’atenni konne maassote qaale kulanni qubbichisinni mundee haa’re Idayichote goowira buuranno.
Tini mundee hattenne dagara sheemaatu amuraateeti. Konni gedensaanni Iddunna jaalisi ka’e albansa naxalunni diphite doyitanni Idayichote maate lekka sunqitanno. Idayichote maateno aantensanni Iddunna dukkisaanchu goowa sunqitanno. Kuni Idayichote maate ledo fiixoomatenna karsamate qara xawishshaati..
Idayicho dukkisaanotenni bayirantenna dukkisante hadhe Iddu minira iillitanno woyte fiixu firu sirbunni haa’reennase lamunku Iddooti “Goli” yine qixxeessinoonninsa base e’e ofoltanno. Hakkiinnino Iddu raginni ikkino meenti uddanose fushshe goxisannose. Dukkisaanono koyisantuhu gedensaanni qae qaensa higganno. Layinki barra Idayichote amanna meento ikkitino maate buuro, adonna bullee haadhe Idayichote minira martanno woyte Iddunniri meyaa maate haadhe qixxeessinoonninsa basera ofoshshiishshannonsa.
Iddu anni dhukisi fajji bikkinni qixxaawe agarannonsa. Idayichonniri meyaa fiixi Idayichote amanna harunsaanose lekka hayishshanno. Hakkonnira albaanni “Dayinorichinni mittore qamassooti” yee minaannisse qorophisiisisero Idayichote ama lekkakki hayishshiri yineenna “dihayishshi’reemma” yitara dandiitanno. Konneno ama assitannohu miine Idayichote uyini yannara wo’minokkirichi hee’riro wonsha noosetanna konni aleenni lamunku Iddooti mereero keeshshitino komanna koffeenyu hee’riro maaro assa hasiissannota leellishateeti.
Gattino miine uyinihunna keeshshitino koma heedhuro sa’’o xa’minihu gedensaanni lekkase hayishshidhanno. Ledose dayino wosini ledono koyisantanni galtanno. Soodimaro Iddu ayiddi lowo tima gane hiiqqaqqe Idayichote maatera aanno. Idayichote ama hiiqqinoonni timinni gatinoriranna ledose dayinokki meyaa fiixira “beetto’ya sarge tima qamasse” yitanni sokkanno.
Sayikki barra gumullanni amuraati “Ayin- Kayin” yinanniho. Kunino Iddu Idayichote maate ledo egennamanno barraati yaate. Konne barra Iddu ayiddi haadhe daggino bullee, buuronna ado qixxeessine intanni. Balluwu su’mano egensiinsanni. Iddu konni barrinni hanafe balluwa su’minsanni woshshannokki gede qorophishsha uyinannisi. Konni amuraati gedensaanni Idayichote maate geegiissineenna Idayicho iddu maate ledo egennantanno. Lamunku iddooti siimu xaadooshshe assitannohu konni sayikki barrinni ikkanna tenne yannara idayicho bisose hayishshidhe buuro buudhitanno; ma’na qixxeessine waa Qorete shiqinshanni; halangeno illete leeltanno basera worranni.
Worroonni qore aaninni waa haadhe lekkasi hayishshitanno gede Iddu Idayicho xa’manno. Gibburo halangetenni gannanni; aanteteno Iddu qixxeessinoonninsa ma’nara hee’re “Ka’e amo gonxona” yee Idayicho xa’manno. Gibburo gadachishenna halangetenni gane goxisanno. Idayichote seeminaatu hoogiro halangetenni gananni konni alba balaxe siimu xaado assinose labbaahu su’ma kultanno gede assanno. Soodimaro maatesewa qole soyaannose. Annuno beettosi siyatinoha xa’me adhannoseha ikkiro miicamaanchu miine qole adhannose gede assanno. Adhannosekkiha ikkiro kayinni Iddu hasatto xa’mineenna maa’ne rodoosi uyitannosi. Togo ikka hoogiro annu adhino miine cimeessunni xa’mine qolanno gede assinanni.
Seeminaatu hee’risero kayinni Iddu hagiidhasinni kainohunni mundee kissino hocco jaalisira leellishanno; sirbinanni. Iddunniti Idayichimmate yanna lamala barrubba calla ikkitanna Idayichonnihu kayinni sasu aganinni mittu diri geeshsha ikkitara dandiitanno. Idayichimmate yannara Idayicho sherko buurunni ittanni keeshshitanno. Seennuno Iddootaho fiqiiqicho aamansha aanno. Qeedhootu hashsha tuqa Iddootu minira martanni budillaanchu sirbinni godo’litanno.
Idayicho Idayichimmate yannase gudde dagoomu ledo karsamasera albaanni “Hole Bisin” yinanniha karsamate amuraate assinannise. Kunino, Me’’icho gorrine goga hoollihu gedensaanni umu widiidinni shiima goga murre daddarre daddarroonnihunni mitto haa’ne Idayichote goowira worranni. Idayichono murroonni goga goowaho wodhite sargete yanna uddanose uddidhe maatesewa hadhe qallimma fultanni hosse hawarro qaese higganno. Giddicho budinni galtete maate jilte beettonsa gashshinoha woy ballo kiifatto woshshate rosichi noonsa.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Onkoleessa 1 / 2016
