Tonne ikkitanno uurrinshuwa hundasiinni amadino. Riil Isteetetenni, Konistiraakshiinetenni, Riil Isteet Maerkeetingetenni, Riil Isteetete seeru amaale owaantenna jajju gashshootinni, Manufakcheringetenni, 20 ale Riil Isteetete teknolooje gumulsha, daddalunna gobbate gede lowontanni illacha tungoonnikki minna teknoloojete ledo mittoonsatenna islancho assate aana illachishe loosanno; “Afta Meyra gaamo yawonsa qeechantino hallanyu maamari “
Uurrinshu safaano jaalla Injiner Firew Taammirenna Amir Abdulwohab yaamantanno. Jaalooma ogimmatenni mittoonsite baxxinohunni Riilsteetetenna Riilsteetete ledo amadantanno loossa aana illachishshe loossannori seerunna amaalete owaanteno uyitanno loosu miillaati. Baxxinohunni ilamate tareessinannita seeru uurrinshanna jiro gatamarate aana illachishshe loossanno. Kuri lamunku jawaata jaalla haaro ikkinoha “Futuristic Organic Green (FOG)” Yinanni uurrinsha Itophiyaho hanafansa baxxitannore assannonsa.
Ilibabor Mettu Ambexxa yinanni baadiyyete qarqartora ilame lophinohu Firew Taammirehu rosu yannasi Jimmahonna Hosainaho sayisino. umi digresi Sivil Injineringetenni layinki digresi kayinni baadiyyete mixonna latishshinni (Urban Pilanning and Development) loosino. Firew looso hanafino wedellimmate yannasinni hanafe konistiraakshiinete gatamarshi fajjo fushshi’re gatamarshu loossa karsame techo geeshsha konistiraakshiinete handaari giddo afamanno. Sa’u honse dirrara konistiraakshiinete handaari giddo keeshshinohu Firew, Addis Ababu giddo noohu hala’ladu konistiraakshiinete loosi hakkonni gatisinosi.
Addis Ababu quchumi giddo gutu hee’nanni mininni kayse hallanyu uurrinshuwa gatamarshu pirojektuwa geeshsha ogimmasi, egennosinna rosichosi horonsi’re loosinohu Firew; handaaraho qorqoraanchu mahandisimmanni kayse sooreessimmatenna jajjabba Riil Isteetoota hiro ogeessa ikke loosino. Kunino Riil Isteetete handaara garunni afannonna huwatanno gede kaa’linosi. Konni aleenni handaaraho leeltannota batinye foonqe huwatate injoo kalaqinosi.
Riilisteetete handaarira keeshshino dirra giddo haammata foonqe la’’ara dandiinota xawisannohu Firewu; handaaru muli yanna geeshsha woxe afi’rino manchi egenno nookkiha mulla ka’’e massaganni keeshshinohonna lowo manni wi’lanni keeshshinoha ikkasi coyi’rino. Firewunna miillasi tenne foonqe huwatatenni dirrate baatooshshiweelo amaalete owaante uyitanni loossino. Konne qarrano gamunni huwatansanni handaara egennotenni, seerunna amanyootunni massaga hasiissannota ammanatenni Firewu hirote ogeessa ikke jaalisi Amiiri ledo ikkatenni Afta Meyra gaamo saffino.
Amir Abdulwohaabi Harerete ilame lophino. Umi dirimi rososino Hirna harunsinoha ikkanna layinki dirimi rososi Addis Ababaho babbaxxitino rosi minnara harunsino. umi digresi Gonderete Yuniversitenni Markeetingetenni afi’rino. Rosu gedensaanni loosu giddora e’’inohu shiimu loosinni hanafe xaa yannara RiilIsteetete gatamarshi loosi aana iillino.
Tuamino waa ijaarratenni haa’re babbaxxitino qarqartora bebbeehate looso loosanni keeshshinohu Amiiri; waa hiratenni ledote addi addi Saamunu laalcho ijaarratenni haa’re qoqqowu quchummara bebbeehanni loosino. Konni gobbaanni seesu uduunne bebbeehatenni egennaminoha ikkasi hasaawinonke. Loososi lossate noosi kakkaooshshinni Amiir laalcho gobbara soyaate looso karsame bunu gobbaanni nooha gibrinnu laalcho yaano Caate, Seliixenna malawo lendanna gummatenna qiwaatete gide gobbara soyaate handaari aanano loosino.
babbaxxitino loosu handaarra aana umi uminsanni dodantanni keeshshitinori lamunku jaalla Firewunna Amiiri; Riilisteetete dikkonni mitteenni loosate kaayyono afidhino. Tini hedeweelcho jaaloomansa roorenkanni kaajjishshinonsa. Uminsa looso mitteenni loosate mudhite loosu giddora e’’ansano konniraati.
Lamunku jaalla xaa yannara mitteenni loossino Riil Isteetete hiro ogeessimmanni ledote umi uminsanni rosunna loosu rosichinni afidhino egenno hattono rosicho ledde Afta Meyira gaamo uurrisse Riil Isteetete Investimente loosi giddora e’ino.
“Gatamarreemmohu gobbate mininni aleenniiti” yitannori kuri jaalla; Futuristic Organic Green (FOG) sufo nooTa kalaqamu haanja minna gatamara yitanno hedo aana illachishshe loosa amaddino. Tini hedono sumuu yaanno gatamarsha leellishshannote. Sufo noo uduunne, wolqa ajishannoha, gatamarshu teknolooje horonsira, kalaqamu karso harunsa, buxima kaima assitino amado, fano ofollo, kalaqamu xawaabba, mannimmate guunte base amada yitannori hedote giddo hanqafantinoreeti. Dagoomu base lainohunni quchumu irsha lendanna gutu gangalatu basenna gobbayidi qixxaawo amaddanno.
Kuri jaalla Riil Isteetete Investimentenni ledote Tonne ikkitannore babbaxxitinore ilamate tareessinanni uurrinshuwa saffe keeraanchonna sufo noota jawa ajuuja amadde loossanni afantanno.
Riil Isteetete handaarira loosantanna la’inori batinye foonqe noota qummeessitanno. ikkeennano handaaru aana hala’lado hasatto hee’rasenni Riil Isteetete Investimente foonqensanni ledo hodhite konne deerra iillitino yitanni xawissanno. Insa yaatto garinni; shiimunni kulate geeshshira gobbate gede umosi dandiinohu Riil Isteetete seeri hoogasi mittonna qara qarraati.
Ikkollana uurrinshu handaaru giddora e’’i yannara kurinna labbanno qarrubba garunni xiinxallitenna qorqorte ikkasinni handaaraho umisi qeecha fulate mixi’re loosanno. Baxxinohunni qooxeessu ledo sumuu yaanno rosicho, sufotenni sumuu yaannoha ijaarshu ogimma akatanna karsaminoha kalaqamunna quchumu heeshsho mittoonsitino gatamarshuteknolooje aana illacha assanno.
RiilIsteetete Investimente jajjabba soro loosantanna hee’rino handaaraati yite ammantannori techoonke jaalla; huno taashshate qixxaabbinorenna baxxinohunni handaaru egennotenna xiinxallotenni massagama hasiissannota huwachishanno. Riil Isteetete investimente aana beeqqitanno gede assinonsari handaarunni afidhino egennonna sayissino halaale ikkinota xawisse; Riil Isteetete Investimente giddora bobbakku woyte kaimunni hanaffe xiinxallotenni safamansa xawissanno. Latishshinsa woyyaabbino teknolooje horonsiratenni roore anga dagoomu bissa mereersitinota ikkase hasaabbinonke.
Roore anga dagoomu bissa mereersitinota yinanni woyte mintanno minna Kaaretenni ajjinore ikkite taalo waaga afidhinoreeti. konnira qaru korkaati quchumu giddo nooti he’nanni mini hasattonna shiqisho taala hoogasenniiti. Taalo waaga yinanni woyte uurrinshu gatamaranno minna waagi Addis Ababu giddo noo hiittenne Riil Isteete waagi ledo taalo ikkinotanna Kaare Meetiretenni 32 nni 75 kumi birri geeshsha ikkinota jaalla qummeessitanno. Ikkeennano waagu gawajjannokkita xawissanno. korkaatuno Afta Meyira gaamo illacha assite loossannohu mereerima tirfenni batinye dagooma iillate ikkinota egensiissino.
Handaaraho leeltanno mitiimmubbano hattono gatisanna hajamaanote islanchimma noonsa minna yannatenni iillishatenni adhamooshshenna ammanamooshshe afi’ratenni qeechansa fula wole latishshinsa mereershaati. Konnirano hasiissanno xiinxallonna qixxaawo assa dandiitinota kultannori kuri jaalla; gibrinnunni, manufakcheringetenna woloottu handaarranni bobbahate qixxaabbinore ikkansa coyidhino. Ikkollana xaa yannara illachishshe loossanni noohu Riil Isteetete Investimentenna amadantino handaarra ikkitanna Afta Meyira gaamo hundaanni afantannori hirantanni noori lee pirojektuwa loosu aana afantanno.
Mittu dirinna boco yanna giddo 15 ikkitannori RiilIsteetete gatamarshi pirojektuwa Addis Ababu giddo hanafa dandiitinota xawissinori lamunku jaalla; aantete kuri 15 pirojektuwa loosu giddora eessate mixidhe loossanni afantanno.
Riil Isteetete Investimente Addis Ababu quchumi giddo calla fugante gata dinose yitanno ammana noonsa. Qoqqowu quchummano iillite RiilIsteetete Investimente halashshate loossanni afantannota coyidhino. Jimmaho, Bishoftunna Hosainaho Riil Isteetete gatamarsha gumulate qixxaawonsa guddino. Ledoteno Meqele xiinxallote deerrinni noo pirojektuwa hee’ransa daafira kayissannori kuri jaalla; gobba lophitu, quchuma gatamarri yinannihu gamba yitino lophonna qajeelle noonsa quchumma halashsha dandiinirooti yaanno.
Xiinxallonna yannaasincho suude afidhino minna qoqqowu quchummara shiqa noonsata ammanatenni qoqqowu quchummara illacha tugge loossannota huwachishshino. Addis Ababaho baxxinohunni lawishsha ikkitara dandiitanno Riil Isteetete gatamarshuwa loosate sharrammeemmo yitannori kuri jaalla; togoo Pirojektuwa gummaamma assate lame coyubba yaano dhukanna pirojekte massagate hayyo qara ikkitinota huwachishshanno.
Techoonke jaalla gatamarshu giddora e’’ansara albaanni noori Riil Isteetete hiro loosi noo gedeenni hee’reennanni xawado ikkite amaalate owaante uyitanni keeshshitinota kayisatenni; mannootu baxxinohunni Riil Isteetete seeranna harinsho hattono Itophiyu seera affe gatamarshu seera buuxxe hirtannonna hidhitanno gede amaalate looso loossanni keeshshitino. Xaano loossanni afantanno. Kunino haammata hajamaano kalaqi’ra dandiitanno gede kaa’litinonsa daafira RiilKIsteetete Investimente shotunni karsama dandiitino.
Minu shiqisho aana lowo looso loosa agarantanno yitannori kuri jaalla Addis Ababu gobbaanni noo qoqqowu quchummara lawishshaho; Bishoftunna Dukemete Viilla minna gatamartanni afantannota coyidhino.
Addis Ababaho calla 15 Riil Isteetete Pirojektuwa afidhinori Afta Meyra gaamo; xaa yannara loosu giddora e’inorenna hirantanni afantanno 6 pirojektuwaati. Qoqqowu quchummara Bishoftu, Dukemete.Jimmahonna Hosainaho baatto qixxeessidhe gatamarsha hanafate qixxaawote aana afantanno.
Xaphoomunni harunsaanchimmatenni loossanno loosaasine lendanna 52 ikkitanno qansootira loosu kaayyo kalaqa dandiinohu Afta Meyira gaamo yawosi bikkantino hallanyu maamari, aantete mixidhino pirojektuwa loosunni leellishate loosu kaayyo kalaqo hattono teknolooje horonsiratenni Riil Isteetete handaarinni tiro afi’rinohanna sorotenni co’o ikkino looso loosate ajuuja amaddino.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Onkoleessa 1 / 2016
