Diilallote akati soorro korkaatinni kalaqantanno qarrubba dandiine sa’nannihu diilallote akati soorrama kalaqantannokki gede assannoha haanja miinja gatamara dandiinirooti.
Itophiyuno xaa yannara diilallote akati soorrora reqeccaabbino gobbuwanni mitte ikkitinota kullanni. Konne qarra tirateno baattote amadooshshi hayyonna gashshinanni gara sufino garinni illacha tunge loosa hasiissanno.
Baxxinohunni pilaastikete kaiminni kalaqamu daafama luphiima ikkasenni, muli yanna kawa qarqaru agarooshshe kaajjishate roorenkanni pilaastiketenni kalaqantanno daafamme gargarate gobboomu deerrinni jawa illacha tunge loonsanni hee’noonni.
Konni kaiminni, pilaastike kalaqqannoha diilallote akati qarra tirate kalqoomu, gobboomunna qoqqowubbate deerrinnino dagooma hanqafino garinni gargarooshshunna pilaastike wirro horoosi’rate loossa jawaachishate millinsanni hee’noonni.
Sa’u onte dirra kawa gobboomu deerrinni hananfoonniti haanju harumi loossanni babbaxxitinota dubbunna sagalimmate ikkitanno haqqu chigginye kaasatenna awuutate loosi roorenkanni kaajja hasiissannoti ayeerano maaxantino hajo dikkitino.
Haanju harumi loossa kaajjinshi bikkinni diilallote akati soorro kalaqantannokki gede assa dandiitanno.
Konnira, qooxeessa diilallote akati daafammera korkaata ikkanno uduunninni co’icha assatenni diilallote akati soorro kalaqantannokki gede gargara dandaannoha haanja miinja kalqatennino sae xaa ilamano ikkito aantanno ilama co’ichanna hee’rate injiino qooxeessa kalaqa dandiinanni.
Kunino, qansootu keeraanchonna co’ichu qooxeessira hee’rate qoosso noonsata IFDR bayriidi seeri quwa 44 aana worroonniha garunni loosu aana hosiisa calla ikkikkinni loosunni leellishanna qoossonsa buuxisiisano ikkannohura.
Ikkollana, xaa geeshsha handaarunni haammata loossa loonsanni dangirono,xaano qooxeessu co’ichimma ledo amadisiisaminohunni mucci yitinokkinna gattinoti haammata mini loossa noota handaaru bissa xawissanno.
Pilaastike bushshu giddo seeda darrara keeshsha dandiitannoha ikkasinni qooxeessa daafatennino sa’e baattote shaqqille mooshshatenninna gawajjatenni laalchunna laalchimmate anje kalaqantanno gede assanno.
Konnira, baadiyyete ikko quchummate qooxeessubbara babbaxxinoha moolanna du’namaancho ishine garunni kayinsanninna wirro horote aana hosanno gede assate hayyo kalaqa hasiissanno.
Diilallote akati soorro ledo amadisiisaminohunni xaa yannara kalqenkera babbaxxitino gobbuwara ikko Itophiyahono lolahu danonna moolle kalaqantanna la’nanni. Kuri kalaqamu danonni mannunna jajju aana jawa gawajjo iillitanni no. kuri qarrubba hegeraamo ikkino garinni tirate kayinni qooxeessu agarooshshsenna co’ichimma agarate loossa kaajjisha ga’ara yine dinyi’nannikki hajooti.
Tenne hajo lainohunni tenne lamala wosinchu gafinkenni Sidaamu qoqqowi Dubbu, Qooxeessu agarooshshinna Diillallote akati soorro biilloonyi qaru dayrekterichi kalaa Shittaye Yumuri ledo keeshsho assinoommo.
Bakkalcho:- Qooxeessu daafamme gargarate hananfoonni millimillohu qaru illachi maati?
Kalaa Shittaye:- Qooxeessu daafamme gargarate qoqqowubbatenni haja la’annonsa bissa baalanti leeltinowa balanxe Federaalete deerrinni hananfoonni millimillooti. Daafamme kalqoomu deerrinni ikko gobbanke deerrinnino jawa gawajjo kalaqqanni noota la’nanni hee’noonni. Baxxino garinni gobbankera kalaqantanni noo daafamme lainohunni dagoominkera huwanyo kalaqate hendeeti millimillo hananfoonnihu.
Qoqqowinke deerrinnino sa’u lamalara baalante woraddanninna quchummanni hajo la’annonsa bissa leeltinowa faajjetenni millimillote bare kalanqoommo. Kuri bissano qooxeessu daafamme gargarate amandoonni mixo baatto kaddanno gede assa dandiitannoreeti.
Konni garinni Dotteessa 1/2016M.D hanafe Wocawaro /2017M.D geeshsha loonsannire bandoonni. Daafammete qara korkaatta yinoonnire pilaastikete, way, bushshu, huurote, hattono diilallote daafammeeti yaannoha bandoonni. Baxxinohunni, konni aganira illachunni loonsannihu pilaastikete daafamme gargarate loosooti.
Pilaastike gobbankera duuchu garinni horote aana hossannoha ikkasi dancha ikkirono; horoonsi’nummo gedensaanni kayinni anfummowa baala tungeemmo daafira daafammete reqecceessitannonketa ikkitino. Xaa geeshsha la’noonni garinni pilaastike horoonsi’nummo gedensaanni qorophotenni gashshate hayyonke laanfe noota ikkase buunxoonni.
Pilaastike Itophiyaho hala’ladunni laashshinannita dikkitino. Kayinnilla, gobbaydinni hala’ladunni eessinanni laalchooti. Konni kaiminni, pilaastike gobbankera way, bushshu, xaphoomunni qooxeessu daafamme kalaqqanni afantanno. Pilaastike hoqqukkinni 400-1000 dirra geeshsha bushshu giddo keeshsha dandiitannota xiinxallotenni iillinoonni.
Konni daafira pilaastike kalaqanno daafamme gargarate looso xaanni hananfe illachunni loosa hoongummoro albillicho kalaqamu aana jawa qarra kalaqqanno. Pilaastike horoonsi’nummo gedensaanni kalaqama daaffannokki garinni tungeemmo garanna wirro horoonsi’ra dandiineemmo hayyo kalaqa noonke.
Pilaastike horoonsi’ni gedensaanni anfiwa baala tunganniha ikkiro aantanno ilamara daafantino kalqe ragisiinseemmo daafira tenne hedote giddo woratenni dagoomu huwanyoote afi’ranno garinni loosa noonke. Dagoomu pilaastike horoonsi’rantenni hoqannore horoonsi’ranno gede assa hasiissanno.
Wolu garinnino, pilaastike horoonsi’ni gedensaanni wirro horote aana hosiisatenni woxeho soorra dandiinanni. Konni garinni dagoominkera babbaxxitino doogga horoonsi’ne huwanyo kalaqate hendeeti millimillo hananfoonnihu.
Anfiwa baala tunganni pilaastike garunni kayissanni wirro horote aana hossannonna woxeho soorratenni gummaamma ikkitino maamarrano lawishshaho kullanniri no. Kuri maamarra kaajjishatenni hattono wolootta tantanatenni pilaastike wirro horote aana hossanno gede assitannonna pilaastike riqibbannorenna rahe hoqannore dagoomu horoonsi’ranno garinni loonsanniha ikkanno.
Qoqqowu deerrinni millimillo kalanqi gedensaanni Hawaasi quchumino ikko woloottu qoqqowu giddo afantanno quchummanna woradda deerrinni millimillo harinsanni qooxeessubba co’isate looso loonsanniiti hee’noonnihu.
Qooxeessa co’ichanna biifado assatenni daafammetenni gargara mittu mittunku qansichi hajooti. Konnira, baalunku nafarasi co’icha assiro qooxeessu biifanno. Qooxeessu biifiro gobbano biiffannonna co’itte ikkitanno. Xaa yannara roorenkanni pilaastike garunni kaysatenni qooxeessa co’icha assateeti illachinshe loonsanni hee’noonnihu.
Bakkalcho:- Xaa geeshsha kalaqantino daafammenni gawajjamino kalaqama hiittoonni loonsiro wirro co’ichanna biifado assa dandiinanni yite hedatto?
Kalaa Shittaye:- Xaa yannara baxxino garinni dooggate qooxeessira, lolahu ha’ranno booera, laggate qooxeessira tunganni pilaastike jawu garinniiti way bissanna qooxeessa daaffanni afantannohu. Mannu pilaastike horoonsi’ri gedensaanni afiwa baala tuganna la’nanni; kuni assooti kalaqama gawajjannoha ikkasi baalunku huwata hasiissanno.
Lawishshaho, Hawaasi quchumi giddo lolahu haranno gede loonsoonni diiche giddo pilaastike calla ikkikkinni woloottareno allagga ikkino uduunne tunganna woy dunnanna la’nanni. Kuni kayinni lolahu sa’’anno doogo tuanno daafira lolahu wo’me ha’ranno doogo hoogiro doogote xawo ikkitino basera ga’ranni sa’nanni doogga cufanna la’nanni.
Kalaqamunni co’ittenna biifado baatto uynoonninke. Kaaliiqi uynonketa biifado baatto kayinni mannu daafanni afamanno. Mannu kiiro akkimale lexxanna tekinoloje hala’la biifado baattonna kalaqamu daafamara jawa korkaata ikkanni dayno. Manchi beetti hunino kalaqama wirro biifisanna seekka dandaanno. Miteekke albaanni noo gede assine wo’munni wo’ma kalaqama co’ichanna biifado assa hoongammora dandiineemmo. Kayinnilla, dandaami garinni kalaqama gawajjannore qorqoranna gargara dandiineemmo.
Bakkalcho:- Pilaastike wirro horote aana hosiisate dandiisiissanno injo xaa yannara qoqqowu giddo no yine hendanni?
Kalaa Shittaye:- Hawaasi quchumira konni albaanni pilaastike kaysatenni wirro horote aana hossanno gede assate tantanantino maamarra no. Qooxeessu agarooshshi biilloonyino uynoonnisi yawo garinni loosanni keeshshino. Ikkollana, biilloonyu calla looseenna guma abbinanniha dikkino. Konni kaiminni dagoomu wo’munku huwanyo kalaqi’re qooxeessu co’ichimmanna biinfilli hajosi ikkinota huwate halamanno gedeeti assinanni hee’noonnihu.
Ikkollana quchumaho konni albaanni co’ichimma agarsiisate handaarinni tantanantinori 20 ale ikkitanno maamarra no. Kuri maamarra anfiwa baala tungoonni pilaastikka, woraqatta, woloottano hoqannonna hoqannokki ishine baala kayissanni keeshshitino. Maamarra uminsanni ishine kayissanni ishine garunni tuganna kaysa lainohunni dagoomaho jawa huwanyo kalaqa dandiitinoreeti. Dancha lawishshano ikka dandiitino loossa quchumu giddo loosantanni no.
Konne calla ikkikkinni pilaastike wirro horote aana hosiisa dandiinanni garinni bobbakkinoti mitticho beetto no. Selaami yinannise.Muli yanna giddo Ameeriku geeshsha hadhe heewisante afansha afi’ra dandiitinote. Ise gamba assinoonni pilaastike wirro horote aana hosiinsanni garinni loossanni afantanno. Woloottuno pilaastike gamba assite Addis Ababu geeshsha massite pilaastike maashinetenni daakke wolootta horora hosiissanno uurrinshuwara shiqishshannori maamarunni tantanantino wedelli no. Kuri wedelli xaa yannara Interpirayzetenni tantanante loossannoha ikkanna uminsanni maashine hidhite pilaastike daakke wolootta horora hosiisate loosinni bobbahate millissanni afantanno.
Qoqqowu deerrinni xaa yannara wolootta qooxeessubbara dancha lawishsha ikka dandiitannonna rosicho aa dandiitannori maamarunni tantanantino wedelli no. Kayinnilla, Hawaasi quchumira babbaxxino ishine kaysate loosinni bobbakke gummaamma ikkitino wedelli lawishsha wolootta quchummara halashshate ragaanni xe’ne noonke. Konni handaarinni gobboomu deerrinni sa’u lee agannara mixi’ne loonsoonni loossa ninke qoqqowira keennoonni. Keenote yannara baalante qoqqowubbanninni lame quchumma gashshoottanni daggino massagaano qoqqowinkenni dancha rosicho adhite higgino. Qoqqowu deerrinni handaarunni dancha injo no; dihalashshinoonni ikkinnina.
Qoqqowu deerrinni hanafoonni millimillohu qaru illachino ishineho yine tungannire kaysatenni wirro jirote widira soorrinanni hayyo kalaqate. Konne assateno baalante quchummara wedella handaarunni tantanne loosu giddora eessate. Wo’naalshu no; halashshate loosi kayinni kaajje sufanno gede assineemmo.
Bakkalcho:- Ishine anfiwa baala tugatenni dagoomu qoropho assannonna rosicho afi’ranno gede roorenkanni hiittenne hayyo horoonsi’ra hasiissanno yaatto?
Kalaa Shittaye:- Balanxe huwanyoote kalaqa hasiissanno. Afanni hee’re qooxeessu co’ichimma hunanno manna kayinni handaarunni fultino wodhonna seera kaima assatenni qorophisiisa dandiinanni. Itophiyaho babbaxxitino yannara wodhonna seeru fulanno. Kayinnilla, garunni loosu aana hosiisate ragaanni xe’ne leeltanno.
Mannu pilaastike horonsi’rannokki gede assa didandiinanni; kayinnilla, horoonsi’ni gedensaanni qooxeessu biinfillenna co’ichimma hunannokki garinni tuganno gede assa hasiissanno. Mitte maate giddo calla babbaxxitino doogganni barru barukunni pilaastikete laalchi minira eanno. Konne laalcho anfiwa baala tuga dihasiissanno. Gamba assine kaysanna wirro horoonsi’ra dnadiinanni garinni wora hasiissanno. Pilaastike calla ikkikkinni woloottano hoqannorenna hoqannokkire horoonsi’ni gedensaanni garunni gamba assine mitto woranna wirro kayinse wolootta horora hosanna gede assate halama hasiissanno. Sinu quchummara ikko olluubbate deerrinni ishine gamba assitanni woxeho soorra dandiitanno wedelli no.
Deerru deerrunkunni hajo la’annonsa bissa widoonni dagoomaho huwanyo kalanqanni hee’noommo. Ninkeno uurrinshate gede afi’nummo injo baala horoonsi’nanni qooxeessu daafamme gargarate illachinshe loonsanni hee’noommo.
Qoqqowu deerrinni la’noommo garinni pilaastikete korkaatinni kalaqantanno daafamme roorenkanni quchummate hala’lite leeltanno. Ikkinohura, dagoomaho sufino garinni huwanyo kalaqate loosi kaajje sufa noosi. Korkaatuno, qooxeessu co’ichimmara ikko daafamara jawa qeecha fulannohu dagooma ikkino daafira.
Qooxeessa daafara dandaanno ishine garunni kayinsanni gara dagoomu balaxe afara hasiissanno. Horoonsi’noonni uduunne woy ishine roorenkanni way bissa widira qolle tugate assooti hala’le leellanno. Daafamino waa mannu ikko mininna dubbu saada horoonsidhano. Sagale qixxeessateno horoonsi’nanni. Gorsahono isonni horoonsi’nanni. Kuni assooti kayinni qooxeessaho ishinunni daafamino waa horoonsi’niro kalaqantanno gawajjo noohura balanxe qoropho assa agarranni.
Qooxeessa manchi beetti duucha hige kikkisanni daafanna la’nanni. Quchummate hala’lanna Industirrate kiiro lexxa umisenni danchu midaadi heeriserono; gawajjono afidhino.
Konni kaiminni, gobboomu deerrinni worroonni ragi garinni amandoommohu Dotteessu aganinni hanafe aananno Wocawaaru agani geeshsha qooxeessa co’ichanna biifado assatenni daafamme gargarate loosi dagooma beeqqaano assino garinni kaajje sufanno.
Bakkalcho:- Qoqqowoho haanju harumi loossa hananfi kawa daggino soorro Maa labbanno?
Kalaa Shittaye:- Qooxeessu agarooshshi loossa albaanni loonsanni keeshshinoonniha ikkirono; kaansi gedensaanni annimmatenni agarooshshe assa hoogate miitimmubba noonkanni.
Konni kaiminni, 2011M.D hananfoonnihu haanju harumi loossara dagate beeqqo lexxitino. Dagoomuno ikko mootimma yawo adhite qooxeessu agarooshshi loossa sufino garinni gumultanni no. Laalcho uytannokki baatto wirro latte laalcho aa hanaffino. Mulluuggino baatto latteenna loosidhe galtinori saadate sagale (hayisso) garunni afidhanni no.
Qooxeessu mulluugama korkaatinni mooltino bu’ano wirro waa burqisa hanaffino. Latino qooxeessira Diida ceatenni malawu laalcho afi’nanni hee’noonni. Hakkiinni saeno latino qooxeessira saadate sagalimmara ikkitanno hayisso laashshatenninna saada dhiikkate handaarinni wedellaho loosu kaayyo kalaqa dandiinoonni. Konni baalira kaimu haanju harumi loossaati. Konni ragaanni qooxeessinkera haammata soorro daggino.
Xaa geeshsha kaasantino chigginyuwano danchu garinni lattinota buunxoonni. Alichaame qooxeessubbara wo’munni wo’ma lattino. Worichaammeteno xibbuunni 90% ale lattino. Gammoojjaamete kayinni xeenu anje kalaqantanno daafira agarroonni garinni lata hoogate ikkito heedhanno. Worichaame qooxeessubbara afantannori Lokka, Borricha, Daraaranna Baleela lede sette woraddara xeenu anje heedhannohura chigginuwa latate bikki woffi yaanno. Ikkeennano qoqqowu deerrinni kaansoonni chigginyuwa mereerimunni 85% ale ikkitannoti lattino. Federaaletenni daggino bissano ikkito ninke deerrinni keennoommo garinni chigginyuwate latate deerri woyyaawinoho.
Bakkalcho:- Tayxe dirinni qoqqowoho mageeshshi chigginye kaashshoho qixxeessinoonni?
Kalaa Shittaye:- Tayxe dirinnino babbaxxitino haqqete dani chigginyuwa kaasate qixxeessinoonni. Konneno, Irshunna kalaqamu latishshi Biironna Dubbu, qooxeessunna diilallote akati biilloonyi mittimmatenni ikkineeti qixxeessinoommohu. Qixxeessinoonnite giddonni 146 miliyoone chigginye dubbu latishshira ikkitannote. Kuri giddo Leemmu, quchumu biinfillira ikkitanno chigginye hattono wolootta afantanno. Wole kayinni sagalimmate horora hossannota 60% Irshunna kalaqamu jiro latishshi Biiro qixxeessitanno. Irshu Biiro xaphoomunni 154 miliyoone chigginye qixxeessitino. Kuri giddono Abukaado, Paapaayya, saadate sagalimmarano ikkitanno haqqete sirchi woloottuno sagalimmate ikkitanno chigginyuwa qixxeessineeti kaashsho hananfoonnihu. Waadde, Hengeddenna labbinore caalehonna bushshu shaqqillira ikkitanno haqqete chigginyuwano hala’ladunni qixxeessinoonni.
Bakkalcho:- Qixxaawote kifilenke ledo noohe keeshshora wodaninni galanteemmo.
Kalaa Shittaye:- Anino galateemmo.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Onkoleessa 1 / 2016
