Miinji’rate cibbi’ranso? cibbi’rate miinji’ra balaxxanno? Miinji’rano cibbi’rano ise iseentilla;coyi kayinni keere cibbi’ranna miinja cibbi’ra babbaxxitanno. Korkaatuno miinja cibbi’nannihu keeru hee’rirooti;keeru hoogiro miinja maminni? cibbi’neno mamani miinnji’nann? Konniraati balanxe keere miinji’ne aanchine miinja cibbi’nannihu.
Mitte gobbara keeru booraawiro daga dartaho ubbanno;seeda diro cibbidhino miinji mittu lipheessinni diigamamanno;billaallanno.
Wollaggu zoonera Neqqemte quchumira soorrote mootimma irkote dira “Wollaggu keerunna Jireenyu baatto” yaanno adawarshinni shoolente Wollaggu zoonna daga beeqqitino irkote dira bero Wollaggu Istaadiyeemera harinsoonni.
Basete leellinohu Xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (Dr) tenne yannara assino hasaawinni; daga keereho, mittimmatenna latishshaho illachishshe halamatenni loosa noonsa yiino.
Daga qooxeessinsa keere agadhanna hegersa noonsata huwachishe gobbate lopho buuxisiisateno halama noonke yaanni sokkasi saysino.
Duuchunkuri aleenni keerenna latishshaho ikkitanno hedubba burqisa lowontanni hasiissannota kaysinohu Xaphoomu ministirchi; ilama gawajjitanno assootubba agurre mimmitu ledo hasaambenna amaalamme mittimma kaajjishi’ra hasiissannota huwachishino.
Konni keeru gaadi aana daga timbiliqqe fulte mageeshsha keere goo’riitinoronna keeru daafira ayyaayyantannoro buuxisino diraati. Ee,canco kayissannori sheexaanu soqqamaano kiirotennilla millissanno. Rooru keere hasi’rannohoyya! Konni gaadi aana leellinohu soorrote massagaanchinna IFDR xaphoomu ministirichi fultino dagara sokka sayisanni, “Daga keereho, mittimmatenna latishshaho illachishatenni halante loosa noonsa” yaanni xawisino. Latishshuno latannohu keerunniiti; konnira kayinni bero daga Wollaggaho leellishshino keeru gaadi naqaashete.
“Wollaggu keerunna Jireenyu baatto” yaanno adawarshinni shoolente Wollaggu zoonna daga beeqqitino irkote diri,daga mimmitonsa kaajjishshinota xawisinoho. Itophiyu dagano keerensa buuxisate,jironsa mixxite cibbi’rate qaccetenni qaccete geeshsha mimmito guutamanna halama hattono angansa amadante jireenyaho gugguufatenni mereero tayise eanno diinira furro furuqqo hoolte gobba latisate gaada hasiissanno. Gutamatenna guutamate Itophiya latissannoti. Keerenna keeraato cibbi’ra, hobbaate halchanna halcha, halcha calla ikkikkinni loosunni leellisha hasiissanno.
Xaphoomu ministirichi,”daga qooxeessinsa keere agadhanna hegersa noonsata huwachishe; gobbate lopho buuxisiisateno halama noonke yaanni sokkasi saysino. Ee,halama co’ichanna callicho doorshankeeti
Miinja miinji’nannihu,ille sunqinannihu,ce’’ne qaammannihu ijaadhinoonni minenna qaera teensannihu keerenna keeraanchimma miinji’nirooti. Miinju ragaannino soorrote albaanni jawu qarri noota Xaphoomu ministirchi beroo barra coyi’rre;soorrote gedensaanni kayinni jawa miinju lopho maareekkantanni noota xawisino.
“Hananfoommo loossa timo ganatenni gufissannonke wolqa dino; gobbanke soorrate wodaninni loonsanni hee’noommo yiinohu Xaphoomu ministirchi; Itophiyu Jireenya buuxisiinseemmo; mittimmaseno agarantanno. Afriku giddo ayirrisantanno gobba ikkitanno yiino” yiino. Abiy Ahimed (Dr). halaale coyi’rate bero assino halaalinni daga hurtannoho. Tini ane hedooti. Wilishitte illenni la’annonna Itophiyu lopho diigate soqqamaanonni ledo loossannori “Coye callaho” yitannoti halaaleho.
Ontu diri giddo soorro dagguta,soorrote giddo dagganno lopho huwattino mite mite gobbayidi gobbuwa anga worte keere booreessitino. Kayinnilla Itophiyu qiniiticho anganni latishshu honkoolo,guracho anganni diina barbadisatenni techo kuneeti latishshu harinsho ollohisanni no.
Latishshanna lophonke ollohisanno keeri hee’ranno gede loosa hasiissannotano baalunku Itophiyu qansootira huwachisha hasiissanno. Keeru mayimma afate olunni gawajjantu bissa basera ofolline la’’ate calla wo’naalloonke. “”ayi lasso shii’rinohu;ayi kulo hakkawaro noohu” yinanninte gede; olunni gawajjanturi naqaashimmano macciishsha hasiissanno. Olunni tirfu dino. Keeru boo’raambenni tirfidhannori mooraanotenna mundee goodhino soqqamaanooti. Cancunnire kayinsanni woyte “Ninkera macca hashuwaho” yino. Korkaatuno hude hunneemmohu cancinshe ikkikkinni loonseeti. Cancunni miinja cibbidhannori boode kakkachuulleeti. Ninke kayinni balanxe keere miinji’nummoro jiro cibbi’neemmo.
Yaareed Geetaachew
Bakkalcho Onkoleessa 1 / 2016
