Soodo gunte loosoho muddamme biro dondanna doogote ofolte Caamma co’eessitannori halaale coyi’rate xurroommota qaagiissitannonke. Insa “Caamma/Koatte biifinsoni” yite xa’mitanno woyte heeshshi yine qodhinoommo Koatte xurtinota qaangeemmo. Muddaminna cee’maleessu xurunkunni biiro eanna mitu kayinni yannasi horoonsi’re loosisi darawonna biirote hattono owaatanno daga ayirrinyira co’eessi’re eanno. Biifisaano qaagiissitinonkena galatanto.
Aliidi hedo kayisoommohu manchi beetti balaxe meessaneetosi co’o assa noosita qaagiissateeti. Qoxeessu co’icha ikkasinna hoogasi ninke meessi co’ichimmanni buunxeemmo.Togo ikkasi qole manchi beetti qooxeessu ishi`nanna daafamme korinni xaadannosi bacu qarrinni agaramanno gede assannosi. Baxxinohunni co`ichu qooxeessi aana heedhanno mannooti ishinu ledo amadante kalaqantanno xissonna taraawonni agarantinoreeti.
Konni ragaanni quchummate leellanno co`ichimmate akati gobbate gede noonke ishine hunneemmo amanyooti ledo ledame, qansootu hobbaatisi agaraminonna co`ichu qooxeessira hee’rate bayiriidi seeri qoosso hoogate calla ikkikkinni; luphi yino fayyimmate qarri aana ubbanna la“a rosantinota ikkitino.
Baxxinohunni quchummate qooxeessira yanna yannantenni dagate kiiro lexxanna quchummate hala`la; ishinu massago amanyooti aana umisi qarra haa’re daasi digattino. Korkaatuno quchumma hala`litunna teessaanonsano lexxitu kiironni; luphi yiino ishine laashshate dhuki hee’rannonsa.
Kunne laashshinanni ishine garunni huna hoongiro; quchumma luphi yino ishinu kuuso duqqansa digattanno. Konne ikkinohura baadiyyetenni roore quchummate ishinu kuuso leeltanno.
Kuni qole mitto ragaanni qansootu fayyimma gawajjanno hajooti. Wole widoonni illete giwisanno; sanoteno dancha ikkinokki foole goshooshanno qooxeessa kalaqannoho. Konninni kainohunni qarru quchumu teessaano calla ikkikkinni doogo tayisse hadhanno doogaasine; wosinnate injo ho`lasi digattannote.
Konne qarra huwante mala aate ragaanni sa`u dirrara haammata loossa gumulantino. Baxxinohunni 2010 gobboomu soorro gedensaanni mininni kayse xawu; quchumunni gobbate geeshsha sufanno biifadonna co`icha qooxeessa kalaqate loonsanni afammanni.
Konni ragaanni Addis Ababa calla adhinummoro, dirrate ishinu duunamannowa ikkite huxxante keeshshitino dargubba soorra dandiinoonni.
Kurinna labbino quchummano gobbano biifadonna co`itte assate loossa; yanna yannantenni lophitanninna babbaxxino quchumano ikko gobboomu deerrinni qarrubba garunni tirate mixi`nanninna gumullanni afammanni. Konni ragaanni, ishine hunnanni amanyootinna shumate mini qarri ledo amadantino loossa afantanno.
Konninnino baxxinohunni quchummate nooha ishine hunnanni amanyoote yannoonsatenni hanafe, teessaano millissanna xaadannonsa shumate mini qarrira mala aate geeshsha suffino dancha hanafubba leeltino. Gumu afamanninna biifadonna co`itte qooxeessubba kalaqantannano la“a dandiinoonni.
Ikkolla ikkinnina gobbate gede luphi yino su`ma; Addis Ababu gedeno luphi yino dipiloomaatiikete quchumimma; tenne dancha hanafo kaajjishanna Itophiyano co`itte assa; Addis Ababano dipiloomaatiikete quchumimmase gede biifisanna teessaanoserano, wosinnasera injitannota assa hasiissanno.
Konni ragaanni albi maala`lisanno gumulshi leellinonsa mixubba gede baala; Addis Ababa biifadonna illete baxissannota, Itophiyano co`ichanna qansootisira injaannoha assate “Co`ichu Itophiyi” pirojekite millimillo hananfoonni. Tini pirojekite qole quchumma co`ichanna biifado assatenni teessaanonsara injiitannore assate harinsho giddo; Itophiya bikkisenni xawissanno co`ichimma uddisiisate illachishinote.
Gobboomu deerrinni hanafisiinsoonni kuni Itophiya biifado assate gaadi duuchunku gobbate quchummara loosu aana hosa hasiissanno.
Tini jawa pirojekite mootimmate dhukinni calla qacce iillitannoha dikkino. Roorenkanni baalunku qansooti halammenna beeqqo xa`mitannote. Konne halaale huwattinoti shooshanqa Itophiyu dagano tenne millimillo karsantanni no. Kuni qole qansootuwiinni agaramanno dancha assooteeti. Gobbankera quchummate giddo doogimarohonna huxxu noowa gaa’line shumaa’ra maanxannikki halaaleeti. Konne budenke soorrate “Tenne basera shumaa’ra qorichishiishshanno, huxxu hunda shumaa’raahu woshichoho,konne shumaa’rannohu 50 birra qorichishamanno…” yinanni xallinanna huwantanni. Ikkollana kunino soorro diabbino. Gobbayidi gobbuwara kayinni “Doogote shumaa’ra teeda reqecceessate” yaanno wodhonni qorichinshanni. Kunino teedanke doogote reqecceessa tiiunna seeru qoricha abbitanno.
Konne huwante,teedanke maanxo,gobba co’itte assate mittimma gaando. hananfoonni “co`icha doogimaro – heeshsho fayyimmatenni” teletoone karsamatenni co`icha Itophiya adda assate yawonke fullummoro ilamate biifado Itophiya iqqineemmo.
Bakkalcho Onkoleessa 1 / 2016
