Gobbankera haammata budillaacho balchoomma no. Araarunniti, adhammete, amma`notenna bidillaancho wosincho adhinanni gari, dadillunniti…dagatenna qooxeessu garinni qarransa tidhitannoti, hagiirrensa beeqqitannonna dadillensa xawissanno dagoomittenna miinjitte balchoomma no. Techo la`neemmoti budillaancho kipho tirranni hayyubba ikkitinori mereerinni Sidaamunnita budillaancho kipho tirranni hayyo ikkanno.
Sidaamu daga hundinni hanaffe massagantanninna galtanni keeshshitino budillaancho uurrinshuwa, balchoomma, budunna amma`note amuraatubba noose. Kuri mereerinni gashshootunna yooaanchimmate, kipho tidhinannihu budu seeri mittoho.
Manchi beetti dagoomittete heeshsho giddo kipho digattannotena mannu hallanyu hasattosi wonshirate yee woloottu hasatto kisara dandaanno. Ikkinohura, kipho qiissate babbaxxitino budillitte malubba gumultanno. Sidaamuno kalaqamanno qarri mala afiranno gede assate songotenni yoo aanno. Songote deerra fushshite qarrubbate yoo uytanno. Kunino deerru deerrunkunni babbandoonniha ikkanna Olluu songo, Ayiddu songo, Boosote songo, Ga’rete (Mootete) songo yinanni.
Olluu Songo
Kuni songote deerri Sidaamu daga booso harunsinoho. Shiqqanno hajo maatetenna fiixu koffeenya ikkitanna; yooaanono maatete geerraati. Hajubba akatinsanni kaajjitinokkirenna “atino aguri” yaatenni tidhantara dandiitanno. Ikkollana, miicamoommo yaannohu sae hare halaalaancho farco afi`reemmo yee kairo waalchu fanoho. Kayinnilla, miico iillitinoe yaannohu maatesinni difulanno, ga`ara hedatenni sae harannano dila`nanni.
Ayiddu songo
Kuni deerri luphi yinoha ikkanna; buunxannihu roorenkanni olluu songonni tidhantinokki hajubbaati. Tenne songora dhaaddotenni shiqqanno hajubba heedhanno. Lawishshaho, lame qachubba mereero kalaqantanno kiphuwa shiqqannohu ayiddu songoraati. Konni deerri miilla addi addi qooxeessinni fultino hallanyootinna mittu xaadooshshino noosikkihu wolu olliinni daynoha ikkara dandaanno.
Boosote songo
Konni deerrira miilla ikkitannori doorantannohu ayiddu songonni fultino geerraati (cimeeyyete). Olluu teessaanono songo hala`ladunni beeqqitanno. Songo gamba yitanno dargi woy gudumaalu nooseha ikkanna; eeliidi songubbanni tidhama dandiitinokki, insa dhuki aleenni ikkitinonna luphiima muro hasidhanno hajubba la`annote.
Mootete songo
Tini songo babbaxxino su`minni afantinoha ikkanna; mitu mitu fiixu firu songo ikkitinota xawisate “garennite” yitanno. Wolootu qole songo mootetenni massagantannota kulate mootete songo yitanni woshshitanno. Songotenni moote dagatenni doorante biilloonye afidhannoha ikkikkinni sirchunniiti. Konnira qole biilloonye adhanno beetti fojotenni babbaxxitino doogonni fonqolame sa“anno gede assinanni. Beetto loosu lifinxenni, hasaawu hayyonninna busullesinnino keennanni.
Songotenni wolootta miilla qooxeessubbansara olluu songo massaggannore ikkitanna; owaattannohu biilloonyinsa deerrinni riqiwatenniiti. Wole fiixunni gamba yitanno geerri ledantanno. Tenne songo miilla akatoomu qarri xaada hooginsaro owaantete dirinsa sufanno. Loosinsa qeechino eeliidinni woxarattote gede shiqqannonna jaddo labbino hajubbaati. Konni daafira kuri hajubba buuxxe gari muro uytanno. Ammanote amuraate gumulsiisate loosono loossanno. Tini songo gamba yitanno barrinna dargu nooseha ikkanna; dagoomu giddo jeefote farcote songooti.
Budillitte gashshootunna yooaanchimmate uurrinshuwa hajubbate, tantanotenna kipho tirate hayyubbanni mimmito labbanno. Ikkollana, su`munninna deerru deerrunni kayinni garubbate giddo badooshshu leellannoha ikkanna songote deerri maatetenna fiixu firu songonni hanafe mootete songo (ga’rete songo) geeshsha hala`lanninna aantesi agare loosannoha ikkasi kullanni.
Yooaanchimmate amuraati assootubba
Sidaamu daga yooaanchimmate amuraati yannara balaxxe afantinori songote dukkisamaanonna cimeeyye (geerru) heedhurono afama noonsa bissa daa hoogguro hajo dila“antanno. Ikkollana, baalunku gamba yaa geeshsha daga la`anno hajubba aana hasaawa assinanni. Yooaanchimmate harinsho massagantannohu cimeeyye noowaatina hajo hanaffanno gede assitannorino insaati.
Budillitte kipho tirate harinsho qaxxaro shiqishatenni hanaffanno. Miicamummo, gawajjamummo yaanno manchi qooxeessaho noo cimeeyyera woy songote massagaanora egensiisanno. Hakkiinni hajosi songote deerrubba agarte kadote qaxxaro garinni aliidira hadhannoha ikkitanno. Ikkollana, qaxxaro shiqqanno deerri hajote kaajjillinna qaxxaraanchu hasatto garinni murantanno. Budu garinni qaxxaramaanchu shiqanno gede assinannihu sokkatenni ikkanna; batinye ga’renni qaxxaramaancho woshshinannihu qaalunniiti. Xa kayinni soorrameenna borrotenni ikkino. Konne assinihu gedensaanni farcote amuraati galtinotenni hanafanno. Galtino yaa dargaho balaxxe afantino songote miilla keere haa’rate. Ikkinohura, budu garinni barrihu gedensaannino ikkiro songo galtini yinanni.
Keere haa`nihu gedensaanni qole “baadiri may no?” yinanni. Korkaatuno, budu mashalaqqete soorrirara luphiima waaga uynannihura. Tenne gundihu gedensaannino “hajo mama gashshi`nummo?” yaatenni mimmito xa`mitanno. Dawaro afidhuhu gedensaannino sa`u songote yannara hananfe gundoonnikki hajo heedhuro balaxo aatenni hanaffanno. Mito woyte kayinni rahotenni tira hasiisanno qarri dayro isira balaxo uyte muro sayissanno.
Sidaamu budinni haaro hajo adhanna macciishsha affino macciishsha yaamantanno. Hajote ayiddi hajosi shiqishanno woyte qole “eeyya!” yaatenni adhannohu hattenne songo aana noo cimeeyye giddonni jawiidiho. Hakkiinni qaxxaraancho “qaxxarokki abbi” yineenna miicosi ku`lanno. Qaxxaramaanchono “mayyaatto?” woy “diafitto?” atina mayyaatto” yine xa`minanni. Qaxxaramaanchuno qaxxaraancho miicasinna miica hoogasi kullanno.
Qaxxaramaanchu shiqqinosi qaxxaro aammane maaro xa`miriro hajo haranchunni jeeffanno. Ikka hoogiro kayinni songote miilla ledote mashalaqqe afirate dukkisaanotewiinni hedo adhate higganno.
Dukkisaanote hedo adhatenni dagate widoonni hala`ladunni egennaminohu “affinote” wodho ikkanna; hedo gamba assate harinsho garunni gumulantanno gede assannoho. Ikkollana, afoo sa“annohu kalaqamiro uurrisanno gede songote gambisaanoranna cimeeyyete agurranni. Yawo uynoonninsa bissano “ittisummohe” yaatenni hasaawa taxxi assitanno. Harinshotenniino hasaawasi taxxi assinosi geerchi ledo diru dumenni taalo ikkiro “hakko yoroommohena” yaatenni biddi assanno; diru dumenni roorannosiha ikkiro qole “soqqameemmohena” yaatenni taashshanno.
Halaalu waaga
Sidaamu budillitte yooaanchimmanni “halaalu” lowontanni luphi yiino dargi noosi. Mannu hasattonni, laooshshinni, akatoominni, sumiimmete gobbaanni noo kalaqamu halaali digumulamanno. Konni daafira yekkeerama difajjinanni. Budunni “aada” yini yaa adhamooshshu noosi, ikka noosi, ikka hasiissannosi, dagoomu sumuu yee adhino akatoomaati. Ikkinohura, kuni seeri kadamanno woyte qole halaalu kadami yaatena difajjinanni. Konninni, yooaanchimma halaalu xawishshaati. Wole halaale hansanni doogo “hayyo” ikkitanna halaale fushshate assinanni amanyooteeti.
Araarunna harinsho
Sidaamu budinni araaru gumulamannohuno halaalu fulihu gedensaanniiti. Hajote kaajjilli garinni babbaxxitino muro woy seejjote murubba assineenna araaru dirranno. Wole widoonni, afi`noonni mashalaqqe kayinni muro aate ikkado ikka hoogguro hajubba buuxatenna mashalaqqe gamba assate harinsho “qoratenni” gumulantanno gede assinanni. Ikkollana, Sidaamu ga’renni magansi`nanni dargubba aana uurrine kapho coyi`ra maatesi aana reyo, ilamasi aana rumo, dhibba, busha hedeweelcho kalaqqanno yine ammannannihura konne assannohu dihee`rannona araara rahotenni gumullanni. Araaruno babbaxxino akati noosi.
Fiica
Dagatenni luphiima illacha uynannihonna tirranni harinshono kaajjadotenna mundeete araaraati. Budunni, shaa hoolloonnita ikkiturono babbaxxitino hedeweelchonni lubbo ba`ara dandiitanno. Konninni, lubbo hunino manchi maate mootete woy eelaanni noo songote massagaanora kulteenna araarunni tiramanno gede doogo hassanno. Hajo reyihu widinni iillitara dandiitanno gawajjonni umosi gatisate araaru harinsho hanaffa geeshshano mootete mine keeshshanno gede assinannisi.
Tini araaru harinsho babbaxxitino ga’renni badooshshu nooseha ikkanna; reyihu maatenna ayiddu rabbisate reyinoha madaartukkiinni boode barrubbara keeshshitanno. Konninnino, shiihu ayiddi reeshshaho kafana uyno yaatenni geerra xa`mitanno. Ikkollana, geerru coy iibbabbannokki gede hedatenni xaara diillinno yite huno kalaqantannokki gede qote qoteho araaru harinsho ollahisate dandiisiissanno loossa gumultanno. Reyihu ayiddino reeshsha madaartanno gede xixxiimbanni. Araara assina geeshsha reyihunna shiihu ayiddi hiitte hedeweelchonnino xaaddannokki gede assinanni. Konneno “qegete” amanyoote yinanni.
Jeefoteno, murroonni barrinni yooaanchimmate dargira lamunku ayiddi afamanno gede assinanni. Mootenna kaa`laanonsano Sidaamu dhagge, yaattonna maammaashsha kultanni konni gedensaanni wodaninni mimmito`ne gatona yiiyye yitannonsa. Roduuwa ikkite heedhanno gedeno amaaltannonsa. Hakkiinnino fiicu amuraatira ikkitanno saadate gorro gumulleenna araaru dirranno. Saada gorrine mundee xorshineenna baalunku manni sammosira buudhanno; saadanniha midashshu miqichono hiiqqinanni. Kunino mereeroho koffeenyu dino yaate lawishsha amadanno.
Kiisote baatooshshi danubba
Sidaami giddo “dano” woy so’rotenni gumulantinonna anfanni hee`ne gumulloonni shoora baantanni kiiso taalo dikkitino. Afanni assinohu mundeete kiiso woy budunni “guma” xa`minanni. Konni daafirano shiihu callisi dandaannokkihura ga’resino qarrinse baantanni. Ikkollana, iillitino dano hedeweelcho ikkitinota ikkase buunxiro kayinni shiinohu ama reyihu amara seemma hirtanno. Dadille hawisiisate qole rodoosira adde, annisira woxe uynanni gede assinanni. Araaru dirreenna reyihu ayidde jawaachishatenna togoo qarri dagoomu aana iillannokki gede Maganoho guweenya shiqinsheenna malawo shiqinsheenna shiihunna shii’rino ayiddinna songote miilla mitteenni agganno.
Kiphuwa kalaqantanno woyte mannu aana bisunna tii“u gawajjubba iillitanno. Konnirano miicaanchu woxunni woy wolurinni kiisanno. Sidaamu budinni baantanniti wole kiiso “harafo” yinannite. Bisu gawajjo iillitinosihu, mundee du`nantinosi manchi afi`ranno kiisooti. Konni daafira tini kiiso Gerecho woy Meicho ikkitanno. Sidaamu “fala” yinanni woshshinanniti kiisu baatooshshi danino noosi. Kiiso jawa ikkitanna; buuro, hayxe, saadanna labbinore xa`minara dandiinannite. “cinco” yinannihu qole reyihu ayidde jawaachishate baantanni kiisooti. Xaphooma kuni budillichu amanyooti gawajjaminohura qarra hawisiisate, mala aatenna dagoomu ledo aantete baxillunni hee`nanniha ikkasinni horonsi`nammora hasiisanno yinanni techoota sokkanke sayinsummo. Keerunni!
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Dotteessa 17, 2016 M.D
