Gobboomu deerrinni hude hunate “Maatete jireenya” yaanno su’minni addi addi gibirrinnu laalchi aana illacha tunge loosa hananfinkunni dirra kiirantino.
Mitte maate, maatete jireenya buuxisiisidhuro intannirinna anganniri hattono qaamatto gatinna mininniiti. Geexi’rate gadachammanniri hee’riro Zayitenna maxinete. Zayiteno gate laashshinanni elto noonkella. Lawishshaho Suufenna shalaala zayitete sirchooti. Hadiri latiro ado,buurunna burbuxxo mininni afi’nanni qaamattooti.
Jireenyu baalankare elamatenna afi’rate. Lawishshaho gate weese,badala,gaashe,qamade,hayixunna labbeemme gidi laaliro; mine hadiroonni saada:- Gereewu,me’’u, qalaantu saadanna lukkuwu hee’riro, jireenyu konneeti. Konnira kayinni gobbanke Itophiyu elantinote. Tenne elto aana mootimma daga baqqi assatenninna yannaasincho hayyonni irkisatenni assitanno sharro naandannitenna jawaachinshannite.
Itophiyu sagaletenni umose dandaanonna;tayixe 10 diri gedensaanni mereerima eo noonsa gobbuwa qote dirantanno gede dandiissanno loossa gumultanni afantanno.Konnirano Gibirrinnunni, Shiilotenni, daddalunna Investimentetenni Saayinsetenna Tekinoloojetenni,turizimenna labbeemme handaarranni jawaachishanno guma borreessiissanni afantanno.
Gobbate gede keeraanchimmanna wolambinatu hee’rannohuno mitte gobba ajayi ajeenna safote hasatto umisenni guutisi’ra dandiiturooti. Wolambinatenna keere jifannohunna jifisiisannohu hoongehonna hudete. Jiffa baala ittisatenna sa’’ate maatete jireenya buuxisiinse gobboomittete jireenya abate gobbaanni doorshu dino.
Konni daafira ajayi ajeenna sagalete wowe buuxisiisa balaxo uyinara hasiissanno hajooti. Konnirano xa Itophiyu jawaata loossa maareekkisiisinoti daheessinannikki halaaleeti. Konne naqqasate Itophiyu umi yannara qamade gobbayidinni eessidhannokki gede calla ikkikkinni;umisenni sa’e wolootta gobbuwara qamade shiqisha dandaase muli barri qaaggooti.
Itophiyu gibirrinna soorrote gashshooti kawa xeenu irki’raanchimmanni fushshate assinoonni sharro mereerinni arri qamade latishshi naqaashete. Korkaatuno Gorsunni lattanno hala’ladda baattonna latisate toltino seeddaanna,diro wo’ma du’nantanno lagga noose gobbaati Itophiyuna. Konne tantanamme loosatenni qansootase hurbaachisha dandiitanno dhuka kalaqa dandiinoonni.
Sayinsummo lamala giddo gibirrinnu ministerenni fultino mashalaqqe xawissanno garinni;tayixe arri gorsi latishshinni sase miliyoone hekitaare baatto latisate mixi’ne; 100% jeefisa dandiinoonni. Konninnino 120 miliyoone kuntaala qamade afi’ra dandiinoonni.
Handaarunni gumullanni hee’noonni loossano ikkito leellanni noo gumi, gibirrinnu laalcho danunninna bikkunni lossate widoonni jawu qeechi noosiha ikkanna;qansootunnita sagalete hasatto amanyoote woyyeessateno ikko gobbate gede sagalete wowe buuxisate assinanni sharro jeefo gantanno gede riqiwamannokki qeechi noosi.
Lawishshaho,qamade,haanju harumi,saadate ce’’attonna saadatenni afi’nanni gumi,Shaye,gati daronna gumma handaaru baqqeenyira naqaashete.
Sidaamu qoqqowi deerrinni nafa la’nummoro maatete jireenyinni borreessamanni noori gobbate deerrinni leellinoho. Sidaamu qoqqowi noosi elto horoonsi’re maatete jireenyinni gummaamo ikkanno gedenna Oromiyu qoqqowi qamadetenni latanno gede sayinsoonni mixo gaxa gantino.
Sa’yinsummo lamalara Sidaamu qoqqowi Jireenyu paarte fushshitino xawishshinni “Ayeeno haxo heeshshi assitanno buxima hunatenni rumuxxitino soorro qoqqowoho borreessiisate paartenke massagooshshinni, mootimmanke gumulsiisaanchimmanni buxima dhagge assatenni jiroo’mino qoqqowo kalaqate albiidi massagaanonni hanaffe eeli geeshsha noo massagaano jawaantetenni loossanni afantanno” yaannoho. Ee;konni xawishshinni qoqqowu mootimmano ikkito mootimma dagate baqqeenya kalaqqe gobba latisatenna maatete jireenya buuxisate assitanni noo sharro huwata dandiinanni.
Qoqqowu maatete jireenya buuxisate dandiissannore 8 Inisheetiivenna 67 Paakeejubba baalante tantano giddo afantanno mootimmate loosaasine qajeelsinoha ikkanna; xaa yannara qoqqowoho loosidhe galtino daga qajeelsatenni buxima halantino cigilenni shorrate massagaanonna qaddo ikkitino ogeeyye olluu geeshsha dirrite qajeelsha uyitanno gede assinoonni.
Maatete jireenya buuxisiisa qansootu miinjira wowete yinannihu dimullaati. Maate jiroo’mituro olluu jiroo’maanno;olluu jiroo’miro woradu,zoone,qoqqowu jiroo’manna kuri mittimma la’niro gobboomitte jiro borreessantanno. Togo ikkiro;diinaho faro beebbanno. Diinu anga wore gobba bulbulara hasi’rannohu anga hanqatinohanna holge bushinoha horoonsi’ratenniiti. Konni daafira gobbate deerrinni hananfoonni maatete jireenyi gaxa ganeenna Itophiyu jirote guunxo la’neemmo barri xeerti’rannokki gede anga anga amadamme buximate aana gaada dinyi looso ikkikkinni ganyete hasattonkeeti.
Bakkalcho Dotteessa 10 , 2016 M.D
