Itophiyu diru kiiro garinni 2000 MD diro ikkeenna miliniyeeme yini yannara safamino. Quchumu miliniyeeme e’u yannara safaminoha ikkasinni baychu su’minna diru kiiro ledo amadisiisaminohunni “Macciishsho Miliniyeeme” yaamame su’mamino.
Safaminkunni tayxe 16 diro kiirsiisino. Quchumaho xaa yannara haammata dureeyye babbaxxitino Investimentete handaarranni bobbakke afantanno. Konni kaiminni, Sidaamu qoqqowi giddo afantannori Investimentete zoone yine bandoonniri mereerinnino mittoho.
Quchummate Investimente hala’lituro haammatu qansootira loosu kaayyo kalaqantanno. Quchumu lophorano jawa qeecha fultanno. Quchumaho ikko deerru deerrunkunni afantanno mootimmate bissarano agarranni eo eessitannoha ikkinohura qooxeessu ikko gobbate lophora noonsa qeechino hattonni luphiimaho.
Tenne lamala attamonkennino Macciishsho miliniyeeme quchumira Investimentetenna woloottano babbaxxitino latishshu loossa millimillo basete geeshsha iilline la’’atenni hajo la’annonsa bissa ledo keeshsho assinoommo.
Techoohu wosinchinke Addunya Felleqe Fela yaamamanno. Ilame lophinohu Sidaamu qoqqowi Daarrate woradira Macciishsho yaamamanno olliiraati. Dirisi rosoho iilli yannara umi dirimi rososi Macciishsho umi diriminna Qawaadu umi dirimi mereerimu layinki dirimi rosi minnara harunsino. Layinki dirimi (9ki-12ki) rososino Qawaadu Layinki diriminna Qixxaawote rosi mine rosino. Yuniversite eessannosiha rosu guma abbi gedensaannino Addigiraati Yuniversitera e’’e gashshootu rosu golinni (Management) umi digirenni maassamino. Hakkiinnino aane Infolink Yuniversity Kolleejjenni layinki digirenni maassamino.
Loosu gadisino sai 2009M.D-2011M.D geeshsha Daarrate woradi quchumu latishshinna Interpirayzete borro mine Interpirayzete handaari ogeessa ikke loosino. Aaneno woradu Woga, Turizimenna Ispoortete borro mini Ispoortete handaari sooreessa ikke owaatinoha ikkanna; 2012M.D- 2014M.D geeshsha Daarrate woradi Womaashshunna miinju latishshi borro mine miseessanna mixote handaari sooreessa ikke loosino.
2014M.D-15M.D geeshshano Daarrate woradi Mittimmate loosi borro mini qara sooreessa ikkatenni loosinoha ikkanna; xaa yannarano Macciishsho Miliniyeeme quchumi maazzagaajji loosu harisaancho ikke loosanni afamanno.
Wosinchinke kalaa Addunya massaganni afamanno quchumi lophora mootimma, dureeyyenna xaphooma quchumu teessaano fultanni noo qeechanna hasiissannota safote latishshuwanna dagoomitte uurrinshuwa halashshatenni quchuma loosi’ratenna hee’rate injiinoha assate ragaanni hedo kaysanni qixxaawote kifilenke ledo assino keeshsho aananno garinni shiqinshoommo.
Bakkalcho:- Macciishsho quchumi safamanna ofollosi ,hala’linyesinna dagate kiiro xawisseennanke hananfummoro?
Kalaa Addunya:- Quchumu 2000M.D safamino. Xaa geeshsha babbaxxitino doogganni harinsoonni kiiro garinni quchumu teessaano batinyi 14 kumi 600 ale ikkanno. Quchumu hala’linyeno la’niro 1 kume 271 hekitaare ikkannota tajubba leellishshanno. Lame olluubbanni tantanaminoha ikkanna mitte mittente olluubbara 12 bilooke xaphoomunni 24 bilookenni tantanamino. Quchumu albillichono roorenkanni hala’late kaayyosi eltinote.
Bakkalcho:- Quchumu Investimentete injiinoha ikkasira kaimu maati? Xaa geeshsha noo injoonni mageeshshi dureeyye jironsa quchumaho duntino?
Kalaa Addunya:- Macciishsho miliniyeeme quchumi baattote afolla garinna qooxeessaho afamanno quchumi, hattono diilallote akatinna wolootta kalaqamu jiro ledante qoqqowoinkera afantanno quchummanni Investimentete injiinoha assitannosi. Quchumu safaminkunni kayse haammata dureeyye babbaxxitino handaarranni bobbakke afantanno. Mite mite faabrikka seeda dirrano kiirsiissinoreeti. Investimentete fajjo adhite loosu giddora e’inori no. Tayxe dirinni haaro fajjo adhite balaxote qixxaawo assitanni afantannorino hattonni.
Xaa geeshsha loosu giddora e’inori xaphoomunni hones faabrikka afantanno. Kuri mereerinni Qamadete faabrikka kiirote 6 , Badalate faabrikka kiirotenni 3, Nadaaje kuunsanniri kiirotenni 2, Jooniyyu faabriki kiirotenni 1 hattono shoe buna luxumbanni Industirra afantannowaati. Kuri gobbaannino, muli yanna giddo Investimentete fajjo adhite loosu giddora eate balaxote qixxaawubba assitanno noo faabrikka afantanno. Kuri giddonni mittu baxxinohunni caabbichu wolqa halashshate ijaarshi loossara hasiisanno Poole (Concrete Pole) laashshinanni faabriki fajjo afi’re baatto adhino. Faabriku xaa yannara hasiisannore shiqishi’ratenni balaxote loossa hanafinoha ikkanna; muli yanna giddo ijaarsha gude laashshate widira eanno yine agarranni.
Woluno, Oksijiinete faabriki Investimentete fajjo adhe bayichono qixxeessi’ranni no. Kuni Oksijiinete faabriki laalchosi Soojjaati Afrikira afantanno gobbuwara hala’ladunni shiqishate jawa ajuuja noosiho. Faabriku xaa yannara balaxote loossa losanni nooha ikkanna; ijaarshahonna ijaarshu loossa gooffu gedensaanni Oksijiine laashshate hasiisanno uduunne gobbaydinni eessi’ranni afamanno.
Woluno hattonni, Diida ceatenninna malawo qixxeessatenni gobbaydi dikkuwara shiqishate dandaanno faabriki Qoqqowu Investimentete Biironni fajjo adhe looso hanafanni afamanno.
Xaa yannara haammata dureeyye quchumaho babbaxxitino handaarranni bobbahate dagganni afantanno. Quchumu maazzagaajjinni baatto adhitanni hattono uminsa baatto aana Investe assate millissannori no. Mootimmatewinni baycho hasidhannorirano quchumu maazzagaajji qixxeessino baycho wodhote garinni sayinse uynanni hee’noommo.
Bakkalcho:- Quchumaho babbaxxitino loossa handaarrinni bobbakkanno dureeyye (faabrikka) quchumaho ikko qooxeessu dagoomira loosu kaayyo kalaqqanni noo gara hiittoonni xawisatto?
Kalaa Addunya:- Quchumaho afantanno faabrikka laashshitannoha qarunni qooxeessu dagoomi horoonsi’ranno. Faabrikkate laalchuwa baxxinohunni Qamadetenna Badalate bullee gobbate giddo babbaxxitino qooxeessuwara dikkote shiqishshannoha ikkirono; qooxeessahono jawu garinni hasantannohura dagoomuno hakko bikkinni horoonsi’ranno. Investimente hala’litu bikkinni qansootaho loosu kaayyono hala’litanni dagganno.
Laalchonsa horoonsi’rate gobbaannino haammatu qooxeessu dagoomi baxxinohunni wedellu kuri faabrikkara e’e loosatenna heeshshonsa woyyeessi’rate kaayyo afidhino. Quchumaho afantanno babbaxxitino laalchubba laashshitanno faabrikkara xaa yannara 6 kumi ale ikkitanno qansooti loosu kaayyo afidhino. Faabrikka uurrinshunninna yannate geeshshi loosinni qansootaho loosu kaayyo kalaqqinoha ikkanna; mootimmate duhanono shotissinore ikkitino. Faabrikka xaa yannara Federaalete geeshsha deerru deerrunkunni afntanno mootimmate bissara ikko quchuminkera jawa horo uytanni afantanno.
Bakkalcho:- Quchumaho babbaxxitino handaarranni bobbakke afantanno faabrikka laalchonsa qooxeessaho ikko gobbate giddo babbaxxitino qooxeessuwara dikkote shiqishate ragaanni noonsa dhuki hiittooho?
Kalaa Addunya:- Macciishsho miliniyeeme quchumira afantannori roore anga ikkitanno faabrikka seeda dirra kiirsiissinoreeti. Baalanti faabrikka yannitte maashinna eessidhe hakko garinni laashshitannoreeti. Baxxinohunni bulleete faabrikka mittu mittunku barru giddo tonnu kumi kuntaali ale laashshate dhuki noonsareeti. Yannitte maashinna horoonsidhannorenna hattono laashshate hasiisanno shiqqo garinni laashshitannore ikkansanni xaa geeshsha noonsa dhuka garunni horoonsidhe laashshitannoreeti.
Bakkalcho:- Quchumunniti giddo eo hiittoonni xawinsannite? Kuri babbaxxitino Investimentete handaarranni bobbakkinori faabrikkana eote biilloonyira diru dirunkunni mageeshshi eo eessa dandiitannoreeti?
Kalaa Addunya:- Faabrikka jajjabbanna kubbaaniyu deerrinni uurritinore roorima ikkitannori laashshidhe dikkote shiqishshanni afidhanno eonsa dhuki garinni roorima ikkitannori giwiru eo Federaalete mootimmara eessitannoreeti. Quchumaho afantanno faabrikka quchumahonna qooxeessaho calla ikkikkinni gobbate miinji lophanno gede jawa qeecha afidhinoreeti. Jajjabba Industirra ikkansannino diru dirunkunni 100 miliyoone birri ale Federaalete mootimmara giwire baattannoreeti. Daddalunni afidhanno tirfenni woradahono hattonni agarranninsa giwire baattanno. Ninkerano quchumu gede agarranninsa eo eessitanni afantanno. Quchumunniti giddo eono dirunni 10 miliyoone geeshsha iillitino.
Bakkalcho:- Quchumaho afantannori Nadaaje kuunsanni uurrinshuwa garunni owaante uytanni no yine hendanni?
Kalaa Addunya:- Mootimma xaa yannara Nadaaje irko assitanni Nadaaje shiqishshanno. Kuri Nadaajete kuusono shiqqannonsa Nadaaje bikkinni owaatamaanote owaante uytanni afantanno. Mageeshshi Nadaaje shiqqannoronna hiikko garinni ayeera xorshinoonniro yannitte hayyonni harunso assitanno bissa no. Konni ragaannino dagoomu owaante afi’ranniiti noohu.
Bakkalcho:- Investimente goshooshatenna hasi’nanni quchuma assate safote latishshuwa guuta hasiissanno.Quchumaho hasiissannota safote latishshuwanna dagoomitte owaante uytanno uurrinshuwa garunni wonshinoonni yine hendanni?
Kalaa Addunya:- Quchumu maazzagaajjihu qaru loosi hasiissannota safote latishshuwa wonshatenna quchumu teessaanote injiinoha assate. Quchumu woyyaawino yinannihuno hasiissannoti safote latishshuwa wo’miteenna teessaanote loosi’ratenna heeshshote injiinoha assinirooti. Konni kaiminni, quchumu mereeroonni tayisse sa’annoti culuuta doogo heedheennanni giddo dooggano halashshinanni hee’noonni.
Xaa yannarano dooggate ragaanni xibbuunni 80% iillishanna halashsha dandiinoonni. Caabbicho halashsha lainohunnino, xibbuunni 50% geeshsha iilishsha dandiinoonni. Qooxeessunnihu diilallote akati iibbado ikkasinni way hasatto luphiimate. Xaa geeshshano 26% way xuruura halashsha dandiinoonni. Kayinnilla ikkadoho yaate didandiinanni. Konni kaiminni, Qoqqowu mootimma, woradunna quchumuno halamme loonsanni hee’noommoha ikkasinni albillicho way hasatto wonshate dandiinanni garinni halashshate hixamanyine loonsanni hee’noommo.
Dagoomitte owaante uytanno uurrinshuwa ragaannino xaa yannara quchumaho 2 mootimmate rosi minna hattono mittu hallanyu rosi mini afamanno. Kuri rosu minnano hasiisannore wonshinoonnisare ikkansanni qansootaho isilancho roso uytanni afanannoreeti.
Qansootu fayyimma agarantanno gede assa dandiitannoro lame fayyimmate keellubbanna mittu fayyimmate mereershino afamanno. Kuri fayyimmate uurrinshano woradunna qoqqowu mootimmate assitanno irkonni hasiisannore wonshinanna dagoomaho owaante uytanni afantanno.
Bakkalcho:- Quchumu giddo afantannore kalaqamu daa’’attote base latisatenni lossatenna handaarunni afi’nanni eo afi’rate hiittoonni loonsanni hee’noonni yaatto?
Kalaa Addunya:- Macciishsho quchumi babbaxxitino daa’’attote jironnino duree’minoho. Daa’’ataanote ikkannori kalaqamu iibballicho, foonchu, latinsoonninna agarooshshe assinoonni dubbi, jilahonna babbaxxitino qixxaawubbara owaante uytannori base hattono babbaxxitino dubbu saada afantannowaati.
Kuri kalaqamu jiro mitteenni latinseenna da’’attote ikkitanno gede loonsanni hee’noonni. Sa’u muli yannarano Federaalete deerrinni Sidaamu qoqqowira afantannori daa’’attote bayichubba mereerinni “Macciishsho Ikko Turizime’’ yine badatenni afansha uynoonni. Kuri daa’’attote base uminsa baajeettenni latinsannire ikkansanni muli yanna giddo qooxeessuwate kaarta (pilaane) qixxeessine qoqqowoho uynoommo. Albillichono
Ikko Turizimete widoonni daa’’attote iillo base latisatenninna ledotenni handaarunni owaante uytanno uurrinshuwa halashshatenni qooxeessu latanno gede assinanni. Qooxeessu daa’’attote handaarinni latate kaayyo hala’lado ikkitino daafira handaarunni latisa hasidhannore wolootta dureeyyeno koyinsanni hee’noommo. Mootimmano umise qeecha fultannoha ikkanno. Haammata Loojjanna /Lodges/ Hoteellano ijaarantanno. Daa’’ataanote iillo basenna mashalaqqe mereershuwa heedhanno.
Qooxeessaho daa’’attote handaari agarranni garinni latiro haammatu qansootirano loosu kaayyo kalaqantanno. Konni ragaannino haammata dureeyye handaarunni bobbakke latisate quchumanke dagganno yine hexxo assineemmo. Xaa geeshsha noo harinshonnino quchumu giddo noota woloottano daa’’attote ikkitanno base ledotenni bandanni hee’noommo.
Bakkalcho:- Quchumu haaronna yannitte pilaanenni massagamanno gede assinanni hee’noonni harinshona?
Kalaa Addunya:- Quchumma garunni lopha dandiitannohu yannitte quchumu pilaanenni massagama dandiiturooti. Macciishsho miliniyeeme quchumino sai 2010M.D kayse yannitte pilaanenni massagamanno gede assinoonni. Quchumu xaa yannara wo’munni wo’ma massagamanni noohu haaronna yannitte pilaanenniiti. Quchumunniti pilaane 40, 30, 30 yaannohunni qixxeessinoonnite. 40% adhannohu Investimentete, hee’nanni minnanna babbaxxitino owaante uytanno uurrinshuwa amaddanno baychooti. Quchumu haanjanna biifado ikka noosihura 30% haanju latishshira amandoonniho. 305 kayinni doogga halashshinanni latinsanni garinni qixxaabbino pilaaneeti. Konni garinni Istaandaarde qixxeessineenna quchumu haaro pilaane garinni massagamanni afamanno.
Bakkalcho:- Teessaanonna dureeyye quchumu lophora assitanno irkonna halamme hiittoonni xawisa dandiinanni?
Kalaa Addunya:- Macciishsho quchumu lopho mootimmate bissanni calla buuxisiinsannita dikkitino. Babbaxxitino handaarranni bobbakke afantanno dureeyyeno mootimmate waatira ikkite luphiima irko assitanniiti noohu. Mootimmate widoonni loosantanno pirojekitubba heedheennanni woloottano ledotenni loosantanno gede jajjabba pirojektubba qixxeessine uyneennansa dureeyyeno uminsanni baajeette gaantenna komite uurrisse quchumu lophora jawa irko assitanni afantanno. Konni kaiminni tayxe dirinni 12 kifile noosiha olluu borro minira ikkanno ijaara (hintsa) dureeyyetenni ijaarate loosi xaa yannara xibbuunni 98% iillino. Woluno, lolahu ha’ranno doogo 500 meetire uminsa kakkaooshshinninna halammenni ijaarsiissino. Hattono 4.5 kiilomeetire Caabbichu xuruurano halashshitino. Dureeyye babbaxxitino irko assitanniiti noohu. Quchumaho hasiisannore xa’mineemmo yannara olloha dawaro qoltanni afantanno. Konninni, quchumu lophora agarranninsa qeecha garunni fulrtanni no.
Bakkalcho:- Quchumaho babbaxxitino Investimentete handaarranni bobbakkino Industirra kalaqqino loossate kaayyora ledote mootimmate widoonni qansoota Interpirayzootunni tantanne loosu giddora eessinoonni harinsho no?
Kalaa Addunya:- Qooxeessinkera wedellu kiiro haammatate. Kuri wedella kayinni loosu giddora eessa dinye uynanniki hajooti. Konnira, mootimmatenni ikko babbaxxitino hallanya dureeyyenni dandaami garinni qansootu baxxinohunni wedellu loosu kaayyo afidhanno gede assinanni hee’noommo. Maazzagaajju minino quchumaho looso hasidhanno wedella babbaxxitino faabrikkanna owaante uytanno uurrinshuwara e’anno gede assatenni; hattono uminsanni quchumu gibrinninni ikko wolootta handaarranni tantanante laashshidhannonna hirtanno baycho qixxeessatenni handaara massagganno borro mini widoonni sayinse uynoonni. Konninni, tayxe diro 0.17 hektaare baatto Interpirayzetenni tantanantino wedellira sayinsoonni.
Bakkalcho:- Quchuma haanjanna latinoha assatenni loosi’ratenna hee’rate injiinoha assate ragaanni loonsanni hee’noonni loossa hiittoonni xawisatto?
Kalaa Addunya:- Quchumunna qooxeessunnihu diilallote akati iibbado ikkasinni qooxeessa haanjanna biifado hattono diilallote akati taalinoha assate yanna yannantenni haanju latishshi loossa harinsanni. Teessaanono nafarinsanna qooxeessinsara haqqe kaasatenninna co’ichimma agaratenni qeechansa fultanno gede assinanni hee’noonni. Maazzagaajju minino doorroonni baycho haanja assatenni umisi kaartanna pilaane qixxeessineenna agarooshshe assinanni latanno gede assinanni hee’noommo. Konnirano, lawishsha ikka dandiitannoti yannitte paarke quchumu mereero afantanno. Tenne paarke doyicho hoombe agarooshshe assatenni latinse babbaxxitino pirogiraame harinsanninna hakkiinnino horo afi’nanni gede assinanni hee’noonni.
Bakkalcho:- Amandoonnihu baajeettete dirinni quchumaho mageeshshi baatto qixxeesine babbaxxitino horora hossanno gede saysate mixi’noonni? Xaa geeshsha noo gumulshina?
Kalaa Addunya:- Konni dirinni quchumaho Investimentete, hee’nanni minna mi’nate hattono wolootta owaantera ikkitannota 15 hektaare baatto ga’rafotenni Liizetenni saysatenni lattanno gede hendeenna xaa geeshsha 14 baycho gallanni mine mi’nate Investimentete ikkanno garinni ga’rafotenni sayinsoommo. Wolootta bayichubbano Interpirayzootaho sayinsoommo.
Bakkalcho:- Investimente roorenkanni hala’litannonna quchumuno hala’lannonna latanno gede assate dandiisiissanno dureeyye ledotenni quchuma dagganno gede koyisatenna egensiisate loosina maa lawanno?
Kalaa Addunya:- Ninke quchumu gede ledotenni dureeyye quchumanke dagge hasidhanno handaarranni bobbakkanno gede hasi’neemmo. Konnirano, qara loosonke ikkannohu dagganno dureeyyera injiinonna hobbaatu noo qooxeessa kalaqate. Dureeyye hiikkiinnino dagge loosidhanno gede assate balanxe qooxeessu keerinna hobbaati agaraminoha assa agarranni. Konni ragaanni illacha tunge loonsanni hee’noommo. Dureeyye daggu gedensaannino hasidhanno handaarranni bobbahate ikkannohu ikkadu baychi noonke.
Quchumum maazzagaajji gedeno dureeyye quchumanke dagge bobbakkannonna laashshidhanno gede kawaanni qole koyseemmo.
Bakkalcho:- Yannakki fajjite qixxaawote kifilenke ledo assootto keeshshora wodaninni galanteemmo.
Kalaa Addunya:- Anino galateemmo.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Dotteessa 10 , 2016 M.D
