Mitto kume 445ki Iid Alfexiri ayyaana ayyirrinsihunni leekki barri gedensaanni Hararete qoqqowira “Shuwaaliid” amma`notenna budilaancho amanyoote harinsanni. Shewaaliidi /Shewaal Iid/ Hararete heedhanno daga calla ikkikkinni gobba giddonna gobbaydi gobbuwara heedhanno Hararete ilamaano mitteenni ayyaanu barra agarte noowiinni gamba yaatenni ayirrissanno.
Shewaaliidi ayyaani kalqete donimmatenni borreessamihu gedensaanni tayxe umi yannara ayirrisaminoha ikkanna;qixaawonke kifileno ayyaanu mayimma, amma`note, budillaanchonna miinjitte horosi hattono ayyaana ayirrinsanni amanyoote lainohunni aanino garinni haadhe shiqqino.
Shewaaliid ayyaani
Islaamu amma`no giddo noo qoorrete yannara dirisi iillinohu amma`note harunsaanchi baalu qoora gadachoho. Kuri giddonnino qaru qoorrete yanna Ramadaanu agani qoorreeti. Shewaaliidi qoorre Isliminnu amma`nonni Ramadaanu agani qoorre jeeffuhu gedensaanniiti hanaffannohu. Shewaaliid aganira umi barra Iid Alfexiri ayyaana ayirrinsanni. Shewaali aganira layinki barrinni hananfe lee barrubba geeshsha Shewaaliid qoorre qoorranni. Tini qoorre Shewaali aganninni qoorrannita ikkasenni su`mishsha afidhinohuno aganu su`miwinniiti.
Shewaaliid qoorre masaalaanchu Muhammed (ሰ.ዐ.ወ) heeshshosi dirinni qooranni keeshshino qoorrenna Shewaali aganinni lee barrubba qoorinoha diro wo`ma qoorinohu gede kiirranni yitanno rosiisa noosiha ikkasinni; Shewaaliidi qoorre konni kaiminni Hararootu hundinni hanaffe qoortannota kullanni.
Shewaaliidi qoorre hasattotenni qoorranni suunu qoorreeti; hattono amma`notenni Shewaali qoorre aanchineno ikko addi addinni qoora dandiinanni.
Ikkollana, Iid Alfexiri gedensaanni noota lee barrubba aanchine qoora kayinni rooru waagi noosi. Meyaati kalaqote qadacho korinni Ramadaanu qoorre yannara godowu daysero qoorre uurrisate gadachamase digattannote. Konni korkaatinni taxxi assitinota woy xe“issinota qoorrete barrubba Shewaali qoorrenni taashshi`ra agarantannose.
Hararootu Shewaali qoorre loosinsa budi ledo sumuu yitanno gede assite budensa agarte leenka barra qooratenni Shewaaliidi ayyaana koo/tee, diru dumenna dagoomittete deerru badooshshi nookkiha baalanka beeqqisatenni iibbadu garinninna budu balchoommansa xawisanno garinni ayirrissanno. Dagoomu bissano hegeraame jironsa, ayimmate xawishshansa assidhino.
Ayyaanu Dirredaawaho, Gursumete baxxinohunni 20 dirra kawa Addis Ababahono dagoomu ilamaano ikkitinorinni ayirrisamanni afamanno jawa ayimmate xawishshi balchooma ikkinota xawinsanni.
Shewaaliidi ayyaana ayirrinsanni harinsho
Shewaaliidi ayyaana Hararete ayirrinsannihu sase aantaanno barrubbara ikkanna; Hararootu konne ayyaana ayimmansa xawisanno bude ikkasi xawisate Zi“iinya Iid/ ninke ayyaana, Ada Iid/ budu ayyaana woy budillaancho amado noosi ayyaana, Shewaaliid yaatenni woshshitanno.
Ayyaana ayirrinsanni yannara hummeessinanni hummeessuwa giddo “Zi“iinya Iid, Shewaaliid” yitanno qaalla wirro wirro qolte yitanno. Wole widoonnino Ada Iid (ninke Hararootu ayyaana) yitannino hummeessitanno.
Shewaaliidi kaimisi amma`no ikkirono; Hararete gede ayyaanu budu assootubbanni dukkisame iibbadu garinni ayirrisamanno. Wolootta Hararetenna qooxeessaho heedhanno daganna dagoomi quchuma daatenninna ayyaanu aana beeqqatenni gutunni gumultanno angatenni amammandannikki donaati.
Mitu mitu mitteenni hee’ratenninna qooxeessu bude rosasinni kainohunni, ayyaanu amanyoote beeqqatennino sae mite mite assootubba aana assootunni beeqqitanno akatino noota kullanni. Lawishshaho “Zikiri” fushshatenni, dibbe ganatenninna labbinorinni beeqqo assitannota xawinsanni.
Shewaaliidi ayyaana ayirrisate amanyooti hanafannohu layinki barrinni balaxe yaano Shewaali agani leekki barri hashshi aanaati; kunino Shewaaliidi ayyaani hosanno settikki barri geeshsha sufanno. Leekki barra hashsha sase saatenni annuwunna amuwu Zikiri assatenni yaano kaaliiqansa Allahi, masaalaancho Mehammedi qaagatenninna guwisatenni ayyaana ayirrissanno. Aanino hashshinnino kuni amanyooti sufanno.
Qaru ayyaanu amanyooti hanafannohu feeffatote hashshanna Shewaaliidi ayyaani barraati. Ayyaanu qarunni Hararete quchumira soojjaatu widoonni afamanno Argo Beri (Erer Berr) mule afamanno Awu Shulum Ahimed Awachi aananna Hararete aliyye widoonni Asisuus Beri (Felana Berr) qooxeessira afamanno Awuwaqibera Awach aana gutunni ayirrinsanni.
Shewaaliidi ayyaani horubba
Shewaaliidi ayyaani haammata horubba noosi; kurino budillaancho, dagoomitte, miinjittenna tii“u horubba ikkitinota xawinsanni.
Shewaaliidi ayyaani dagoomunni sae ilamaanote gobbaanni nooreno wolootta daga wolaphotenni beeqqisannoha ikkasinni; bude soorri’ratenna lophote, dagate xaadooshshe kaajjishate luphiima horo noosi.
Ayyaanu aana dagoomu budenna assoote agartino budu uddannanna seesu uduunne fushshine uddi`nanni, deerru deerrunni nooti dagoomu bissano uddannatenni seessenna biiffe dukkisantannoha ikkasinni budu egennammera kaa`lannota kullanni. Mittu wolu bude afanno gedeno assanno. Budu ayiddino qaaqqimmasinni hanafe budesi afanni lophanno gede assate ragaannino jawu qeechi noosi. Qaaqquullunna oosono budensa afa calla ikkikkinni budinsanninna ayimmansanni naaxxitanno gede assanno.
“Mittu wolunniha bude afasi budu xaadooshshira, mittimmate, bude tareessatenna lossate, budu hawamannokki gedenna sufanno gede assate ragaanni jawu qeechi hee`rannosi. Wedellu Shewaaliidi gumullanni budillaancho dargubbanna donu ledo amadisiisantino uddannanna ayyaana gumullanni uduunnicho yaano dibbenna kebel woy anga gannannirenna labbannore afansa owaantensa huwattanni hadhanno gede assanno. Kunino budensanna ayimmansa xa`mitanno ilama ikkikkinni wolootaho huwachisha dandiitanno ilama kalaqate kaa`lanno.
Shewaaliidi ayyaani babbaxxino korkaatinni lawishshaho loosunni, adhammete heeshshonninna woloottunni xeertidhino maate, fiixa firanna jaalla xaadisannohonna gamba assanno bareeti. Konni korkaatinni quqquxantinori quqquxonsa fushshidhanno, xeertidhinori xaaddanno, qarrantinori towaatannonsaha afidhannonna kaa`lantannoha ikke owaatanno.
Kuni akati konne ayyaana quqquxammanni gedenna qaanganni gedeno assino. Ikkinohurano quchumahonna qooxeessaho heedhanno daganna dagoomi mitteenni hee`ratenninna bude rosatenni kainohunni hattono quchumu gaangaawira noo kolleejjubbanna yuniverisitubbate rossanno rosaano babbaxxino budenna afoo coyidhanno rosaano gattukkinni beeqqitannohonna gutunni ayirrissannoha ikkasinni; insa widoonnino quqquxammannihanna qaanganniha ikkanni dayno. Mittimmate heeshshonna dagoomittete xaadooshshe kaajjishate ragaannino luphiima qeecha baraasanni afamanno.
Shewaaliidi ayyaani beeqqaano ayyaanu aana dukkisantannoha calla ikkikkinni; mittimmansa kaajjishshannoho; baxxinohunni seennu jaallansa ledo mittu mininni wole mine woshshantanni sayissanno, mitteenni godo`litanno, boohaartannonna dancha yanna sayissannoha ikkasi dagoomu giddo jawa balchooma ikkanni dayno.
Kuni akatino dagoomu barru heeshshote millimillo aana eewaancho xiiwo kalaqanni afamanno. Sumuu yaa, hagiirrunna dadillu yannara irkisamanna kaa`lama ledino. Baalunku ayyaanisira ha`lannoha ikkanno gede assino. Mittimma kaajjishate gobbaannino qooxeessu lopho ollahisate, safote latishshubba halashshatenna kaajjishate qooxeessu dagoomi horosi huwatatenni babbaxxino garinni ayyaana lossanni afamanno.
Wolu Shewaaliidi “Wahachi Wa Derma Iid” qarunni wedellunna seennu albillicho safidhanno adhammete heeshshora doodhitanno bare ikke owaatannoho. Konni barrinni wedellu hiitte yannannino aleenni uddidhe biiffenna seesse jaallansa ledo dukkisantannoho. Konni kaiminni Shewaaliidi dagoomittete qeechisi luphi yinoho.
Miinju horo
Shewaaliidi ayyaani diru dirunni iibbadu amanyootinni ayirrinsanniho; kuni ayyaani diru dirunkunni luphiima beeqqaanote kiironni ayirrinsanniho. Ayyaana dagoomu ilamaano budu uddannanninna seesu uduunnichinni biiffe dukkisantanno. Kuni akati uddannatenna seesu uduunnichi ogimma handaarinni bobbakkino mannoota haarudde kalaqotenna dizayinete loosira kakkaysatenni haaruudde loossa shiqishatenni horaameeyye ikkitanno dikkote kaayyo kalaqannonsa. Shota fulonninna shiqishotenni ogeeyye gumaamma assanni afamanno.
Ayyaanu luphiima eo afi`nanni doogo ikkannino dayno. Ayyaanu aana dagoomu ilamaano calla ikkikkinni woloottano dagoomu ilamaano ikkitinokkire lede babbaxxitino kuullanninna dizaynetenni seessino uddannanna seesu uduunne uddidhe dukkisama woy qaaggote hidha hala`ladunni rosantanni daggino.
Kuni akatino ogimmate ayiddi horaameeyyimma buuxisatenni sae dagoomu bude egensiisatenni, ogeeyye jawaachishatenninna woyyino miinju horaameeyyimmara kakkaysannoha ikkanni no. Wolootta daga wolaphotenni beeqqitannoha ikkasinni qooxeessa towaatate daanno manni qooxeessunnita budu uddannanna seesu uduunne hattono angate ogimma gumma hidhate hasatto ledino. Kuni akatino qooxeessa turizimete iillo ikkanno gede assino.
Luphiima ikkitino gobba giddonna gobbayidi turistooti goshoosho lexxitanno gede assino. Babbaxxino handaari aana bobbahino manna haruudde kalaqote loossara kakkayisannino afamanno. Kalaqantinoti dancha gedeweelcho ogeeyye jawaachishshanni, qooxeessu su`ma gotti assitanni, bude egensiissanni, xaphooma qooxeessu dagoomi horaameeyyimma babbaxxino garinni lossitanni afantanno. Konni kaiminni miinjitte horosi luphiimate yaa dandiinanni.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Dotteessa 10 , 2016 M.D
