Babbaxxitino kalqete sharrenna gobbate giddono afantanno jajjabba mitiimmubbanni buximate ledo heedhino gobba; dagate heeshsho soorritara dandiitanno liqoo uyinonkena Abbayi aana wolqa kalaqate gatamadhino yitu woyte ho’litu. Kaa’looshshinsa daga xoxxoo quruuxxanni hegerera heedhanno gede hedatenniiti; baraasinokki kaa’looshshenna liqoo aatenni Itophiyu diro baala buximate giddo heedhanno gede halchonsa ikkinota xawoho leellishshino. Togo ikkinkunni bocu sani ali yanna kiirantino; tenne huwattinoti Itophiyu daga heewote giddora e’e keeshshitu.
Tenne yannanni nadaajete aleenni hasiissannoti Elektirikete wolqa ikkasenninna Itophiya noo buximanni fushshate qara hajo tenneeti yite yannate mootimma mootichu Hayilesillaase yannara qixxeessinoonnita Abbayi kofatto gatamarate heddinota 2003 M.D xawo assitinno. Yannate xaphoomu ministirchi Melles Zeenaawihu faajjete safote kincho tugi. Seeda dirra hedotenni keeshshitinoti Itophiyu daga hagiidhitu. Liqoonna kaa’looshshe ho’linirono; uminke dhukinni gatamadhineemmo yite qaale e’u; e’ino qaale loosunni leellishshu. Techo tini haaqe labbanno mixo loosu aana hosse guma laaltannota la’ni. Xa kayinni wo’munni wo’ma looso hanafate birxicho iillitino. Badheessa 24 Itophiyu dagara hexxote faasho fanino barraati. Sa’u maakisanyo Badheessa 24/216 MD 13ki diro Kiirsiissino kofatto hananfinkunni. Aanino dirira wo’munni wo’ma caabbichu wolqa birqa hanaffannotano kulloonni. Konni kaiminni Bayiriidi Itophiyu haaroo’mate /Abbayi/ kofatto qineesso borro mini qaru loosu gumulsiisaanchi Aregaawi Berihe /Dr/ ledo assinoommo hasaawa aanino garinni niwaawete shiqinshoommo.
Bakkalcho:- Tayxeha badheessa 24 baxxannoha assannori maati?
Aregaawi (D/r):- Sa’u 13 dirra giddo batinye hekko kalaqantino. Daga latishshu looso qeelate murci’raanchimmatenni qeechansa fultanni keeshshitino. Tenne dirra giddo 19 Biliyoone birra ikkanno woxe fushshitino. Woxunni ledote wolqansannino loossino. Uurrinshu dipiloomaasete loosira qoteho dagitte dipiloomaasete aana gobba giddonna gobbaanni heedhanno daga lowo geeshsha millissino. Kuni meessaneeto soorratenna gobba latisate assitanno sharro goofimarchoho kofatto jeefissanno gede dandiissino yaa dandiinanni. Gatinori shiimiccore calla ikkinota dea dihasiissanno. Togo ikkirono kayinni lowo e’’o xa’mannoha ikkasinni xaano murci’raanchimmatenni sufa hasiissanno.
Tini Abbayi kofatto gaabbote latishshaati. Dagate gaabbonna murci’raanchimma qaccete geeshsha iillishinori Abbayi kofatto afisiissanno horo la’nanni woyte kayinni daga konni aleenni gutu latishshi mageeshsha kaa’lannoro garunni huwattanno. Konni ayyaaninni borrote mininke dagate galata shiqishannoha ikkanna; aanteteno jawaatte yine konni gedensaannino Itophiyu batinye danna tayisse sa’anno lagga ama ikkasenni tini gobba tayisse sa’anno lagga aanano ledote kofatto loonseemmo. Gobbankera calla ikkikkinni qachu gobbuwarano Elektirikete wolqa kalaqate sharrama hasiissannonsa yitanno woshshatto assineemmo.
Bakkalcho:- Abbayi kofatto xaa yannar ma deerrira aafantanno?
Aregaawi (D/r):- Xaa yannara noo deerra babbaxxitino tuqu xaadooshshuwara xawinsanni keeshshinoonniti addaho. Itophiyu daga keeru hoongi qarrano ikko heeshshote ooltonna wolootano batinye mitiimmubba xaaddurono dandiite sufotenni assitino kaa’lonni kofatto 95 anga xibbuunni gooffino yaa dandiinanni. Sivil Injineringete loossa goofate lowo geeshsha mule no. konni daafira xa 98% iillitino.
Ikkollana, Elketiriketenna mekaanikaalete loossa shiima yanna xa’mitanno. Tayxe dirinni Teknikete loossa lifixisatenni Onte Terbayinna looso hanaffanno yitanno mixo amandoommo. Gumulleemmo yineno ammanneemmo. Aanino diro kayinni gattino terbayinna looso hanaffannota injinerootu mixonsa Ripoortetenni shiqIshshino. Konni daafira daanno diro 13nti terbayinna looso hanaffanno yitanno hedo noonke. Togo yaa kofattotenni wolqa kalaqate loossa wo’munni wo’ma gummaa’mitu yaate.
Bakkalcho:- Konni gedensaanni dagate beeqqo maa lawa hasiissannose yaatto?
Aregaawi (D/r):- Woxu kaa’lo xaano hasiissanno. Addintanni daga woxe fushsha diagurtino. Xa kofattote aana la’nanni hee’noonni gumi borreressamara dandiinohu qarunni daga woxe fushsha uurrissinokihuraati. Kofatto “heeshsho’ya soorritannoe; kaa’looshshunna liqoote gobbaanni mitte lopho leellishshanni afantanno. Lowo xiiwonni fushshitannoe; miinju wolapho abbitannonke” yite ammantinohura daga xaano kaa’lo suffe afantanno. Kofatto dagate mittimma kaajjishshannota ikkase aleenni; woxunna jirote kuuso horono leellishshino. Xaano boondete hidhono ikko kaa’looshshu sufe afamanno. Lawishshaho, 1.4 Biliyoone birra dirunni gamba assinoonni. Konni 6 agani giddo qole mixi’noommohu aleenni gamba assinanni hee’noonni. Lawishshaho, shiimunni yanna yannatenni ‘8100 A’ bilbilu woshshattonni aganu aganunkunni 12 Miliyoone birra gamba assinanni. Kuni woxi corame lowoha ikkanno. Boondete hidhonnino ikko aamanshunni kaa’lo assate millimmo xaano uurritukkinni suffe afantanno. Dhaggeefachishannohu daga lowo xiiwo giddo heedhe Abbayi kofattora fushshansa diagurtino.
Konni daafira aanino latishshirano ikko tenne kofatto jeefamaranna haaru miinju deerrira iillate noo halchonna hasatto hattono nooti gobboomu kakkaooshshi jawa ikkasi la’noommo. Borrote minenke dagate beeqqo lowo geeshsha hagiirsiissannota ikkase xawisate baxeemmo.
Qooxeessa haanju latishshinni diwa yanna uyinanni hajo di ikkitino. Haanju latishshinni diwa hoongiro waayi bushsha hoshooshe kofattote giddora eesseenna kofattote diri seedara dandaanno. Konni daafira kofatto bushshunni wo’mitannokki gede qooxeessu agarooshshi loosi aana kaajjine beeqqa hasiissanno.
Wole elektirikete wolqa sayisanno masmara diriirsanna wolqa kuusantanno base gatamarshi loosooti. Caabbichu baadiyyete iilla noosi. Kumunni kiirranniri baadiyyete qarqarto caabbicho fidhanno gede elektirikete masmara diriirsa hasiissanno. Konni gedensaanni qara loossaati yinannire qooxeessu agarooshshi looso harisanna diriisate loossa ollohisa hasiissanno. Konni daafira kofatto jeefantu yinanni woyte loosu goofi yaa di ikkino. Tenne loossara daga qara qeecha amaddara hasiisanno.
Wolu qarunni hawa hasiissannokki xiiwo no. Gobbayidi xiiwo gargadhate daga mittimmansa agadhite hiikkonne latishshu looso gobbate kaa’lannoha ikkasinni; kofattote gatamarshano ikko haanju latishshi hattono wolootta latishshuwa jeefantanno gedenna loosu aana hossanno gede assa agarantannonsa.
Bakkalcho:- Gibitse babbaxxitino yannara babbaxxino garinni leellishshanno uurrinsha no; Gibitsete uurrinsha hiittoonni la’’atto?
Aregaawi (D/r):- Gibitse Itophiyu umosi dandaanno gedenna kalaqamu jirose horonsidhanno gede dihasidhanno. Tenne garunni afa hasiissanno. Korkaatinsa qole Itophiyu daga waansanna bushshansa garunni horonsi’ra hanaffuro; insa gawajjantannoha lawannonsa. Woluno rossinore hooggannota heddanni yaaddote giddo afantanno. Bushshano ikko waa xa’mannonsahu nookkiha hasidhu gede horonsi’ransa batinyinni ‘Waayi ninke calliho” yaate geeshsha iillitino. Konni daafira kadote gashshooti hedonsanna gadadaa’mansa diagurtinonsa.
Muli yannanni harinsoonni yekkeronnino sasente gobba yekkeero dihasi’neemmo yitinnoti qaangannite. Wole bissa lexxa noonsa yitanno hedo shiqishshanni no. Waayi uminkeha ikke hee’reenna;wolu waayi hajo la’annonsakki bissa mereero e’anno gede hasi’ransa dhaggeeffachishshannote. Waayi 86 anga xibbuunni ikkannohu burqannohu Itophiyunniiti. Togo ikke hee’reenna ninke calla horonsi’no di yinoommo. Mitteenni horonsi’no; ledonni lantolla yinoommo. “Mitteenni halamme latinsummoro uminkenni sa’ne wolootaho ikka dandiineemmo” yine xawinsummonsarono macciishshitara didandiitino.
Gibitse woloota insa irkissanno wolquwa amaxxite xiiwo kalaqate wo’naaltanno. Kalqete deerrinni anfinte gede bayiriidi haaroo’mate kofattora Itophiyu liqoo afi’rannokki gede assitinno. Insa bushate hedde togo assiissurono; wole widoonni togo assansa ninkera dancha ikkitino. Korkaatuno uminke wo’naa’line Afrikunni jawiidihanna kalqete kayinni jajjabbate yine kullanni tonne kofattuwanni mitte ikkitino kofatto uminke dhukinni gatamadhinoommo. Kuni ninkera konni alba wo’naalloommokkihonna afi’noommokki jawa roso aannonkeha ikkino.
Umineke egennonni, uminke sharronni, umineke wolqanninna uminke woxinni lopha dandiineemmota buuxisi’noommo. Insa busha heddurono, ninkera dancha ikkino. Xaano ikkiro Gibitse sammi diyitanno. Ikkollana tenne kofatto aana kaa’lo assituro, gumullanni hee’noommoha haanja latishsha irkissuro woyyaawino garinni sufote horonsi’raano ikkitannonkanni. Terbayinna waa diuurrissanno; loosinsa waa kalaqqe sa’’ate. Kuni xaweennansa halanturo insarano kaa’lannonsa. Xaano ikkiro ninke widoonni noo uurrinsha labbannote. Gibitse addi addi doogga horonsidhanni diigganno hedonsa qaafissankunni roduuwimmanna ledonni lophate daafira hedduro woyyannonsa yee ammaneemmo.
Bakkalcho:- Marro marro higge kayissannoti dhaggeeffachishshanno hedo mereerinni umiti ninke e’ne kofattote akata harunsino yitannote; tenne aana ate hedo maati?
Aregaawi(D/r):- Insa woyte kuni du’namanno waayi ninkeho yaate geeshsha iillitino dagaati. Konni daafira waayi ninkeho yituro kofattono e’e harunsate hedansa didhaggeefachishshanno. Tini hedo techo hanaffinota di ikkitino. Hunda 640 M.D baaru furchonke Adulisira heedheenna Adulisi widoonni higge e’e ola fantino. Ola fantino korkaati Adulisi widoonni e’e Abbayi laga amadate halchatenniiti. Ikkollana habbara dandiitannokki garinni ganante qeelante fultino.
Hatte qeelama gedensaanni kayinni Gibitse mitte higge qeelantuhu gedensaanni uminsa olaho dihiggino. Ikkollana wole hayyonni soqqamaanonsa widoonni Itophiyu giddo canco kalaqate, gobba hembeelsatenna horrate batisse loossanni afantanno. Dhuka hoogge ikkinnina horratenni badhera dihiggannonkanni. Konni daafira wo’munni wo’ma waa amadate noonsa mixo xaa geeshsha kadote gashshooti hedo amaddinonsa gedeenni suffinota leellishshanno.
Bakkalcho:- Gibitsetenni uminkewa hingeemmo woyte Abbayi kofatto gumi maati?
Aregaawi(D/r):-Tennne kofatto horo kayinsanni woyte mittu mittunku qansichi heeshsho kisantanno. Umihunni kalaqqanno wolqa luphiima ikkasenni Itophiyu giddo Elektirikete wolqa afidhinokki daga Elektirike afi’rate kaayyo heedhannonsa. Baadiyyete caabbichu e’’iro daga tunsichunni fultanno. Baadiyyete daga tunsichunni fulturo barra calla ikkikkinni hashshano looso loosa dandiinanni. Baadiyyete dagara wiisanna mixxa lendanna woloottano barranna hashsha loosama hasiissannonsa loossa gumulate dandiisanno.
Caabbichu wolqa mulenni hee’ra baatto latisateno ikko daga hasidhanno uduunnicho wonshate dandiisanno. Loosu kaayyono kalaqantanno. Konni daafira horo dagate xawo ikkitanni no. Elektirikete wolqa hirre gobbayidi soorro afi’rate dandiisanno. Ninke loonsoommokki xagganna wolootano qara ikkitino laalchuwanna addi addi e’’o labbinore gobbayidinni e’’anno uduunne hidhate gobbayidi soorro afi’rate kaa’litanno yaa, umoneke dandiine wolu liqoono ikko kaa’looshshe agadhinummokkinni lopha dandiineemmo yaate. Tini wo’mante daga aana dancha xiiwo kalaqqanno. Tini projekte jawate yaatenni baalunkuwa irkisantannohu konniraati. Haaru miinju gatamarshi meessi dhuka wolaphotenni horonsi’ratenni sufo nooha ikkanno.
Bakkalcho:- Adiwu qeellenni wo’munku Afrikira qaddo ikka dandiinoommo; lawanno garinni Abbayi kofatto ledo amadaminohunni dagganno miinju soorrora qaddo ikkate widoonni hee’rannonke qeechi mageeshshaati?
Aregaawi (D/r):- Xaa geeshsha kalqete diriirsinoonniti miinju hayyo alba kadote gashshaano wortino kaayyo aana safantinote. Lophitanni noore irkinseemmo, loonseemmo yitanno; ikkollana kaphoho. Layinki kalqete oli gedensaanni hanaffe Itophiyu liqoonna kaa’looshshe afidhanno. Ikkollana buximatenna kaa’looshshunni difultino. Mayra yitanno xa’mo kaysa hasiissanno. Korkaatuno uyitanno kaa’looshshino ikko liqoo qalxite amaddanno siiwo afidhinote.
Lophitino gobbuwa mine baatooshshiweelo hurbaatu dino. Kaa’looshsheno ikko liqoo uyitannohu mittono ikko wole widoonni insara liqoote qallo baantanna, kaa’looshshinsarano anga diriirsinanni anganke qiqqinshanna hee’neemmo gede assitanni noonke. Konninni sharramme fula noonke. Tenne kofatto jawimma xawinsannihu konni garinniiti. Batinye afriku gobbuwa tenne siiwonni usurantinoreeti. Afriku daga lophineemmokkihu konniraati. Kadote gashshaano fultuhu gedensaanni ikkinohu Itophiyano ikko wolootu gobbuwa wolaphitino gobbuwa yinirono; poletiku wolapho ikkinnina miinju wolapho dinonsa. Miinju kadote gashshaano noo yannara noo garinni suffino. Xaano wole doogonni mulqidhanni afantanno. Xaaliyu Itophiya gashshanno gede insano mulqi’ransanni suffanno gede wo’manti kadote gashshaano irkissanninsa keeshshitino. Harunsonsa suffanno gede kalqete aana ola mixidhinonkanni. Itophiyu aana harinsoonni gaadino ikko Itophiya guluphishiishate loossino loosi gummaamo ikkara didandiino. Korkaatuno daga mittimmatenni fulte,Adiwaho gaadde Xaaliya gantino. Qeelamansa kadote gashshaano baalanta dadillissino. Waajjuullu tenne dhagge galchate lowo sharro ssitinno. Afriku gobbuwa konninni lowo rosicho adhitino; sharrante shorritino. Ikkollana xaano ikkiro hawa hasiissannonkekki coyi miinju wolaphonsa calla ikkikkinni; miinju wolaphonke diafi’noommo.
konni daafira tini kofatto insa kaa’looshshinna liqoo nookkiha jeefante guma laaltannow oyte, Afrikahonna wolootuno lophitinokki gobbuwara jawa rosicho ikkitanno. gobbuwa poletiku wolaphonsa afi’ra lainohunni Itophiyu daga diwunni rossinonte gede miinju wolapho lainohunnino tenne kofattonni rossara dandiitanno. miinju wolaphonsano ma garinni afidhara dandiitannoro heddanno.
Konni daafira Abbayi kofatto mixo mittimma kaajjishshanno. Mitto ikkine ka’nummoro moonke qarra shotunni tira dandiineemmo yitanno hedo kalaqqanno. Ikkollana Abbayi kofattora ledote xaano ikkiro aantete mittimmatenni loosate ka’’a noonke. Mittimmatenni ka’’a hoongummoro kayinni qarrubba noo gedeenni suffanno.
Bakkalcho:- Abbayi kofatto qineesso borro mini Abbayi kofatto gatamarate uurrinsoonniho. Kofatto jeefantara qacce iillitino. Jeefantuhunna owaante aa hanaffuhu gedensaanni borrote mini hixi maa ikkanno?
Aregaawi(D/r):- Kuni borrote mini Abbayi kofatto gatamarshira uurrinsoonniha ikkirono; gatamarshu jeefamihu gedensaanni loosisi maa ikkanno yitanno hedo batinye dagawa xa’mo ikkitano. Ikkollana lowo loosi hee’rannosi. Itophiyu honse ikkitannoti gobba tayisse sa’anno lagga afidhino. kuri lagga ittisannori nookkite, mullawa lolakkanni no. Konni daafira tenne lagga aana jajjabba kofattuwa woyi labbanno kofattuwa gatamaranna gobba latisa agarantannonke. Konni daafira mittunna jawiidi loosi konneeti.
wolu kayinni aleenni xawinsinte gede borrote mini qooxeessu agarooshshi loosono loosanno. Qooxeessa dubbunni uddisiisate; kuni ikka hoogiro bushshu korkaatinni kofattuwate diri hara’manno. qoxeessuwa dubbunni diwama hoogguronna kofattote giddora e’’anno waayi xalala ikka hoogiro bushshu wo’manna owaantensa harancho ikkitanno. Kuri labbannori haammata loossa noo daafira borrote mini tenne hedote giddo woratenni qixxaawanni famanno. Rosicho adhinanni wole loossaranna wole lagga towanyo assinanni gede loonsanni akati hee’ranno. Xaano hajo la’annonsa bissara qumemessanni afamanno. Muli yannanni loosu gumulsiisaano bissa ledo noonke xaadooshshinni tenne hajo kaynse xiinxallo shiqqanno gede faasho worroonni. Konni daafira borrote mini loosi uurrannoha di ikkino.
Bakkalcho:- Assinoommo keeshsho daafira wodaninni galanteemmo.
Aregaawi (D/r):- Anino galateemmo.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Badheessa 26, 2016 M.D
