Sidaamu daga umisenni sa’e gobbatenna kalqete ikka dandaanno donanna bude afidhino dagaati. Kuri mereerinnino: Affino, Fichee Cambalaalla, Ciratto, Seeru, Halaalu, kaa’lammenna woloottuno giddonsa kalqe rosiisara dandaannoha haammata budenna balchooma giddose amaddino dagaati.
Konni Mereerinnino ‘UNESCO’te amammandannikki donimmanni kalqete jiro ikke borreessaminohu Sidaamu Daga Diru Soorro Fichee Cambalaallate Ayyaani mittoho. Fichee Cambalaallate ayyaani Sidaamu dagarano sooreessa ayyaanaati. Kuni ayyaanino giddosi haammata balchooma amadinoha ikknna; ninkeno tenne Lamala gaazeexinkera wosinchu gafinni Fichee Cambalaallate ayyaani balaxote qixxawubba, ayyaanu barri ikkitubba (ayyaana ayirrinsanni barri ikkinanni ikkitubba) hattono tayxe diri Fichee Cambalaallate ayyaanira balaxote qixxaawo maa labbanno yaannohunni ki’ne nabbawaanonkewa haa’ne shinqoommo. Dancha niwaawe ikkito’ne!
Bakkalcho: Albankeenni muli barrubba giddo Sidaamu daga diru soorro Fichee Cambalaallate ayyaana ayirrinsanniti anfoonnite; Ayyanu ayirranno barrira albaanni budu garinni harinsanni amanyootubba maati?
Kalaa Tafarra: Fichee Cambalaallate ayyaani hosanno barra ayyaanto la’anno. Sidaamu daga hundinni hanaffe diru soorro borreessinoonni kelendere horonsidhe ikkikkinni; kalaqamu egennonni agananna beeddahe la”atenni diru soorro (Fichee Cambalaallate) ayyaani hosanno barra affanno. Konne barrano afa dandiitannoti ayyaanto callate. Ayyaanto Fichee Cambalaalla hossanno barra affuhu gedensaannino cimeeyyete, mootete woy garote kultanno. Moote woy garono qolte Fichee Cambalaallate Lamala gatte heedheenna dikkote dagate lallawisiissanno.
Fichee Cambaalaallate ayyaana ayirrinsanni barrira albaanni qole budu garinni assinanni balaxote qixxaawubba no. Iseno lowo geeshsha hala’ladote. Konnirano baalunkura bikki bikkisinni qeechu noosi. Kuni yaano, geerchu, beettu, beettonna ama umi uminsa qeecha afi’rino yaate.
Fichee Cambalaalla Sidaamu dagara jawa ayyaana ikkasenni; hala’lado balaxote qixxaawono afidhino. Assinanni balaxote qixxaawubbano, Fichee Cambalaallate aganna gattanna, geerru usura eanno; kuni yaano cimeeyye gamba yite qatunte gobbatenna dagate huuccitanno, amuwu buuro, waasanna lawinnore qixxeessi’ranno; haqqe gamba assinanni,saadate qancho qanchinanni, boole qixxeessa, seennu hakko barra seesate ikkannonsare hanculuulle, heqonna lawannore qixxeessi’ranno.
Geerruno usuru (qatumu huuccattonni), daannohu haaru dirira gobbate keerunna atootu ikkanno gede, hagiirru ikkanno gede, dhibbu gatanno gede, diru danchummanniha ikkanno gede, danqu daaimira elinoha ikkanno gede huuccitannonna giwaminohu hee’riro araarsitanno.
Sidaamu budinni giwamme koma amande hee’ne hulluuqqa dihulluunqananni woy Fichee Cambalaalla disayinsanni. Geerru usurunni (huuccattotewiinni) fultannohuno Fichee Cambalaallate Lamala gatte heedheennaati. Hatte yannarano geerru ‘safote qeexaala’ yinanni qeexaala qeexaa’litanno. Kunino Fichee Cambalaalla rakkino gede dagate xawisate.
Konne safote qeexaala qeexaa’litannohuno Sidaamu budinni jawaho, geerchoho woy annaho. Korkaatuno Sidaamu budinni jawaho lowo ayirrinye uynanni. Jawu balaxe safikkinni mittore diassinanni. Sidaamu budinni jawu albaanni disa’nanni. Wi’la albaanni difullanni. Sagale nafa balanxe dicu’mi’nanni. Konni daafira geerru usurunni fulte safote qeexaala qeexaa’litannohu aantete ooso qeexaa’litanno gede safe maassi’re “xaate qeexaa’li” yee aateeti.
Geerru safote qeexaala qeexaa’lituhu gedensaanni ooso addicha qeexaalaati yinanniha qeexaa’litanno. Kuni yaano mayyaate Fichee Cambalaalla rakkinona qixxaabbe qeexaa’lineemmona yitanno sokka saysate. Kuni budinke lowo geeshsha naaxxisanno budeeti.
Bakkalcho: Ayyanu barrira albaanni heedhanno balaxote qixxaawo konni garinni xawisittonkenna; ayyaanu barrina maa lawanno? Ficheetenna Cambalaallate mereero noo badooshshi maati? Ficheete barri ikkitonna Cambalaallate barri ikkitona hiittooti?
Kalaa Tafarra: Fichee woy Fiixaari hashsha yinanni woyte mitu mitu manni Cambalaallate waazeemaati /Feeffato/ yaanna la’nanni. Kuni co’o sorote. Ficheenna Cambaalaalla umo umose dandiino ayyirrinsanni amanyootenna akata afidhino. Fiixaari (Ficheete) hashshi yaa akkalu diru mare goofi barraati(Fooqa 5 woy 6) yaate. Cambalaalla yaa qole haaruu diri ei umi barraati(Wocawaaro 1) yaate. Tenneno ‘Sidaamu Daga Fonoo’ yaanno maxaafira hala’ladunni borreessoommo.
Fiixaari hawarro assinanni budu akati daga akkalu dirinni haaro diro sa’inota buuxisiisate Hulluuqqa hulluuqqitanno. Konneno Fiixaari hawarro 12 saatenni hanafe mannuno saadano hulluuqqitannoha ikkanna kuni yaano akkalu dirinni haroo diro saoommo yaate. Hakkuy gedensaannino annu woy jawu mine gamba yine shaafeeta intanni. Wona aleennino xawisate wo’naaloommona Sidaamu jawa lowo geeshsha ayirrisanno. Konni daafira konne hashsha oosote(maa’nu) mine saafeeta cira di-intanni. Annu hee’riro ooso noowiinni xaphi yite annu mine fichiitanno; annu hoogiro qole jawu woy baayru mine fichiitanno. Diooso callana ollaaho noohu baalu olliisira noo jawi mine mare fichaanno.
Fichee mitte mittenta tittiriha ikkiro giddose jawa sokko amaddino. Konni daafira gamba yine fichaa yaa mittimmatenna baxilleho. Intanni woyteno shaafeetate baalunku anga mitteenni massanno. Hakko barri sagale amandanni garino baxxanno. Wole woyte ikkiro sagalete anga balaxe jawu massanno. Ficheete barra kayinni baalunku mitteenni massanno. Kunino mitteenni keere sa’noommo yaate. Ficheete dibandanni.
Woleno konni ayyaanira mannu reenna darganko madaarre agurranni; diwi’linanni. Wi’linanni haaroo diro disa’nanni; sa’niro wi’la harunsitanno yine ammannanni. Miteekke hakkuy barrira albaanni nafa gashshaanni woy oosichu reennase xiddite nooti heedhuro nafa xiddite disa’anno. Ga’ara dancha di-ikkannose yine ammannanni.
Cambalaallate soodo qole gobba worroonni wayinni alba kisiisi’ne albaho buuro wodhine fullanni. Wayno atooteho, keerehonna coy baalu ga’labbicha ikkanno yine ammannanni. Konne Cambalaallate barra annu alba saadate qanchine worroonni qanchira saada qole allaa’lanno. Ooso hakko barra looso diloossanno. Ollaaho fulte “Ayidde Cambalaalla!” yitanni doytanno. Tenne yannarano ama “Iille! Iille!” yitanni hashsha intanna galino waasa cu’mite uytanno. Oosono barra wo’ma hattoonni doytanni hossanno. Amano barra wo’ma “Iille! Iille” yitanni dagganno oosora baala waasa cu’mite uytanni hossanno.
Cambalaallate barra ooso dixonnanni, saada digannanni, haqqe didollanni, baatto diqansanni. Ooso qeexaa’litara hadhanno woyte nafa anga siqqo diamaddanno. Miteekkite baatto qasseenna baatto madidhanno yine huluullammannihura. Sidaamu giddo hakko baarra baaluri hagiidhenna keerunni sa”anno gede hansanni.
Seemo beettono uddidhe seesse gudumaale hadhe barra wo’ma faro kaddannilla hossanno. Konne barra ama seemmo beettora noose wolqanna egenno baala horonsidhe seesiisse sokkanno. Mayra ha’ritta yaannosehuno dino. Faarotenni baxxino guwissanni gibbinoha kissanni godo’litanno. Tenne yannarano roduu hee’risero rosuu roduu hoogisero muli fiixi labbaa beetti ledo ha’ranno. Ikkollana isino umisi godo’le godo’lanni hee’renni miteekkite heedhanno kiso agarannose.
Jajjabbuno gudumaaleho fule macciishshammensa qeexaalunni xawisanno. Diroho dhibbinosita xawisanno. Gashshooteno ikkiro baxinoro guwise giwinoro qole giwino korkaata qeexaalunni giwoommo yaanno. Kayinnilla mannu su’ma kise dixonanno. Mooteno giwiro hattoontilla.
Bakkalcho: Kuni budi butukikkinni ilamate tareessate widoonni noori maa lawanno? konne bude ilamate tareessate aywiinni maa agarranni? ilamanniwiinnina?
Kalaa Tafarra: Muttu budi ilamatenni ilamate taraawara dandaannohu woroonni dagganni noo ilama amadduro woy adhiturooti. Kuni ikka hoogiro budu ilamatenni ilama taraawe didandaanno. Qara xa’monke hedo widira hingummoro; tini haaroo ilama budese afate noose kakkaooshshinna hasatto jawate. Fichee iillitu yinanni woyte feeffatte agadhitanna la’nanni.
Kaayinnilla mannu Fichee Cambalaallate aana noosi laooshshi haaroo ilama budese garunni amaxxitannokkinna huwattannokki gede guffa ikkanna la’nanni. Sidaamu daga roore kiristinnu amma’no harunsaanooti. Konni kaiminnino Fichee Cambalaalla amma’note ledo xaadisatenni wole maganna magansi’rate gede asse la”atenni hekko kalaqanni leellanno. Kunino digaraho.
Fichee Cambalaalla ayirrisa sheexaane magansi’ra di-ikkitino. Bire albi gashshootu siraati mitte amma’no, mitto afoonna mitto bude yaannohunni wole daga budenna afoo yarsatenna hunate assino assootinni daga sorote laooshshi giddora e’ino. Konni kaiminnino ilamate aana maatetennino ikko amma’note minnawiinni xaaddannonsa hekko bude bowirsatenna garunni ilamatenni ilamate tareessate widoonni hekko kalaqqanni afantanno.
Amma’nonna Fichee Cambalaallate ayyaani mimmitu ledo kiphamannowi dino; sheexaanu loosono dikkino. Qullaawu Maxaafi giddono la’nummoro Isiraeelete daga Maganunni ammantanno dagaati. Kayinni budenna balchoomase ayinnino aleenni ayirrisidhanno. Techo geeshshano ikkiro budensa amaxxite no. Budinsa aana haariimono diegentino. Sidaamu dagano ikko amma’note manni tenne seekkite affara hasiissanno.
Fichee Cambalaallate ayyaanira kakka’le diynoonni. Kayinnilla ita, uddi’ra, uddisiisa, baxillu, hagiirrunna galaxxa cubbo dikkitino. Kiristaana ikkoommo yee Itophiyu diru soorro ayyaana ‘inquxaaxxashi’ ayirrisikkinni sa”annohu dino. Fichee Cambalaallano hattonni diru soorro ayyaanaatilla. Konni daafira sorote korkaatinni daga faayya budese yarsitannokkinna bowirsidhanno gede yaate baxeemmo.
Kuni Fichee Cambalaallate ayyaani giddosi seekkine la’niro diru soorro ayyaanimmannino sae giddosi haammata balchooma amadinoho. Giwaminoha araarsinanniho, kaaliiqira galata shiqishi’nanniho, kalaqamu baalu hagiidhannoho, baxillunna mittimmanniho. Konni daafira kuni budi butukikkinni ilamatenni ilamate taraawanno gede baalunku qeechasi fulara hasiisanno. Fichee Cambalaalla bowirsino ikkinnina woffi assinoonke. Annuwuno konne bude ilamate tareessate rosiisa hasiissanno. Fullahaanono xiinxallotenni bowirsatenni dagate huwanyo cu’mishiisharanna budu harde hee’ranno assa hasiisanno.
Bakkalcho: Ga’anni hananfe ayirrinsanni Sidaamu daga diru soorro Fichee Cambalaallate ayyaani qixxaawo maa labbanno?
Kalaa Tafarra: Fichee Cambalaallate ayyaanira qixxaawo biirote gede calla ikkikkinni mootimmate gedeeti assinannihu. Fichee Cambalaalla yaa Sidaamaho sooreessa ayyaanaati. Konni kaiminni qoqqowu pirezidaantenni hanaffe deerru deerrunkunni ayyaanu komite no. Konni daafira tayxeti Sidaamu daga diru soorro Fichee Cambalaallate ayyaani keerunninna iibbadu garinni ayirrisame gumlamanno gede ikkado qixxaawo assinanni hee’noonni.
Fichee Cambalaalla ayirritino yineemmohu qole maate maatete deerrinni ayirrissurooti. Maate ayirrisa hoogguro ayirritino yaate didandiinanni. Konni daafirano daga qaete mine minese danchu garinni ayirrissanno gede olluu geeshsha dagate xaadooshshi looso hala’ladunni loonsanni hee’noonni.
Ayyaana ayirrisate babbaxxino qooxeessinni daanno wosinino fooliishshi’rannonna wole owaantete mommoddo heedhannokki gede assate hoteellubbate annuwinna dureeyyete ledo hasaawa assinoonni. Adawu widoonnino mittuno adawu qarri nookkiha ayyaana keerunni ayirrise keerunni gumulate ga’labbote biiro widoonni adawu bissanna wedellu tantannonni ikkado qixxawo assinoonni.
Bakkalcho: Fichee Cambalaallate ayyaani Sidaamu dagannino sae kalqete jiro ikke ‘UNESCO’ te borreessaminona; konne ayyana ilama roorenkanni ayirrissanno gede assate loonsanni hee’noonni loossa maa labbanno?
Kalaa Tafarra: Konne ayyana ilama roorenkanni affanno gede addi addi hayyo horonsi’nanni hee’noommo. Isino Sidaamu ilama ikkinohu Fichee Cambalaalla ane ayyaanaati yite ayirrissanno. Sidaami giddo kayinni di-Sidaamu daga calla no. Addi addi daga heedhanno. Tini wole daga mitte yannara politiku akatinni kainohunni kalaqantino ikkitonni ayyaanu iillanno yanna huluullamate gedeeri leellannonka. Xa hakkuno taalino daafira Fichee Cambalaallate ayyaana Sidaamu dagano gobbaanni Sidaama hee’rannohu baalu annimate macciishshammenni ayirrisanno gede assate loossa loonsanni hee’noonni.
Fichee Cambalaallate ayyaanira manna dikinsanni oosinchuno huneenna nafa dixonnanni, saada digannanni, haqqe dimurranni kalaqamu baalu hagiidhenna fooliishshi’re sa’anno ayyaanaati. Konni daafira wedelluno konne ayyaana ayirrisanno yannara ayyaanu balchooma hunikkinni cancu, gaancunna gibbo nookki garinni ayirrisanno gede dagate xaadooshshinni loossa loonsanni hee’noonni.
Bakkalcho: Fichee Cambalaallate ayyaana ayirrisate babbaxxino qooxeessubbanni daanno wosinira owaante uytanno uurrinshubba ikkado owaante aate qixxaabbanno gede assate widoonni noorina maa lawanno?
Kalaa Tafarra: Fichee Cambalaallate ayyaana ayirrisate batinyu gobbate giddoodinna gobbaydi wosinnanna turiste dagganno. Kuni daanno wosinino hasiranno owaante raataambenna baxxitino waagu lexxo nookkiha afi’renna keerisi agarameenna higanno gede assate looso hala’ladunni loonsanni hee’noommo.
Konni kaiminnino dureeyyetenna hoteellubbate annuwi ledo daanno wosina hasaawa assinoonni. Wole Hawaasi Quchumi eoranna quchumu mereero hara qanse buna ganfe daanno daanno wosina “hawalle keere dayitto” yaatenni biifado keeshsho assi’ranno gede qixxaawo gundoonni.
Bakkalcho: Fichee Cambalaallate ayyaana ayirrisate daanno wosinira qixxaabbino leellishshote reqecco heedhanno?
Kalaa Tafarra: Fichee Cambalaallate ayyaani ikkitubba umisenni umose dandiitino daa”attooti. Konni daafira baxxino garinni qixxeessinoonni daa”attote reqecco dino. Qixxeessineemmo yineenna daanno wosini ayyaanu ikkitubba duuwe wole daa”atto la”annoti yannano diheedhanno. Aleenni xawisummontenni gede Fichee Cambalaalla umise hala’lado ikkito afidhino daafira.
Fiixaari hawarro Sidaamu Wogate Harira shiqqannoti xiinxallo heedhannonna Sidaamu budu uduunninni shiqqannoti faashinete reqecco heedhanno. Kunino Sidaamu budu uduunne hiitto assine yanna martinowa massinonna yannaasincho assatenni mannu hasi’ri gede horonsi’ra dandaanno gede assate hende qixxeessinoonniho.
Bakkalcho: Jeefote saysattora hasi’rattori noohero?
Kalaa Tafarra: Sidaamu dagano ikko xaphooma Itophiyu daga hawalle Sidaamu daga diru soorro Fichee Cambalaallate ayyaanira keerunni iillishi’ne! kuni haaruu diri baxillunniha, keerunnihanna lophonniha ikkonke yaate baxeemmo. Ayidde Cambalaalla!!
Bakkalcho: Yannakki uyte oottonke hala’lado hedo daafira Itophiyu Pireesete Uurinsha su’minni galateemmo!
Kalaa Tafarra: Anino galateemmo! Wirro Ayidde Cambalaalla!
Addisu Adoola
Bakkalcho Badheessa 26, 2016 M.D
