Addisu Adoola
Gobbankera kalaqantino kiphuwa korkaatinni lowo jajji baino; mannu lubbono ba’ino. Darammeno hattonni lowote. Baxxeewo garinni Tigirayeete noo akati qole kaajjinoha ikkinota anfoonni. Konne harunseno diyaasipooru keeru gaadi miilla babbaxxitino gobbate kifilla doyte akata towaattino. Kaa’la hasiissannonsareno kaa’litanni afantanno. Konnirano tenne lamala keeshshonsa aananna mite mite gobboomu hajubba aana Itophiyu Pireesete Uurrinsha hasaawu bare qixxeessitino. Hasaawa beeqqitinorinna keeru gaadaano miilla giddonni Tonnu Roorrichi Atileeti Belayneh Diinsamohu Bakkalcho ledo yannate hajubba aana harancho keeshsho assinoommo. Lainorenna ikka hasiissannore duuchu raginni kaysinonke daafira aananno garinni shiqinshoommo.
Bakkalcho: Itophiyu daga ate affinohu atileetimmakkinniiti; qolchanshote gedensa qole lowo dirira huurokki bae keeshshitinona balaxote harunsaanonke umikki daafira shiima yiteennanke hasaawanke isinni hananfo.
Atileeti Belayneh: Ilamoommohu Sidaamu Qoqqowi Shabbadiini woradira Diiramo Afaraaru olliiraati. Konni qarqarira hee’rummo yannarano ikko hakkiinni fulummo kawa qolchanshote aleenni ikkitino loossa loosoommo. Lawishshaho: olluu deerrinni ispoortete murrichimmanna qajeelshiishaanchimma qara kullannireeti. Atileetete handaarinni kalqete rikeerde hiiqqummonkunni 32 diro ikkinoe. Abbebe Biqilihu gobbaanni kalqete rikeerde dhaggera ayno borreessiisinokki sa”aateranna Abbebe rikeerdeno waajjuullu adhituhunni 23 diri gedensaanni dayoommoha ikkoommo daafira duuchu afannoe. Kuni ikkinohu qole atileetikisete federeeshiinenni hanqafamummo kawaati. Layinki dirimi rosaancho ikke hee’re Sidaamo Kifilehageri Geberewoochi Ispoorti Maahibere riqiwe boco maaratoonenna 10,000 meetire dodatenni batinye galo atileetootiwiinninna qajeelshiishanowiinni lowo rosicho adhe higa’yanna heeshsho’ya Addis Ababa ikka nooseta ammana dandaa’ya tenne kaayyo afi’reemmo assitinoe. Umo polise-saraawit qaxarama’yano hattonni lowo kaayyo afi’reemmo assitino. 1976 M.D Legedaadi Qajeelshu Mereersha e”eno dancha egennono dhukano afi’ra’ya techo’ya mayimmara lowo waagi noose.
Polisete olanto gobbate deerri heewo assinanni yannara 10,000 nna 21 kiilomeetire sayikkiha fule maassammanna Tonnu Roorrichimma ba’latto uyneennae 1977 M.D roso’ya gumula dandaa’yano jawaante’yaati. Lewu/6/ agani geeshshano Addis Ababu Quchumi jaddo gargarate aana loosummo gedensaanni gumi’yanni kainohunni Omedilaali taraaweemmonna ispoorte qara haja’ya ikkitanno gede assinie. Kuni qole roorenka ispoorte baxeemmonna heeshsho’ya xinta assi’reemmo assie. Baxxeewo garinni konni akatinni Abbebe Biqilihu qaaggooshshi maaratoonera fajjiniekkinni dode 13ki deerra amade 2:28 sa”aatenni ea’ya batinyu hexxo tuggannoe assinonsa. Anino ikkummoro kakkaooshshe’ya kaajjishi’reemmo gede kaa’litinoe yannaati. Beeraawe gaamo miila ikkammorano assinoonnihu konni gedensaanniiti.
Ontu agani qixxaawo gedensaanni sase gobbubbara gobba riqibbe doddanno atileetooti doorantu yannara Sandaafu doogora 30 kiilomeetire barrunni dondannina hakko dodanni keeshshummo. Gumuloteno 7ki fula’yanni gobba’ya riqiwe tookiyote heewisameemmo gede kaayyo uynie. 2:08:09 saa”atenni eatenni layinkkiha fulatenni haaro saa”ate Itophiyu borreessiisanno gede assoommo. 23 diri’yanni 23 diri dhagge qolate dandoommo. Rikeerde hiiqqoommohunna uurrinshimmatenni kalqe amaddinohu 80 dirinni ikkanna, Hoolaandete Amistedaami Quchumiraati. 2:06:50 saa”ate eoommo saa”ateeti.
Bakkalcho: Seeda yanna gobbate gobbaanni saysootto; xaano heeshshokki hakkooti; gobbakki gobbanni wole gobba mayra doodhitto?
Atileeti Belayneh: Gobbate deerrinni 1983 M.D hanafe batinyu qarri no. Baxxeewo garinni polisete olanto giddo noommo daafiranna hattino diigantinohura gobbate giddo keeshsha jawa jifo ikkitannoeta ammanoommo. Uurrinshubba wo’ma yaaddote giddo no. Mooraanono batidhino. Birra abbi yitanni waajjishiishshannoeri nootano qaageemmo. Mini’yanno boombunni giiramino. Konni daafira konni qarri giddoonni gobbate giddo keeshsha mitiimma ikkitinohura Jaappaane ha’nummo. Jaappaaneteno baattote huxi’ra kalaqamasenni gobbate giddora hingoommonka. Ikkollana lowo geeshsha keeshshinummokkinni Ameerika heewote ha’roommowa ooso’ya rossanno gede hedatenni hakko heereemmo injo injeessi’rummo.
Xa Ameerikaho layinki dirimi rosi minnara qajeelshiisanninna gobba’ya hasidhannoe widoonni beeqqanni heeshsho’ya massaganni afameemmo. Kay mittu coy hawama dinosi. Gobbate aleenni mayno nookkita, doorsha afi’ne ha’ranna gobba agura babbaxxinoreeti. Konni daafira gobba’ya ikkikkinni aguroommohu doorsha horonsi’rateeti ha’roommohu. Gobba’ya ay woyteno ane ledooti. Hasidhue yanna noommose.
Bakkalcho: Tayixeta Tookiyo Olompiike Hiittoonni Laitto?
Atileeti Belayneh: Tini olompiike awuroppu kiiro garinni 2020 hadhannote. Ikkollana koronu fayya korkaatinni seeddino. Ikkollanna su’mu disoorramino. 2020 olompiike yaanno su’minniiti qixxaabbinohu. Olompiike ikkitanno duucha woyte wo’ma (even) diriraati. Ikkinohurano tayxehu wo’mu dirinni su’mantino. Tini olompiike sa’u dirrate gede iibbitinota ikkitara didandiitanno. Korkaatuno xaphooma daa”ataano tenne qixxaawo aana fano ikkino garinni e’ara di-assinoonni. Fayyimma balaxxanno daafira. Konni daafira muramino manninna ispoortenyootu callaati afantara fajjinoonnihu. Ikkollana kuri akatta noowano ikkiro atileetootinke hiittee yannarano aleenni qixaabbino yannaati yine adha dandiinanni. Settu agani geeshsha qixxaawo assitino. Qajeelsiisaanchimmatennino ikko qajeelaanchimmatenni olompiikete qixxaambanna kageeshshi yanna uyne diegenninoonni. Konnira diilallote akati dancha ikkiro atileetootinke assitino ikkado qixxaawonni woyyaawino guma abbitanno yee hedeemmo. Wo’ma hedo aate ledonsa noommokkihura didandeemmo.
Bakkalcho: Minikki Boombunni Ganami Korkaati Maa Ikkara Dandaanno? Politiku Xiiwo No Yite Hedatto?
Atileeti Belayneh: Tenne hajo aana konneeti yinanni coy dino. Korkaatano konneete yaammora didandeemmo. Kayinni yannate ga’labbote arri noo gede anfoonnite. Konni daafirano hashshihunni lame saa”atenni mini’ya boombunni ganami. Baalunku mine hee’noommo. Kay Maganu fajjo ikkeenna mittoreno ikkinummokkinni gantoommo. Kuni ikkinohu qole alba boombu noo garinni mini aana uwa hoogasinniiti. Hoowete giddo noo fooliishshote dargi hoomme korkaatinni wolqasi ajasenni mini illinohu xinxiqoho. Konnira gatate dandiinoommo. Ikkollana mineno ikko hoowete giddo afamanno jajji kay maittuno digatino. Minibuuse kaameelinke gatikkinni buluulo ikkino.
Hatte yannara hingeemmowi nookki daafira diigamino mini giddo ofolline hawalle gattini yaannohu nafa dinonke; wi’linoommota mamooteno dihaweemmo. Lame massagaano dagge boombu daafira hasaabbunketa ikkinnina mitte malu furchono dikultinonke. Sao noo baychi baalu adhamino. Nooe birrinniiti wole baycho hidhe mine nafa loosi’roommohu.
Bakkalcho: HWHT E’uhunni Hanaffe Gobbate Aana Xaa Geeshsha Iillishshino Qarri Korkaatinni Cancishaanchimmatenni Faradamanno gede assinosi. Ki’ne Keeru Gaadaano Diyasipoori Widoonni Gobbate Giddora Higgine Itophiyu Halaale Kalqete Iillishate Hadhinanni Heedhinoonnina; xaa geeshshi Ha’rinsho’ne Maa Labbanno? Halaaluna La’inoonni Garinni Hiittoonni Keenatto?
Atileeti Belayneh: Kawa daankenni calla ikkikkinni noommo yannarano yaano 17 diri alba Itophiyaaho noommona, loonsanni sharre seekke egennoommo. Polisete mokkonnine ikka’yannino baalu dargi la”annoe. Konnirano keenubbate aana beeqqeemmono. Konnirano loonsannire coye baala la”ate hedeweelcho hala’ladunni nooe. Gana Yaadegi eihunni hanafe mittu mittunku coy ane wiinni maaxaminohano yaate didandeemmo. Konnira loonsanni loosi baalu taalinoha ikkinokki gede coy’rate dandeemmo.
Taalo ikkitinokki coyibba batidhe leeltanno woyte mito mito woyte gaaramate geeshsha iilloommo yannubba batinye noo gede qaageemmo. Kay yanna halaale coy’rate hasi’nannikki yannaati. Ikkollana deerra sairo dandoote aleenni ikkannona ane gede batinyu worbite gimbensa maccishshiishshannonka. Anerano Itophiyawimma mittu mittunku coy taalletenni loosamanna la”atena sharramatenni badhera diyeemmo. Konnirano ane aana batinye xiiwo iillitannoe.
Atileetenna kalqete deerrinni afamoommoha ikka’yanni ikkinnina konni aleenni lowo qarri iillaera dandaanno gede hedeemmo. Xawisoommokki batinye coyibbano heeshsho’ya aana iillitonoe. Lawishshaho, gobbate gargartonni amadame usuramoommo. Kuni ikkinohu qole qara sokkonsa ikkitinohuraati. Gobbate xawisanno Baandira yaanna macciishshishannoha dihasi’nanni; ani usurameemmo gede assinoe korkaati konneeti. Ikkollana diphano wole
ikkiteenna batinyu qarri illanni keeshshinoe. Heeshsho’ya aana gatikkinni lowo qarri iillinoe. Kayinni Maganu agarooshshi bati’reenna hee’rammora dandoommo. Kuni ikkinohu qole gobba baxa’yanniiti.
Keenote deerrinni hasaambanni woyte baalanka Itophiyu qansoota taalo la’anno gede asseti. Kayinni loosunni hakkiinni baxxinoha assateeti fajjinannihu. Baxxeewo garinni gobbate baxillaanchi batinyu coyinni jifamanno. Ikkirono kay mamooteno halaalunni ruxxi yaara dihasiisanno. Anino ayno dayeenna halaalunni ikkinnina kaphunni qaafammora dihasi’reemmo. Halaale amade diraminohura kaa’leemmo. Halaale irkisa qole politika woy mangiste irkisa ikkitinokki gede baalunku huwatara hasiisanno.
Xa xa’mamoommo garinni kaysate geeshshira laoommore, macciishshoommore kaima asse shiima yaate wo’naaleemmo. Noommo yannarano noore ledo kaysammora baxeemmo. Daga xaa soorro daggu geeshsha cancitanni, wi’litanni, reytanninna usurantanni keeshshitino. Ameerika ha’rummo gedensaanni babbaxxino keeru diri aana beeqqeno gobba’yara ikkanni noore giwanni keeshshoommo. Kolishsho ikkoommohura gobba’ya daafira huuro’ya macciishshishanni keeshshoommo. Soorro daggu kawa mangiste sainohu saino; xa keerunna baxillunni araaru widira dange gobbanke lossino yaatenni lowota daafurtino;loossino.
Yaadegi woy Woyyaane keeru kalaqamara dihasidhino. Konnira leellishshu mangiste mittimma loosse yite me”e sharronni ammansiissara wo’naalturono gimbi yaase, gobbate geerri gatikkinni sonkeenna sumiimme assinara huucci’rasenna amuwuno ikkiro baattote baala uwe tenne shetto yaanna gimbi ikkitu dawaronsa. Konni aleenni kuri may doogonni ammansiisa dandiinanni? Ane gede may doorsha uynannikki hajooti. Insa amaddinoti naaxxate. Kalqeno ikkito gobba affinohu gimbi yaatenni kuttuwantireeti. Ola baala fante gobbate agaraancho ikkitino gobbate gargarto gana naaxxillu gobbaanni maynara dandiinanni?
Itophiyaawete yaannohu Itophiyu daga isono ledo itte ledo heedhinota shaara dandaannoni? Gobbate reyaannoha, maatesiwiinni baxxe sannate hee’rinoha hiitto urdetenni qansanni? Konne ane gede xawinsanni qaali dinosi. Hiittee kalqerano ikkite egentinokki ikkitooti. Wodana hiiqqanno loosooti. Ani hee’reemmo gobba Ameerikaho gargartote aana shiimuri nafa iilliro Ameeriku qarqara cuffeeti hunaancho gantannohu. Konnira gargarto qasa yaa Itophiyu daga qasate yaate; gargarto noo daafiraati daga keerunni e’annohu. Insa hoogguro kay borojjenna qafadamoono ikkine woy wolambinate afidhinokki daga ikkine keeshshinoommo.
Itophiyu wolambinatese agadhite Adiwu qeellenni hanaffe keeshshitinohu togoo gobbate baxillaano wolquwa noose daafiranna hale ikkitinose daafiraati. Ikkollana techo godowinkenni fultino ledo inte ledo hee’noommori diina ikkite ninke qolte qassanno mannooti lowo geeshsha mararsitannoreeti. Itophiyaawete yaate qarrameemmo. Tigirayeete daga Itophiyaawimmase ayirrisidhanno daga ikkitino gede huluullo dinoe. Kayinni Woyyaane Tigirayete dhagge Tigirayeete daga saalfachishanno looso loossino. Huuteessitinose. Adiwu dhagge naqaashshiishshino annuwa ledooti shollishshinohu.
Ani politikanyano politiku irkisaanchono di-ikkoommo. Mittu keeraanchu Itophiyaawichi gede gobba’ya seekke baxeemmo manchooti. Konni daafira gobba’ya daafira la”annoe. Baalanti Itophiyu daga mittu politiki woy mangiste irkisaancho ikka agarrinsakkinni gobbasi hajo la’annosi. Korkaatuno politikanyaho calla uynoonni gobba dino. Gobba baalunku qansichi gobbaati. Konnira gobba’yara yeemmori mitturichi hee’rannoe. Anino arrishshonna qiida yuummokkinni dode gobba’ya sicci/ Baandiri/ gotti yee milli yaara hasi’reemmo yeemmohu gobba’ya baxeemmonna ise daafira la”annoe daafiraati. Baalu ogimmasinni konneeti assannohu; konninni baxxinori hee’reennaati yitanno ammana dinoe. Ikkeennano Woyaanete gedeehu gobba’ya Itophiyaa yaanni gobbasi wirro qasannoha gobbasi giwannoha dilaoommo; diinomacciishshoommo.
Massagaancho ikke ofolle lowo qarrubbase beeqqe qaru bisi ani massaga hoogummoro yee shaa lowo geeshsha salsiisannonna shollaataamo assooteeti. Kaayyo diafi’rino ikkinnina ninkeno shiinonke; Itophiya diigate miillissino. Tigirayete dagano konni qambarinni fultanno furcho fa’na noose.
Tini wolqa seerunni hasantannote. Lowo geeshsha wodana hiiqqanno wedellanna qaaqquulle olaho dirsiisanni kashilsanni no. Ameerikunni dangoommo keeru gaadaano baalu techono ikko ga’ano Tigirayete daga, annuwi, amuwinna fullahaano Itophiyiimmate baxillinsa kaajjadoho yine ammanneemmo daafira tenne ikkito uurrisiissanno gede xa’mineemmo. Keeru baxillaanonna keeraano daga konni qarrinni fultanno gedeno xiiwo iillisha dagate yawootina xaano dibarrino yeemmo. Albinke gede baxillunni ha’neemmo doogo fiine seerunni xa’mamaano ikka noonsare seeraho shiqinshe hara dandiineemmo assa dandaa noonke. Olunni ayno ayno dihoronsi’ranno. Baalante bissanni Itophiyu dagaati gooffannoti.
Bakkalcho: Soorro Dagguta Faajjete Leellino Dartinna Reyoo No Yinanni. Kuni Sasu Diri Giddo Hanafantinotenso Albanni Noote?
Atileeti Belayneh: Horo sasu diri giddo hanafinoha di-ikkino. Seeda diro adhitinonna sharrete politikinni kalaqonsanni kalaqantinote. Loosu ledo buuxantinote. Maganu Qaali yaanno gede “Manchu loosi’rinoha hakkoye mixxanno” Konni daafirano mittu coy la’nara hasiisannohu wixa ikkikkinni murinohaatina xa mixxinanni hee’noommohuno ikko la’nanni hee’noommohu wixaminori mu’reennaati. Bushu wixi qole qara gede gosoomimma amadino. Woyyaane baxxino busha wixa wixasinni babbadante egentinokki daga bebbeehante fulie yaamama hanaffanno assino.
Bakkalcho: Itophiyu HWHT Cancishaancho Yee Gumulino. Cancishaancho Gibbanno Gobba Ameeriku Kayinni HWHT irkisaancho Ikkitanni Leeltannona Konnira Korkaatise Maati Yite Hedatto? Itophiyu Alshebaabi Olatenni Baala Lowo Qeechi Hee’reennasenni Ameeriku Xiiwase Mayra Ikka?
Atileeti Belayneh: Dancha xa’mooti. Baalunku hendeemmohu Ameeriku demokiraasete gobba lawishshaati yineeti. Ameeriku daga jawa dagaatino. Mama nootto? Mamiinni dayootto? yinannikkite. Seerunni heedhanno dagaatino. Gobbimmate deerrinnino Ameeriku jawa gobbaati. Albi massagaano magano waajjitannonna huuccidhannoreeti. Woxunninna iillitino tekinooloojenni ikkikkinni maganunni aggaxxitanno dagaati. Kuni qole jawimma uynensa hudete woloottaho iillitannore ikkitanno assinonsa. Xa kayinni ducha coyibba danimaltanni noo gede maccishshamannoe. Baxxeewo garinni massagaanote deerrinni. Gobba jawa ikkiturono massagaanose kay jajjabba di-ikkitino. Politiku dippoloomaase dirrino assoti aana afantanno. Lawishshaho, Jobaydeni doorankera korkaatu noonke. Tiraampi Gibitsete ledo halame Itophiya ikkannokki darga worino. Konni kaiminni Waashingiteni noohu calla 300,000 ikkanno Itophiyu qansichi Tiraampi doorannokki gede ikkino. Ra’ne hooga, egenno hooganna dippoloomaasaawe loossa danchummatenni massaga hooga batinye coyibba soramino darga heedhanno assannonke. Tiraampi aana muro adhisiisinohu konneeti. Baydenino doorami yannara demokiraate ikkanno yinoommonka. Kayinni agarroommokkiri ikkanni afamanno. Xaano ikkiro Itophiyu daga sorinoha qolate ka’ino.
Demokiraaasimma mayinniiti yaannohano bada noonkeha lawannoe. Kuni gashshooti baalanka dadillisinonna wodananke hiiqqino. 110 miliyoone daga agure cancishaancho gaamo irkisasi saalfachishshanno. Sannate Itophiyu ledo noose dippoloomaase xaadooshshe huntannote. Kolishsho bassano tugino assoote assino. Konnirano Itophiyu hegerera kaajjite heedhannota albillitte leellinsheemmonsaha ikkanno. Buximanke ikkinnina Ameerikunni anjeemmo coy mittuno dino. Ga’a qole jireenyu kalqera konneno taysa dandiineemmo gede leellinsheemmo yanna fafo di-ikkitino.
Bakkalcho: Ameerikano Lendeenna Wolootta Gobbuwa Itophiyu Aana Ka’ino. Baxxeewo Garinni Haaroo’mate Kofatto Ledo Amadisiisame. Konne Qarra Tirate Maa Assa Hasiissanno yaatto?
Atileeti Belayneh: Itophiyu batinye qarrubba giddo heedhe xaano lophatenna soorramate loossanni noo gobbaati. Gobbaseno lattinnota assateno guultanni no. Konne assitannokki gede qole ayno agawasera didaanno. Korkaatuno lopha qoossote. Ikkollana kuni ikkannokki gede batinye gobbuwa jiffanni noose. Konnirano kuri qarrubba tirate qara gede assa hasiissanno yeemmori, Itophiyaawe ikkinohu baalu Itophiyaawimmasi kaajjishooti. Konnira qole mitto ikke uurra mayinnino aleenni hasiissanno. Baalunku Itophiyaawichi amadame haaroo’mate kofatto gooffara loosannoha ikkiro, goobate keere buuxisiisanno doogo amadiro mayno hiittoo xiiwo assirono 2ki Adiwi fafo di-ikkanno. Maganuno kaa’lannonke. Xa yanna mittu mittunku gobba’yara may hasiisannose? Maana assa dandeemmo? Yine loosu giddora e’nannite. Ikkinohurano Itophiyaawe ikkinohu baalu gobbasira agarrannisire assa callate coyibba shota assitannonketi.
Bakkalcho: Yannakki uyte oottonke xawishshi daafira galateemmo.
Atileeti Belayneh: Anino galateemmo; kaaliiqi Itophiya maassi’ro!!
BakkalchoMaaja 29 / 2013
