Fichee Cambalaalla amammandannikki donna mereero “UNESCO”te borreessantanno gede assino balchoomi giddo mittu araara dirrisatenna gobbate keerira giddose amaddinonna hanqaffino ha’nura balchoomaati. Kalaqama agarate widoonni luphiimu qeechi noo ayyaanaati.
Fichee cambalaalla iillitanno woyte mitte lamala balaxe budu geerrinna ayyaanoto “Usura” amadde;qoorre huucci’rate amanyootinni giwantinore “Affini” budinni araarsitanno. Fiixu firu,olliichu hattono qooxeessaho babbaxxino korkaatinni koma,gibbonna giwansho noonsari komansa amaddino gedeenni haaroo diro hulluuqqara difajjinanni. Qoorrete giddo araarantanno;hakkiinnino haaroo diro qullaambetenninna baxillunni hulluuqqanno yaate. Kuni baalu ledame Fichee keeru malaate ikkitinota buuxisanno.
Mine ayiddu giddo, qaete ollaaho hanafino araarinna baxilli,mimmito kaa’lamanna ayirrisama hakko huxxante digattannona hala’lado daga leeltanno hala’ladu gudumaalira faro farontenni fultino wedelli,geerrunna wosinna leeltinowa Hawaasa Gudumaaleho mittu koshsheessi nookkiha; mittimmatenni hanqafamme,qeexaalunni dukkisamme kandanni faaronna qeexaalinni hattono seennu horenni, xunsine la’nanni woyte; “addankanni Fichee cambalaalla keerunna Baxillu Ayyaana” yine naqqasate xeerto hara dihasiissanno. Konneeti “UNESCO”te borreessamate qaru balchoomi.
Sidaamu daga diru soorro ayyaani Fichee cambalaalla kalqete deerrinni “UNESCO”te donu gede ikkatenni borreessiinsoonni amammandannikki donna mereerooti afamannohu dona assine borreessiinsinkunni 9 diro marino. Kunino konni albaanni Sidaamu giddo huxxantenna maafante ba’inota kalqete deerrinni maareekkantanno gede assinoho.
Itophiyu bacu budi,kiirre fullannikki balchoomi,elto ama ikkase leellishshanno donna giddo cambalaalla mittete. Itophiyu daga hexxotenni wo’mitinote;haarore hasidhannote. Konne buuxisate Sidaamu daga diru soorro Fichee cambalaallate gede haaruri hexxotenna halchotenni agarranni ayyaanna ikkase buuxissanno.
Ee,Fichee cambalaallate ayyaani beeddahetenni ledo assinoonni hundi egenno Sidaamu daga xaadooshshe buuxissanno. Geerru ayyaanu barra murtannohu Baattonnita,Arrishshonnitanna Aganu/Cereqa/ na Beeddahete doyicho la’’atenninna xiinxallatenniiti.
Fichee cambalaallate ayyaani akkalu dirinni haaruu diri widoogge reekkammanni galatanna aanino diri keeru,baxillunna jireenyunniha ikkannonke gede kaaliiqiwa qolle huucci’nanniho. Giwantinori araara dirrissanno;kaaliiqi geerraho uyinonsa halaali kaajjanno.;qaaqquullunna saada duubbe burraaqqanni hossanno.
Geerru konni ayyaanira uyitanno amaale kaajjadote. Kaajjine loosi’ra,geerra ayirrisanna kaa’la,haqqu muramannokki gede assa,laanfe ba’eenna jawaante dirritanno gede,huucci’ne / wole yogorre hee’ra gattanno gede,moorunna kaphunni naqqasatenni xeerti’nanni gede geerru amaaltannohu konni ayyaaniraati. Ayyaanu beeqqine hee’ra rosiisanno. Danchu gashshootino hala’lanno gede xa’manno. Dagittete heeshsho halamme kaajjishanno. Keerunni mittimma hee’ranna halama jawaachishanno.
Keeru, altenna atoomu Ficheete ayyaani malaatta giddo umireeti ; Kuri malaatta, dagankera keere dirrinse, buxima madaarre altetenna atoomu widira hinge ha’rate mixonke ledo amadisiisantinoreeti. Cambalaallate giddo marro marro kullanni ha’nuru balchoomi gobbanke hixamanyite halchitanno araaru balchoomaati. Giwantinori balaxxe gatona yitanno. Komanna rabba godowu giddo amande Fichee cambalaalla ayirrisa didandiinanni.
Konni daafira sa’ino komanna gibbo gatona yaatenni,miicinohu miicamaancho sa’’o xa’mi’ratenni,koma wodaninni qeelatenni,haaruu baxillinninna haaroo ajuujanni duuchunku mittimmatenni sayisanno ayyaanaati Fichee cambalaalla.
Kuri baalu naaxxissannonna maala’lissanno balchoomma gamba yite Fichee Cambalaalla UNESKOte borreessantanno gede assitino. Borreessamase suffinotanna kaajjitinota ikkitanno gede xaano aja dume Cambalaallate ha’nura budenna balchooma agaratenna ayirrisiisatenni dagganno ilamara tareessanna Cambalaalla amaddino hornya gobbate keerira horoonsi’ra hasiissanno.
Ayidde Cambalaalla!
Bakkalcho Badheessa 26, 2016 M.D
