Bayi’riidi Itophiyu haaroo’mate kofo ijaarshi safote kincho tungoonnihu Badheessa 24/2003M.D ikkanna; tayxe 13ki diro ikkino yaate.
Ijaarshu loosi yinoonni yanna giddo gumulama hoogirono; gufi’rasira qara qara korkaatta badatenni wirro garunni ijaaramanno gede assineenna xaa yannara goofimarchu deerrira iille afamanno. Kunino noonsaha tayisse malaatensa wodhitu dagara hagiirru caabbicho ikkinoho.
Baalunku Itophiyu ilama mittimmatenni halante woxensa, wolqansa, egennonsa hattono babbaxxitino doogganni irko assitanna ijaarantanni nooti Abbayi kofo muli yanna giddo ijaarshu loosi goofeenna maassantann yine agarranni. Sa’u lamalara uyinoonni xawishshinni kofatto 7 agani gedensaanni caabbicho burqisa hanaffanno.
Abbayi kofo ijaarshira safote kincho tungi yannanni kayse xaa geeshsha 19 biliyoone ale birra eo gamba assa dandiinoonnita Kofote qineesso pirojekte borro mini mashalaqqe leellishshanno.
Amandoonnihu 2016 baajeettete dirinnino xaphoomunni 2 biliyoone birra eo gamba assate mixi’noonniha ikkanna; sa’u sette agannara konni loosira 932 miliyoone birra eo gamba assa dandiinoonnita borrote mini taje xawissanno.
Haaroo’mate kofo ijaarshi safote kincho tungoonniha 13ki diro ‘’Mittimmatenni Dandiinoommo’’ yaanno adawarshinni babbaxxitino qixxaawubbanni ayirrinsanni hee’noonniha ikkanna; Itophiyu qansooti kofote ijaarshu loosi goofa geeshsha rosantino irkonsa assitanno gede agarranni.
Ninkeno tenne lamala attamonkenni Sidaamu qoqqowira Itophiyu Haaroo’mate Kofatto Dagate Beeqqo Qineesso widoonni Loonsanni hee’noonni loossa lainohunni Qoqqowu qineessote borro mini sooreessa ikkinohu kalaa Kifile Hammeesso ledo assinoommo keeshsho aananno garinni shiqinshoommo. Dancha nabbawate yanna!
Bakkalcho:- Bayriidi Itophiyu Haaroo’mate Kofatto ijaarshira safote kincho tungi yannanni hanafe techo geeshsha nooti Sidaamu Qoqqowi daga beeqqo maa labbanno?
Kalaa Kifile: Bayriidi Itophiyu Haaroo’mate kofatto xaphooma Itophiyu daga quqquxunni agadhitanno jawa pirojekitteeti. Konni kaiminnino kofattote ijaarshira xaphooma Itophiyu daga jawu shiimi, durreessu buxichi rosinohu rosinokkihuno qaccetenni qaccete geeshsha politiku badooshshi nookkiha lowo beeqqo assitanni daggino. Tenne daga giddono Sidaamu daga mittete. Xaphooma quchumumahono ikko baadiyyete heedhannoti Sidaamu dagano Bayriidi Itophiyu Haaroo’mate Kofattora safote kincho tungihunni Badheessa 24/2003M.D hanafe deerru deerrunkunni danchu kakkaooshshinni dhukinsa fajji bikkinni boonde hidhatenninni woxe aatenninna saeno duuchu dani irko assitanni keeshshitino.
Sidaamu qoqqowo ikkara albaannino ikkiro Bayriidi Itophiyu Haaroo’mate Kofattora nooti Sidaamu daga beeqqo galatisiissannote. 2010M.D umi yannara Bayriidi Itophiyu Haaroo’mate Kofatto Boowe Sidaamira daggu yanna Sidaamu zoonete tantanonni noonkanni. Hattenne yannarano Wodiidi qoqqowi deerrinni dagate beeqqo keennanni woyte Sidaamu Zoone mixi’noonni mixonni aleenni gumula dandiitino. Bashshono Sidaamu daga gobbate hororanna gobboomu beeqqora badhera higge diegentino. Kunino gobbate deerrinni Sidaamu daga su’ma gotti assiisino.
Sidaamu Qoqqowo ikki kawano ikkiro Boowe Layinkimeeshshi yannara Qoqqowo daggeenna Bocaasa 29/2015M.D hanafe Bocaasa 29/2016 M.D geeshsha assinoonni dagate beeqqonni Bayriidi Itophiyu Haaroo’mate Kofatto Boowe millimillonni 108 miliyoone birra gamba assate dandiinoonni. Kunino daga heeshshote oolto giddo heedhenni kofatto ninkete! Hananfoommo garinni kofattonke gumulo iillishi’neemmo! yitanno murci’raanchimmanni assitino beeqqonni lowo geeshsha naaxxisanno gumi borreessamino yaate dandiinanni. Konnira, dagateno ikko mootimmate loosaasineranna loosu sooreeyyera jawu ayirrinyinna galati noonke.
Bakkalcho:- Bayriidi Itophiyu Haaroo’mate Kofatto hananfinkunni rosaanotenni gashshaanote geeshsha, hattonno loosidhe galtino daganna dureeyye dhuki dhukinsa deerrinni qeechansa fultanni dagginoti qaangannitena; Xa nootana xaphooma dagoomu beeqqo hiittoonni xawinsanni?
Kalaa Kifile: Ee:- Bayriidi Itophiyu Haaroo’mate Kofattora baalanti dagoomu bissa deerri deerrinsanna dhuki dhukinsa garinni lowo kakkaonni qeechansa fultanni keeshshitino. Kunino, lowo geeshsha galatisiisannoho. Muli yannara harinsoonni Boowete millimillonnino hattonni daga lowo beeqqo assite sa’ino.
Xaa yannarano ikkiro qaale e’noonniha gamba assanna qaale eate loosi kaajje sufanni afamanno. Kunino mittimmankenni ka’nummoro dandiineemmo yitanno ammanooshshe kaajjishannoho.
Bakkalcho:- Bayriidi Itophiyu Haaroo’mate Kofattora sa’u 12 dirra ale ikkitino yannara dagoomu woxisinni, wolqasinni, egennosinninna dhuki dhukisi bikkinni irko assanni keeshshino. Kunino gobboomu mittimma kaajjishate noosi qeecha hiittoonni xawisatto?
Kalaa Kifile: Haaroo’mate Kofatto safantuhunni hanaffe soorrote mootimma daggu yanna geeshsha kofatto noo akati dancha dikkino. Soorrote mootimmano biilloonye amaddu gedensaanni kofatto hadhanni noo gara keente la’’atenni laafu waati taalannonna kaajjadu waati kaajje sufanno gede adhitino qaafubbanni kofatto konne deerra iillate dandiitino.
Soorrote mootimma adhitino qaafubba mereerinnino dipiloomaasete loosi qarunni kullanniho. Loonsoonni dipiloomaaseno ‘‘Public diplomacy’’ na gobbaydi gobbuwa ledo noo xaadooshshi aanaati. Konninni, Gibitsenna Sudaanete ledo loonsoonni dipiloomaase mereeroho guffa kalaqantannotanna mito woyte ammantanni mito woyte kayinni diiggannota ikkiturono; woyyino gumi maareekkamino. Kuni gumino Itophiyu mittimmanna sumiimmenni dayno gumaati.
Konni daafira tini kofatto mittimma kaajjishate noose qeechi maati? yiniro addi addi gobbaydi gobbuwanna mootimmubba kofattote korkaatinni Itophiya miiccara heddanno woyte gobbate giddono ikko gobbaanni noohu poletikunna hedote badooshshesi qacce qole agure gobbasi qote uurranno. Konni daafirano tini kofatto yaa Itophiyu dagara layinki Adiwaati yaate dandiinanni. Adiwu qeelle yaa Itophiyu daganna dagoomi bayriidi qeelleetina. Haaroo’mate kofattono Itophiyu daganna dagoomi kofattooti. Daga kofatto anete; uminke woxinni, wolqanna egennonni ijaanda dandiineemmo! yite annimmatenniiti kofidhanni noohu.
Tenne xa’mo xaphi assummoha ikkiro tini Abbayi kofatto haammata ikkine mitto; mitto ikkine haammata ikkinoommota leellishshino jawa Itophiyu daga sumudankeeti. Konni daafira Itophiyu mitte usuraanchonni usurantinonna bada dandiinannikkitanna ayno miicannokki; kayinni taalo horaameessimmara badhera higgannokki kaajjado gobba ikkase seekkite leellishshino.
Bakkalcho:- Haroo’mate kofattora politiku laooshshino ikko hedote badooshshi hoolinsankinni daga dagoomu mittimma millissanna la’nanni. Hettisamaano politiku paartubbano gattukkinni politiku badooshshe amadde qaccete uurritinorino gattukkinni gobbaydi diini kofatto gufisara hedanno yannara tini kofatto dipaartennitena dagannite yitanno uurrinshanni xawishsha baala fushshatenni gobbaydi gobbuwanna mootimma angansa wortannota effidhanna la’nannina konni ledono amadisiisse kofatto mittimmate ledo noose xaadooshshe ledde kaysittonkero?
Kalaa Kifile: Bayriidi Itophiyu Haaroo’mate Kofatto Adiwu ledo xaadisoommohu korkaatu kofatto ayerano badooshshe dikalaqqino. Paartetenni baxxoommo, sirchunni baxxoommo yinanni su’mi dinoote. Wo’ma Itophiyu daga mittimmatenni ikkite ka’inotenna haammata ikkine mitto; mitto ikkine haammata ikkinoommo hajooti. Tini qolte Itophiyu mittimma kalaqqino. Itophiyu mittimmano Bayriidi Itophiyu Haaroo’mate Kofatto Korkaatinni addi addi yannara babbaxxitino gobbuwanninna mootimmuwanni ollanninke kutta mittimmanke korkaatinni qeelletenni sa’nanni dangoommo.
Xaa yannarano mittimmanke korkaatinni afi’noommo qeellenni Lame Terbayne caabbichu wolqa burqisa hanaffino. Aantino muli yanna giddono Onte Terbayne caabbichu wolqa burqissannoha ikkanno. Konne deerra diillitanno; didandiitanno yitinonkeri duucha ikkiturono mittimmankenni iilline leellinshoommo. Konni daafirano xaa yannara kofattote ijaarshi xaphooma 95% gumulamino. Kunino lowo geeshsha hagiirsiisannonna mittimmanke kaajjishinoho.
Bakkalcho: Konni amandoonni dirinni qoqqowu gede mageeshshi eo gamba assate mixi’ne mageeshsha gumulloonni? Xaphooma xaa geeshsha noo gumulshina maa lawanno?
Kalaa Kifile:- Tayxe diro 150 miliyoone birra gamba assate mixi’ne 112 miliyoone, 390 kume, 410 birra gamba assate dandiinoommo. Aantete eo gamba assate millimillono suffannoha ikkanno. Xaa geeshsha xaphooma 578 miliyoone birra Bayriidi Itophiyu Haaroo’mate Kofattora eo gamba assate dandiinoommo qoqqowu gede.
Bakkalcho:- Kofattote safote kincho tungihunni 13ki diro muli barrubba giddo ayirranniti anfoonnite. Konne barrana qoqqowu gede hiittoo garinni ayirrisate hendoonni? qixxaawona maa labbanno?
Kalaa Kifile:- Kofattote safote kincho worrinkunni 13ki diro gobbate gede iibbino garinni ayirrisate hendoonni. Ninke qoqqowitino hakko deerrinni ikkitanno. Hakko barrano 13ki diri giddo sa’noonni doogora hiittoo faffo xaaddunke? Ruukkona? yaannohu aana hala’lado paanaalete hasaawa qineessine dagate xaa geeshsha sa’noonni doogo daafira huwanyo cu’mishiinshannihanna daga assitino irko daafirano galata uynanniha ikkanno.
Wolu Hawaasi Yuniversite ledo halamatenni 13ki diri ayyaana ayirrinsanni barra Hawaasi Yuniversite fullahaanonni seesi-murgote hashshi qixxawinoha ikkanna; bareteno eo gamba assate mixo amandoommo. Sainohunni tittirshunni may loosaminna may hoogi yaannoha hattenne yannara shiqinsheemmoha ikkanno.
Bakkalcho:- Tini Itophiyu Haaroo’mate Kofatto gumulantuhu gedensaanni gobbate gede ikko Ahigurete gede caabbichu wolqa burqisate gobbaanni heedhannose horo hiittoonni xawisatto?
Kalaa Kifile: Bayriidi Itophiyu Haaroo’mate Kofatto Itophiyu ani calla lopheemma yitanno kaimi nooseta dikkitino. Itophiyu ise latte wole gobba miicate hasattono dinose; heedheno diegentinose togoo hedo. Saonka olluu gobbuwano horaameeyye ikkitanno gedenna olluu gobbuwannino sae ee adhate akatoominni wole gobba ledo taale lophate hasatto ikkinnina.
Konninni kainohunni Bayriidi Itophiyu Haroo’mate Kofatto Itophiya gobbaydi gobbuwa ledo xaaddissanno siiwooti yaate dandiinanni. Xaa yannara umosi caabbichu wolqa burqisa hanaffino Lame Terbaynenni olluu gobbuwara caabbichu wolqa hiratenni eo afi’ra dandiitino. Kunino Itophiya wole olluu gobbuwa ledo noose mittimmanna xaadooshshe kaajjishate widoonni jawa qeecha afi’rinoho.
Bakkalcho:- Kofatto caabbichu wolqa burqisatennino aleenni kofattote qooxeessira loonsanni mannu loosino garbuwa daa’’attote, qulxi’mete latishshira, hattono yannaasincho giwirinnanna loosu kaayyo kalaqo widoonni hee’rasera dandaanno qeecha hiittoonni xawisatto?
Kalaa Kifile:- Bayriidi Itophiyu Haaroo’mate Kofatto caabbichu wolqa burqisatennino sa’e qarqaraho lowo latishsha kalaqqanno. Daa’’atto (Turiziime) goshooshate, yannillichu giwirinnu loosiranna qansootaho loosu kaayyo kalaqora noosi qeechi lowoho. Xaa geeshsha nooe mashalaqqenni nafa 11 kumi ali mannira loosu kaayyo kalaqqinonna 70 ale ikkitanno mannu loosino garbuwa kalaqantino. Kofatto gooffanno woyte isinni konninni saino mannira loosu kaayyo kalaqqannohanna mannu loosino garbuwa kalaqqannoha ikkanno. Hakkonni gedensaanni hakku qooxeessi daa”ataanono hasidhe marte daa”attannoha ikkanno daafira gobbaydi woxu soorrono luphi yitanno assate qeechise luphiimaho.
Bakkalcho:- Gobboomu naaxxille ikkitinoti Bayriidi Itophiyu Haaroo’mate Kofatto Boowe qoqqowoho keeshshitu yannara daga hiittonni adhitu?
Kalaa Kifile: Itophiyu Haaroo’mate Kofatto Boowe Sidaama daggu yannara daga addintanni baxxino hagiirrinniiti adhitinohu. Qoqqowunni haa’neno Hawaasi Quchumi Gashshootira, Shoolente zoonnaranna woraddate tareessinanni keeshshinoonniha ikkanna; Boowe martu qooxeessira baalanti dagoomu bissa kakka’e noonsa dhuki deerrinni irko assitino.
Kunino leellishannohu daga kofattote macciishshantannonsa annimmanna noonsa kakkaooshshino jawanna jawaata ikkinotaati.
Bakkalcho:- Kofatto muli yanna wo’munni wo’ma gumulante maassantanno. ሐakko barri geeshsha qoqqowu mootimmannino ikko dagatewiinni hiittoo irko agarranni?
Kalaa Kifile:- Kofatto gumulate geeshsha iillinshoommollana digumulloommo. Gumullammo geeshshano gatinonke loosi xaano ikkiro jawa woxenna wolqa xa’mannoho. Dagano tenne kofatto uminke woxinni, uminke wolqanninna egennonni hanafi’noommontenni gede wo’munni wo’ma gumulle owaantete iillishi’nammo geeshsha wolqankennino ikko woxe aatenninna boonde hidhatenni gumulo iillishi’neemmo yitanno murci’raanchimmansa sufisiisate qaale e’ino. Hakkonne qaalensa haaroonsitanno yee ammaneemmo.
Bakkalcho:- Yannakki uyte ledonke keeshshootto daafira Itophiyu Pireesete Uurrinsha su’minni galanteemmo!
Kalaa Kifile:- Anino galateemmo!
Addisu Adoola
Bakkalcho Badheessa 19, 2016 M.D
