Danchare assinnoha galatanna maassi’ra jawaachishshanno maashiineeti. Noosiha tuqqinohu ajo bati’ro honqooqicha dikkino. Itophiyu daga angansa hala’lado,godowinsa shooshaqa ikkinota addi addi yannara assinanni gobboomitte woshshattora assitanno irkonna diriirtanno angansa naqqassanno.
2003 MD Itophiyu wodani giddonni ba’’annokkirenna seedu diri laala fullanni jawa Itophiyu haaroo’mate kofatto Abbay mite yine hananfoonni barraati.
Abbay kofame gumulamanno woyite horaameeyye ikkitannori sase gobbuwaatinkanni. Insano Itophiyu,Gibitsenna Sudaane. Albi Itophiyu xaphoomu ministirichi Melles Zeenaawi 2003 MD tenne Abbayi Pirojekite hedo hanafisiisi yannara hedo loosu aana hossannokki gede gobbayidi gobbuwati seeda anga noota xawisino. Ikkoommero yaanno Melles; “Ikkoommero sasenti gobbuwa Abbayi kofa hasiissannonkanni; Gibitse 20%,Sudaane 30 anganna gattinota 50% fulo Itophiyu assannonkanni; kaayinnilla dikkino” yaanni xawisinonkanni.
Itophiyunniti seeda dirra laala adda ikkitanno gede kayinni Itophiyu dagara sokka sayisinohu Mellese zeenaawi; “Waayi bue ninkete,miinju bueno meessaati;dhukuno ninkenniiti;horaamimmano ninkete” yaatenni alba hedotenni keeshshitino kofate mixo hanafisiisinota qaaganna galata hasiissanno.
Itophiyu daga hedde doogo huntannota ikkitukkinni, heddinore assate dandiitannota xawissanna,assa dandaansano mannu qotinni ikkikkinni uminsa dhukinni ikkinota buuxissino ikkito Adiwu qeellenni harunsite Abbay kofo Itophiya kalqete barera wirro su’mu woshshamanno gede assitino. Ee;su’ma diinu bunshetenni kayisanna baxillaano kayinni dandiinoommo dhuka naaddu. Konne assitu wolqa Itophiyu daga mittimmaatina galatammenna maassamme!
“Abbay galannowa afi’rinokkihu tutuma duhe raataawanno” yinanni maammaashsha kapho assitino Itophiyu daga dandiinannikkiri nookkita buuxissino. Abbayi allaggaho du’namatenni ilinosi mudukkira du’namanno gede assitino,gobbasira xawaabba elanno gede assitinonna albi massagaano ajuujanna hexxo la’nanni halaalira soorramanno gede assitino bissa dhagge qaaggo.
Abbay xashshimmatewinni caabbichu widooge soorramanno gede hendeno, mixi`neno loosoho ikkitanno haammata qixxaawo assinoonnihuno albi yannaraatinka. Baxxinohunni Atse Hayilesillaase Ameeriku ogeeyyenni xiinxallisenna dizayne loosiise loosu giddora e“ate mixi`rino yannara; kaa`laanchonna irkisaancho ikkannohu gobbaydi halamaanchi ba“asinni hedosi guma laaltukkinni gattu.
Gedensaannino meessi dhukinni gatamarate daga qineesse dhuka kalaqateno wo`naalinonkanni. Kunino yannate noo miinju dhukinni wo`naalanniha ikka hoogasinni gatino. Ikkinohurano hedosinna mixosi mullawa ba`annokki gede, luphi yitino halchosi ilama yannasenni gumultanno gede qorophotenni worranni gede hajaji.
Gedensaannino Dargete yannara tennenni hendoonniha ikkirono yannate baca qarrubba korkaatinni gumulamikkinni gati. HWHT yannarano baca keeshsho gedensaanni tenne hajo gumula dandiissanno qixxaawora e`ni. Hakkiinnino annuwate maganye, massagaanote sannate halcho halaale ikkitu. Abbay xashshi aana kofo ijaarre caabbichu wolqa burqisate assinanni harinsho hanaffu.
Gedensaannino gobboomu soorro harunse pirojekite addi illachinni gumulantanno gede raga (xaphoomu ministirchi Abiy (D/r)) worri. Roorenkanni noo qarrubba baxxinohunnino pirojekitete gumulshi aana luphi yitino xiiwo gashshitanno harinshubbanna loosu hayyubba taashshine biddi assate qaafono adhinoonnite. Konninnino pirojekitete aana noo qarrubba tirre danchu garinni gumulamanno gede assa dandiinoonni.
Kofattote tenne seyoora iillate haammata bissa uminsa qeecha baraassino. Massagaano hedo burqisse gumulsiisate geeshsha iillino looso gashshitu dirrara gumultino. Daga noonsare marartukkinni uytino. Dipiloomaatootu luphi yino dipiloomaasete looso gumultino. Yekkeeramaano gobbate baxillinninna egennonni irkisante Itophiyu horo ayirrisiisino assoote gumultino. Fullahaano, egennantinorinna xiiwo kalaqqanno qansooti gobbansa daafira dannunna poletiku laooshshi huxxinsakkinni sharrantino. Dureeyye marartukkinni angansa hiixattino. Wolootta kummatenni kiirranni daga bayichu iibbilli hoolinsakkinni hunkeenna mundeensa lede uyte kofatto ijaartino.
Tenne baala harinshonni hedonna daafurinsa gobbatenna dagate gottinye ikkasi gede; hedonna mixo worte sa`urirano, hedonna dizayne adhite hanafisiissurirano, hanafo biddi assitenna roorsite goofimarchu qaccera iillishshino massagaanora galata aa hasiissanno. Konninni sae, jiro fushshatenni, dipiloomaasetenni, yekkeerotennino, midiyunna komunikeeshiinetennino, hatton baca jifo giddo ikkite ijaarshu harinsho giddo beeqqitino baalira galatu hasiisannona;galatamme maassamme. Hawalle heedhine wixidhinoonni gumi laalanna la’’ate iillishi’ne!
Bakkalcho Badheessa 19, 2016 M.D
