Addisu Adoola
Lame diro ikkanni no koroonu fayya mannu lubbo shaatenni, dagoomittenna miinju millimillo aanano xiiwo iillishshanni noo gawajjo dhuka jiffannota ikkitanni daggino. Baxxewo garinni turizimete industire aana iillishshanni noo xiiwo batinye millimillo noowiinni ajjanno gede assino. Handaaraho babbakkinorino hexxo mudhitanni afantanno. Qarru kalqete deerriha ikkirono Itophiyu akatinni kay gawajjosi gotti yitinota ikkitinota handaaraho bobbakkino loosaasinna ogeeyye coyidhanno. Fayya mannimmate shiqo, qoropho ajjino millimillonna mittimma agabbannote. Turizimete industire qolte fayyate korkaatinni tungoonni agawubba hasidhanno; Itophiyu akatinnino techo geeshsha rosaminohu turizimete millimillo gobbaydi gobba daa”ataano mittimma millissannota ikkasenni daa”ataasine uurrinshubba konni garinniiti loosonsa loossanni keeshshitinohu.
Turizimete industire gawajjitanni nooti koroonu fayya calla ikkitukkinni, gobbate giddo kalaqantino hembeelammeno ledo ikkitinota anfanni. Tini lame hendoonnikki hedeweelcho xaaddurono rosamino assooti gobbaanni fulle handaara milli assate widoonnino foonqe leeltanno. Xaa geeshsha rosamino yanna agarre millisatenna dhaggete coyibba aana illachisha daa”ataano rosamino akatinni owaata hattono gobbaayidi gobbuwa daa”ataano aana illachinshe loosa gama kullannireeti. Maano nafa Itophiya seekkite affino, marro marro daaetenni daa”attanno owaatamaano ikkitino daa”ataano no yaannate akata affanni nafa daa”atansa suffino gede mashalaqqubba leellishshurono; yannate akatinna rosantino harinsho hasi’nanni deerrinni gobbaydi daa”ataano gobbate giddora goshooshatenni handaarunni afi’nanni eo afi’rate jifo ikkitino gede heda dandiinanni.
Handaaraho afantannorino konneeti buuxisiissinonkehu. Qarru xawo ikkirono; konninni sufanno yine dihendanni. Ikkinohurano konne gobboomu qarra babbaxxitino doorshubba mittimma hasatenni handaara sufisiisanna hexxo gashshiisha agarranninke. Muli yanna mashalaqqubba leellishshanno gede Ameeriku, Kanaadunna wolootta gobbua lowo iibbillu lexxa korkaatinni lubbo hoogate deerra iillitino dano xaaddinonsa. Kuri gobbua yanna abbitino tekinooloojenni diilallo iibbillu yannara qiissatenni, qiiddu yannara qole iibbishatenni dagoomittenna miinju millimillonsa uurritukkinni ha’risidhanno.
Togoo qarra dandee saysatenni ikkadda ikkiturono tenne yannara xaadinonsa iibbillu bikki lexxo kayinni rossicho assidhino tekinooloojenni nafa dandaate jifo ikkinonsa gedeeti mashshalaqqubba leellishshannohu. Gobbuwa iibbillunni deerra aleenni qarrantino yannara Itophiyu giddo qole mannaho, saadatenna murote sumuu yitanno diilallo akati no. Ledoteno la”ate, ayyaanahonna fayyimmate sumuu yaanno dubbinna paarkubba afantanno qarqarubba noose. Hakkuri iibbillu korkaatinni qarrantino mannooti Itophiya dagguro shettonsanni fooliishshidhanno. Itophiyuno turizimete industire widoonni konne shiqishatenni badhe higgino millimillo kakkaysanna eo afi’ratenni miinju xiiwo gargara dandiitanno.
Qoqqowubbate kiiro beebbu dubbi noonsa qarqarubba daa”atisiisatenni handaara kakkaysate hala’ladu kaayyi no. Addis Ababu Quchumira loosantino Inxooxxo, Andinnetinna Wodaajinneti Paarkubba quchumunni fafe ha’ra hasidhannokki daa”aataanora doorshaho. Ikkina turizimete industirera babbakkinori hattono noo turizimete doorsha hiittoonni la”atto/la”atta?
Daa”atisiisate loosinni lamala diro keeshshinohunna 2004 M.D uurritino jawa Itophiyu Daa”atisiisaanote Uurrinsha Maamari Pirezidaantichi Kalaa Naahoomi Adimaasuhu yiino gede, yanna adhe babbaxxino qarqara ha’ratenni kalaqama, dhaggenna bude la”atenni buqqeesi bohaarsatenni saysanno daa”ataasichi mittu diri ale ikkitanno yannara millimillotenni agawame keeshshino. Seeda yanna mini giddono agawamasinni xa hasi’rannohu yanna saysannowa woy doorshisi kalaqama daa”atate. Ikkinohura tenne hedeweelcho horonsi’rate alba noo turizimete millimillo mittu doorshi gede amandoonni woy mixo lamete giddo hanqafamino. Konne mereero koronni gabbi yaasi kulli yanna giddo millisate wo’naalle fayya wirro ka”asenni babbaxxitino gobbuwanni Itophiya dagganno daa”ataano millimmonsanni agawantu. Konni korkaatinni mixo gumulsa didandiinoonni. Ikkollana hexxo assinanni.
Itophiyu noose kalaqamu elto horonsi’rate loosu aana noo Gorgoru paarke, xa noo garinni hira didandiinanni. Kayinni. Korkaatuno daa”ataano Bahiridaare tayisse Xaananna qarqartonsara afantanno Gadaamma hattono Gorgoraho afantanno Debiresiina Gadaame daa”atenni galtete Gondere hara hasiissunsakkinni Gorgoraho fooliishshidhe owaante afidhanno gede assatenni keeshshonsa seedisa dandiinanni kaayyo kalaqantanno yitannote hexxo. Hakka geeshsha kay 777 fullanni dirimi noosi Midire Gennetenniha yinoonnisi kalaqamu elto Duuraame Ambericho yinanni qarqarira haronsi’ra dandiinanni. Wolu kalaqamu elto afansha ikkino Cebera Curcuruno dooraminno daaete iillooti. Xa noo akatinnino wole qarqartonni Duuraame Ambericho dancha millimillo leeltanni afantanno. Addis Ababaho muli yanna looso hanaffinori Wodaajinneti, Andinnetinna Inxooxxo paarkubba turizimete industirera ledote eooti.
Hattono daa”ataano goshooshshannore ikkitino paarkubba heedhurono olluu gobbubwa Keeniyunna wolootta qarqarubba garinni lowo geeshsha loosa xa’manno. Paarkubbano haanju latishshi gobbaanni giddose amaddino muro, dubbu saadanna woloottuno goshooshaano mittu barri daae aleenniiti. Turiste keeshshiishanno loosi horaameessimma gotti assannoha ikkinohura konni deerrinni loosa hasiissanno.
Kalaa Naahoomi, handaaru balaxotenna gedensa koroonu noo millimillo, daa’’atisiisaanote heeshsho aana iillishino xiiwo togoonni xawisino. “Turizimete millimillo lowo geeshsha dancha yinannita ikkitino daafira handaaraho batinye manna goshoosha dandiitino. Tantanante loossanno maamarra kiirono lexxitino. Maamarinke 40 ikkitanno maamarra hundasi tantana dandiino. Shiimunni ka’e jawa darga iillitino, rosichunni seeda yanna rosichi noonsa batinyuno macca uurrinsha uurrissinonna ogeeyyete deerrinnino kaajjitinoreeti. Konni akati giddoonni sa’e investimentete widira lophitinori no” yaatenni coy’rino.
Itophiya daa”atate babbaxxitino gobbuwanni dagganno daa”ataano du’namme dancha yinannita ikkitinohura daa”atisiisaanono fooliishsho nookkihaati loosonsa loossanni keeshshitinohu. Gobba egensiisatenni sae uurrinsha fane loososi loosanno manchinni hanafe hundasi galtanno loosaasine, loosaasinete hunda noo maate, gobbate gede qole loosu giwirinni afi’nanni eo gobbate miinjira noose lowo qeecha kaysino.
Daa’atisiisaano Uurrinshubba, turizimete industire egensiisatenni qeechansa fulate aana noo Turizim-Itophiyu Uurrinsha, Woganna Turizimete Ministeerenna woloottano la’annonsa bissa ledo mittimmatenni loossanni keeshshitino loosino handaaru woyyaabbino millimillo heedhannosi gede assitino loossa mereerinni kullannireeti.
Gobbate gede noosi horonni sae xiinxallote aana irkisame mittu mittunku handaarira afantino leeltanno soorro coyi’rate qarrisirono baalante daa”atisiisaano uurrinshubba giddo minshannikki soorro leeltino. Baankete liqoonninna babbaxxitino doogganni kaameela eessatenni horonsidhinori hee’ransa coyi’ranno. Soorro handaaru giddo dancha ikkitino millimillo noonsa gede leellishshanno. Gobbate gede la’niro qole hala’lado horo afisiissino.
Daa”atisiisaano daa”ataasine dargunni darga haadhe millissanno yannara shae, buna, duucha elto, qarqaru budunna balchoomu uduunne hirote shiqishatenni, yowolotenni daa”achishatenninna turizime hasidhanno owaante shiqishatenni hattono daa”achishatenni horaameeyye ikkino dagoomino mangitte qansootaho loosu kaayyo kalaqate assitanno sharrora qeecha fulanno.
Togoo batinyu handaari millimillo giddo afantannonna batinye horaameeyye assitanni keeshshitino turizime koroono fayya kalaqama korkaatinni handaaraho lowo geeshsha masissannoha ikkinota kaysanno. Koroonu alba Itophiyu Horophilu doogo ledo ikkatenni horopilu doogo widoonni murantino yannara fooliishshidhe wole gobba hadhanno doogaasinira (Stop Over Tirizim) yinanni hayyo horonsi’rate mixo qixxeessine gana hanafote aana hee’neenna qarru kalaqamasi hananfoonni jajjabba assootta cingiishshiishinonsa.
Kawa ka’a sa’anno doogaasine Itophiya affannonna marro dagganno gede jawaachisha kalaqateeti mixo. Balaxote mixo albaanni Aysilaandete gobba haratenni rosicho adhitino. Hakkoye rosicho Itophiya abbatenni horaameeyye ikkate hasatto jawate. Daa”ataano goshooshate yaatenni sasu shoolu barrira keeshsho assitanno woyte viizaho baattannokki gede ragano worroonninsa. Fayyate kalaqama harinshote aana noore baala gatisatenni lowo kisaara iillishinota Kalaa Naahoomi gaabbotenni coy’ranno.
Kalaa Naahoomi xawishshi gede fayya kalaqantanni heedheennannino handaaru wirro jawaatanno gede loosama noonsa loossa ma daninni loosama noonsaro la’annonsa bissa baxxeewo garinni Turizim-Itophiyu, Woganna Turizimete Ministerenna Gobbaydi Hajo Ministere gutu amaale mine uurrissino gede qaagiissanno. Amaaletennino worroonni ragi gobbate giddo turizime jawaachishate. Ikkollana umo loonsoonnikki coy aana millimillo assa umisenni waante heedhannosi. Korkaatuno gobbate giddo ronsoonnihu amma’note ha’rinshubbanna fiixa xa’mate ikka hoogiro daa”attote yine dargunni darga millisate budi dirosamino.
Gobbate giddo turizime kakkaysate huwanyoote kalaqate loosi hakka mari yinanniha di-ikkino. Daa”atate hasatto noonsari heedhuro nafa gobbate giddo daaete dargubba daa”atatenni roore gobbate gobbaanni Dubayte gedee gobbuwa ha’ra doodhitanno. Kuri qarrissanno coyibba noowa heedheenna assinoonni muramino deerrinnino ikkiro millimillo assinoonni. Kay roore loosa hasiissanno.
Togoo doorshubba balanxe la”a hoogatenni daynore ikkinota Kalaa Naahoomi dimoromino. Qarru xaadiro rosaminokki raga ha’rate umosi qarra ikkannohuno konnira ikkinota xawisanno. Qarra kaima assine handaaraho afantannorira mangstete widoonni mala aate noo harinshono shiimate yaatenni abbooshshi’ranno. Konnirano korkaatu gede qummeessinohu loosinsara baanketenni liqiidhe loosoho kaameela abbidhino mite mite daa”achishaano uurrinshuwa baankete liqoote baatooshshi yanna keeshshitanno gedenna kaameelano wole owaantera hoseenna liqoo qolate dandaamanno gede Federaalete hodhishshu owaante biilloonyi gede noorinna la’annonsa bissa xa’mate assinoonni sharro guma di-afidhino. Qarru xaadinsarono jawaatte fajjate fajjaaleessimma dileellishshino. Baankete liqoo qolate qarrante seera sa’e kaameelinsanni loossinorino usurantino uurrinshate annuwi hee’ransa lawishshu gede shiqishino.
Giwire baatano lainohunni diru dirunni noohu baatooshshu looso loossu gedensaanni yitanno hedonni mangisttete widoonni injo qinaabbanno gede hedo shiqqurono loosu aana hosa hoogate foonqete gede kaysino.
Kalaa Naahoomi, turizimete daafurara wole foonqete gede kaysinoti batinyuri Imbaassa daa”ataano Itophiyu giddora daggannokki assanno hodhishshu agawubbaati. Daa’’ataano keeraanchimmansa agaranteenna daa”attara dandiitanno dargubba hee’ransa de’e xaphooma gobbate giddo qarru noohu gede labbe shiqqanno doogo taaltanno gede sharro assinirono hasi’nanni deerra ikka hoogasinni sharro kaajjitara hasiissanno.
Maamaru widoonni noo sharrono xawisino garinni, handaarunni fula hoogate la’annonsa bissa ledo millisatenni hanafe turizimete industire handaari giddo noo boodillaannurinni millissanni keeshshitinonna handaaru qiidasinni eo hooggino barra ikkanno asse geeshsha yawosi fulino. Harinshotenni kay maamaru miillano kaa’lo hasidhannore ikkitannokki gede yaaddanno. Mitu mituno handaarunni fulate aana afantanno. Handaaraho afamannohu konne deerra iillinohu looso giddosira eessasinninna doorshu loossa la’’ate nafa hasatto noosikkiha ikkino daafiraati. Konniraatino turizime gawajjantuta ledo gawajjaminohu. Hexxote giddo afamannohu kuni handaari hexxosi lattanno gede agarranni. Kay doorshubba baala la’a mittu mittunkuwiinni agarranni.
BakkalchoMaaja 29 / 2013
