Woshshamaanchimmase IFDR Fayyimmate ministerera ikkitinoti Itophiyu fayyimmate wowe owaante dagoomu hanqafo fayyimmate wowe amanyoote wo’mante gobbara iillishatenni baxxinohunni dhuku anje noonsa qansooti taalo fayyimmate owaante afidhanno gede jawaata sharro assitanni afantanno.
Wo’munku gobbate qansooti owaantete horonsiraano ikkitanno gede qoqqowubbatenna quchumu gashshootta sinu borro minna uurrisatenni baadiyyete ollii geeshsha noota dagoomu bissa kaayyote horonsiraano ikkitanno gede kaajjishshe loossanni afantanno. Dagoomu hanqafo fayyimmate wowe owaante baqqi yino garinni gumulantanno qoqqowubba mereerinni Sidaamu qoqqowi mitto ikkinota kullanni.
Sa’u lamala giddo IFDR dagate riqiwamaano amaale mini fayyimmate dagoomittete latishshi, budunna Ispoortete hajubba uurrinshu komitenna Itophiyu fayyimmate wowe owaante massagaanonna loosu sooreeyye qoqqowoho gumulantanni afantanno dagoomu hanqafo fayyimmate wowe owaante tuwanyo assitino.
Qixxaawo lame barrubbara harinsoonniha ikkanna umikki barra fayyimmate uurrinshuwara uyinannire fayyimmate wowe owaante dargaho afamme la’’ate. Konni garinni Hawaasi quchumi gashshooti hundaanni afantannoti Haweela Tuula xaphoomu Hospitaalenna mereerimu Sidaami zoone hundaanni afamannoha Daalle woradi towaanyote doorroonnireeti.
Tuulate sinu quchumi fayyimmate wowe owaante gumula hanafinohu 2010M.D hanafe ikkanna sinu quchumira 1 xaphoomu Hospitaale, 7 fayyimmate xaawubbanna 19 fayyimmate keelli no. Kuri mereerinni Haweela Tuulate xaphoomu Hospitaale qooxeessaho afantanno fayyimmate uurrinshuwanni dagganno fayyimmate wowe miillanni haadhe xaginaatu owaante uyitanni nootanna dancha guma borreessiissinota kulloonni.
Haweela Tuulate Xaphoomu Hospitaale qaru loosu gumulshaanchi kalaa Sisay Bishaaru towaataanote xawisanni; Hospitaale xibbuunni 98.5% ale xagichu shiqishonna qara buuxo gumultanno. Fayyimmate wowe miilla xagisiraano baaxxite xagisidhanno xagisiraanonni badooshshu nookkiha owaante afidhannokki gede assitanno. Fayyimmate wowe owaante xagisiraano mageeshshi kasseenya afidhinoro buuxate yanna yannatenni keentannota ikkase kayisino.
Sa’u lee aganna giddo hodhaano xagisiraano giddo xibbuunni 42% ikkitannori dagoomu hanqafo fayyimmate wowe miilla ikkansa daafira daa’’ataanote xawisino.
Layinkiti towaanyo assinoonniti mereerimu Sidaamu zooneeti. Mereerimu Sidaamu zoone qaru gashshaanchi kalaa Mangistu Maatewoosi coyi’ranni; zoonete dagoomu hanqafo fayyimmate wowe owaante miilla hanqafatenna owaante aate widoonni soorro borreessiissanni afantannota kulino.
Fayyimmate wowe owaante gobbatenna qoqqowu garinni hananfi yannara poletiku massagaano assitanno irkonna harunsonni fayyimmate sektere badhete miqicho ikkitanni dagginota huwachishino.
Qooxeessu daga fushshitanno shiimu woxinni qooxeessinsara afantanno fayyimmate keellinni hanaffe Xiqur Ambessu Hospitaale geeshsha taretenni hadhe xagisi’rate kaayyo afiransanni beeqqonsa lexxitanni afantannota xawisino.
Daalle woradi 264 kume 644 daga heedhannowanna dagoomaho fayyimmate owaante uyitannoti 1 Xaphoomu Hospitaale, 10 fayyimmate xaawubba, 34 fayyimmate keelluwa afi’rino. Kuri giddonni dagoomu hanqafo fayyimmate wowe owaante aate sumuu yitinno fayyimmate uurrinshuwa 10te.
Fayyimmate uurrinshuwa owaantete qixxaabbinore ikkitanno gede dandiisiisate qoqqowunna Daalle woradinni assinoonni irkonni 2016 baajeetete dirinni xagichoho calla 1.4 Miliyoone birra gaammoonni. Kuri giddoyidi eonni 2.6 Miliyoone birrinni xagicho hirroonni.
Dagoomu hanqafo fayyimmate owaantenni woradu gashshooti gambisaanchinni sasu aganinni mitteenge boordete miillanni keennanni. Kuni boordete gambooshshino haammata hekko tirinoho. Diru dirunkunni keeshshitino miilla kaardensa haaroonsitanno gede, haaruudduno borreessantanno gede assinanni hayyo diriirsinoonni. Konninni, luphiimu gumi borreessamanni afamannota xawinsoonni. Dagoomu millimillote bare olluunni hanaffe qachu geeshsha gobbate geerri, amma’note annuwa, dureeyye, loosidhe galtinore, wedella, meento, hanqafe amadino garinni huwanyo kalaqatenna minu wiliilchi borreessamanno gede kakkayisatenni daggino soorro ikkase kulloonni.
Miillate kiiro lexxitu bikkinni fayyimmate uurrinshuwa daggannoix agisi’raano dawaro yanna yannatenni lexxitanni afantanno yinoonni. Tenne harinshonnino xagichu shiqisho qarri kalaqamannokki gede ilalch atunge loonsanni hee’noonnita qummeessinoonni.
Woradaho dagoomu hanqafo fayyimmate wowe miilla kiiro diru dirunkunni lexxitanni afantannotanna hakko bikkinni gamba assinanni woxi lexxanni dayinota xawinsoonni. 2013M.D gamba assinoonni woxi 915 kume birra ikkinotanna amandoonni baajeetete dirinni kayinni 8.7 Miliyoone birra gamba assine Baankete eo assinoonnita xawinsoonni.
Miillate kiiro lainohunni 2015M.D woradaho dagoomu hanqafo fayyimmate wowe horonsiraano ikka hasiissannonsari giddonni xibbuunni 51% ikkitannorira iillisha dandiinoonniha ikkanna; amandoonni baajeettete dirinni sa’u lamala aganna giddo calla miillate kiiro xibbuunni 75% iillisha dandiinoonnita xawinsoonni.
Amma’note annuwinni, dureeyyetewinni, mittimmate loosi maamarranni, bunu laashshaano maamarranni xaphoomunni 2.8 Miliyoone ale birra gamba assinoonnitanna konni bikkinni haammata dagoomu bissa horonsiraano ikkitinota xawinsooni.
Dagoomu hanqafo fayyimmate wowe owaante qoxeessaho gumulli gedensaanni dagoomu woxu anje korkaatu gede kiirikkinni fayyimmate uurrinshuwa ha’re xagisirate kaayyo afi’rino yinoonni.
Towanyote yannara Daalle woradi xaphoomu dagoomu hanqafo fayyimmate wowe qixxaawo gumulama hanaffu kawa miilla borreessatenna batinye xawissanno taje, koffeenya shiqinshanni harinsho, odiitete ripoorte, fayyimmate uurrinshuwa owaante afidhino miilla batinye, owaante uyitinohu fayyimmate uurrinsha, baantoonni baatooshshe, mixo, darrasanya xaphoomunni mitto mittonka loosu jeefishsha xawissanno taje kompiwuteretenni, tajetenni, chaartetenni, Giraafetenni, Fayiletenni amande worroonni mereershano towaantoonni.
Sidaamu qoqqowi dagoomu hanqafo fayyimmate wowe owaante gummaame ikkitanno gede fayyimmate wowe sinu loosu minnanna fayyimmate uurrinshuwa loossinohu danchu loosi agaramino gedeenni qoqqowunni olluubbate geeshsha noori poletiku massagaano hajo ninkete yite harunsonna irko assansa konni gumira jawa dhuka ikkitino; tinino kaajjite suffanno gede halchonkeeti.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Badheessa12, 2016 M.D
