Sidaamu daga Onte adhammete bude afidhino. Kurino, huuccatto, addawaana, aduulsha, dii’ronna raggete. Huuccatto yaa, beettu ayiddi beettote ayidde beetto’ne beettinkera uytinanninke gede yee xa’mi’ranno bude ikkanna; kunino budunni beettunna beettote maate sumiimmenni gumulamanno.
Addawaanu qole beetto baxxino beettira siqqo tugge e’anno bude ikkanna; kunino yaa meyaa beetto baxxino labbaa beetti maate minira guurate gutte marte waalcho aleenni uurrite hadirira siqqo tugge e’ananno budeeti.
Sidaamu budinni Addawaana martino beetto gimbe diqollanni. Korkaatuno, beettu maate tini beetto ane baxxe beetti’yara dagginona kaayyo haadhe dagginoe yine ammannannihuraati.
Woluno, Aduulshaho. Aduulshu qole beettunna beetto baxante woy beetto donge dogisiinse haa’nanni adhammete budeeti. Kunino beetto egentino woy egentinokki beettira ammansiisanno manni beettu mayimmare odeessatenni qeele haa’ranno budeeti.
Woluno, dii’roho. Dii’ru beettu baxino beetto beettoteno ikko maatete fajjo nookkiha wolqatenni adhanno bude ikkanna; kuni budino xaa yannara dagoomu giddo gawajjanno rosicho ikkinohura gatanni dayno. Tiyyi’ne giwa hasiissanno adhammete akataati.
Jeefonnihuno Raggete. Ragge, gashshaanni reyro galte qaesenni hadhe wole qaera assidhuro shettara dandiitanno, ayirrinyeno ajjannokkinna ooso iltinoha ikkiro oosichu manni anga lophannokki gede yaatenni reyi gashshaannira maa’nu rodii hee’riro isira, maa’nu rodii hoogiro wosiilu beettira woy muli maatera ragisiinsanni. Bayru rodiira cira diragisiinsanni. Kuni adhammete budino xaa yannara gatanni dayno.
Sidaamu daga giddo Ontu adhamate budi mereerinni Raggete gobbaanni noo Shoolu adhammete budinni adhamino seennira qole miine miinnanni. Miine Sidaamu budi giddo hundinni hanaffe dagginote miinnannihuno qaru kori lamenta maate fiixoonsatenna beettote ayirrinye xawisate ikkino gede kullanni. Iseno budoommittete deerrira booderella miinnanni.
Techoonke borronni adhammete dananna akata hala’ladunni tittire xawisate ikkikkinni;xaa yannara Sidaamu Qoqqowi giddo darbino jilanna saibbo miine miinantanna la”a rosantinota ikkitanni daggino daafira wedellunna seennu kayisanni noo hedo kaima assatenni boodere kayisate hajo la’annonsa bissa yitinore ki’newa warxateeti.
Tinino dagoomu heeshsho aana duuchu handaari xiiwo iillishshanni afantanno gede huwattinoti uurrinshanke; qoqqowu giddo addi addi dagoomu bissa hasaawisate wo’naaltinohunni afidhino hedo aanino garinni shiqqino. Dancha nabbawate yanna ikkito’ne!
Su’masi Biiniyaam Abbebe (soorrinoonni su’minni), yaamamanno. Hawaasi Quchumi teessaanchooti. Biiniyaami yaatto garinni xaa yannara Sidaamu Qoqqowi giddo leeltannoti darbantino sargenna (jilunna) saibbo miine dagooma haammatu handaari rakko giddo tugganni afantanno.
Kalaa Biiniyaami, dagoomitte heeshsho giddo ku’u ko’oy hagiirre beeqqa nootano ikkituro; Sidaami giddo yannate leeltanno darbantino sargenna/jilinna/ saibbo miine dagooma miinjunna dagoomitte qarrubbara reqecceessitanni afantanno yaanno.
“Sarge/jilu/ ba’ona yitanno hedo dinoe; kayinnilla, anera nooeti” yaannohu Kalaa Biiniiyaam, “sargisi’ranno/ji’lanno/ baali dhukisinna injosi deerrinni ikkiro danchaho. Darbantinonna deerra agadhitinokki sarge/ jili/ ji’lannohurano jila marannohurano elanni dino. Dagoomu mitiimmate giddo uwanni no” yaanno.
“Heeshshote oolto amaddino mannira aanaho jilla lexxitanni mannu minisi heeshsho massaga nafa dandaannokki deerra iillishanni no. Jila woshshineenna woxu hoongenni mara hoongihu morkannanna dagoomitte heeshshono qarru aana ubbanni afantanno” yaanni hedosi worino. Jeefoteno Kalaa Biiniyaam, “Mittichu manchi minisi deerrinni ikkinninna olliichisi deerrinni dihee’ranno; anino eweli ji’lino deerrinninna darga ji’leemmo yitanno hedo duucha gawajjitanni afantanno daafira baalunku deerrisinni ikkiro baalunkura danchaho; mootimmano konnira bikku seera fushshituro danchaho” yaanni hedosi uynonke.
Woluno uurrinshanke hasaawissinohu Hawaasi Quchumi teessaanchi Kalaa Beqqele Pheexiroosi (soorrinoonni su’minni) isi widoonni; mannu baalu ji’lannoha ikkino; jilu baalano ha’nannita ikkitino. jila marreno tunganniri boodere dikkino. Mannu baalu deerrisinni ikkikkinni eweli ji’liwa ji’leemmo yaanni Hoteellate ji’lanna mitiimmate giddo hee’noommo yaanno.
Kalaa Beqqele, saibbo miineno wole dagoomu heeshsho aana hekko kalaqqanni noo hajo ikkitino gede odeessanno. Saibbo miine korkaatinni anga ajinohu seenne adha shetino gedeno coyi’ranno.
Konni albaanni geerru miinete bikka wore worroonni bikka sa”annoha ruminoha ikkirono mannu macciishsha giwino. Konni daafira mootimma kaajjado seera fushshatenni konne qarra gargartankera hasiissanno yaanno.
“Jila calla dikkino;rakko ikkitanni noohu miinete aanaati.Miinete qarrinni mannu noosi jajjanna baattono hire mii’nanna mulimmatenni afoommo” yaannohu Kalaa Beqqele; kuni tenne maate aantete heeshsho aana kalaqqanno hekko tenneeti yinannita dikkitino yaanno.
Tenne hajo lainse hasaawinsoommohu Haweeli Moote Shaambelli Belay isi widoonni; miinetenna jilu hajo aana gobbate geerri torbine bikku ittishsha worroommohano ikkiro; mannu maayye giwinonke yaanno.
Konne bikku ittishsha sa”annohurano geerru qaale fushshinoha ikkirono; mannu geerru qaale sa”anna manna rumo amaddanna shente rumo tirre agurroonnita qaagannohu budu geerchi Shaambel Belay; konne qarra tirate mootimma seera fushshitara hasiissanno gede qummeessanno. Miidiyuubbano tenne hajo halammatenni daga konni qarrinni fultanno gede kaa’lantara woxaratino.
Woluno gobbate geerchi Shambel Goddeewo Gurraachihu, Hookkote Woradi teessaanchi saibbo miinenna darbamino jili dagoomu aana iillishshanni noo hekko shotu garinni la’’a dihasiissanno yaanno.
Xaa yannara miinete widoonni leeltanni noo ikkito digaraho. Mannu oosichosi ga’rafe hirate deerra iillino gede coyi’rannohu Shaambelli Gooddewo; meyaa beetto minese hadhanno woyte adhite hadhanno iqqi dinoosete. Tenne beettono miinete korkaatinni mulqine martanno qaera qarru aana tuga dancha dikkitinona tenne ikkitino baalu hegerse ittisamiro dancha ikkitino gede coyi’ranno.
Jilu bashsho afi’re mine mi’ninohu nafa hagiirreho jile mullalla itisanno. Xa kayinni baaxxine intannitanna saeno jilu gadachamme marranniha ikkanni noo gede huwachishanno.
Saibbo miinenna darbantino sarge gargarate geerru ruminoha ikkirono; mannu geerru qaale maccishsha hoogatenni gawajjamanna shete geerru wirro male qaale hoolino gede xawisannohu Shaambelli Goddeewo; xaano ikkiro tini ikkito uurra hoogguro dagate heeshsho aana kalaqqanni noo hekko haammata ikkitinohura qooxeessu qooxeessunni hasaambe bikku itishsha wodhine mootimmano konnira karsante loossanno gede xa’minanni hee’noommo. Konni daafira miidiyuubbano halantankera hasiissanno. Mootimmano bikku ittishshi seera fushshitunkero dancha ikkanno yaanno.
Sidaamu Qoqqowi Woga, Turizimenna Ispoortete Biiro Woga, Dhaggenna Donu Xiinxallonna Latishshi Dayrektoreete Dayrektere Kalaa Teferra Ledamo isi widoonni; saibbo miinenna darbino / bikku ali jili/ dagooma mitiimmate giddo tugganni afamannota xawise; Biirote gede assinoonni xiinxallonnino ‘’gawajjanno rosicho’’ yine bandoonniri mereerinni saibbo miinenna darbamino jili kullannireeti yaanno.
Xaa yannara miine shiimunni 50,000- 200,000 birri geeshsha illitino yaannohu Kalaa Tafarri; konni kaiminnino Biirote gede dagate huwanyo cu’mishiishatenni hanafe qaafo adhate deerra iillinoonni. Geerruno ikkitote aana noonsa huluullo kaiminni miinete 10,000 birra bikka wore konne sa”annoha rumino. Ikkollana, mannu macciishsha giweenna geerru ilama rumme direyneemmona yaatenni wirro rumo tirino gede xawisanno.
Biirote gede ikkiro, dagate huwanyo kalaqatennino sa’ne qaafo adhate wo’naalloonniri nooha ikkirono; seerunni gumulaminori nookki daafira daga qoossonke kinsanni hee’noonni yitanno gungumme macciishshiishshanna shente millimillonkenni ittisamate gadachammoommo yaanno.
“Sidaamaho miine hundi bude ikkiturono; konni deerrinni darbantanna la’’a hananfoonnihu muli yanna kawaati. Kunino miinju aanano ikko dagoomitte heeshsho aana lowo hekko kalaqannoha ikkasi kaiminni xiinxallotenni ‘gawajjanno rosicho’ yine bandoonni” yaanni Kalaa Tafarri xawisanno.
Miineteno gobbaanni bikku ali jili dagooma dagoomitteno ikko miinju heeshsho aana hekko kalaqanni leellannotano huwachishino.
Ikkina jilunni tirfi’re lowowa iillinohu no? saibbo miine ite horote aana hosiisisiinohuna no? Ittinsoonni bikkinni mii’nena gawajjaminohu nookka? Budiweelcho ikkito baashete baashe qole ba”ate. Konni daafira budiweelcho baashallitte ikkitonni fullo! qixxeessaanchu sokkaati.
Addisu Adoola
Bakkalcho Badheessa12, 2016 M.D
