Mitte dagara lophote kaima ikkannohu keereho; guficho ikkannohu keeru boo’raambeeti. Keeru hee’riro loosi’ne cibbi’nanni ille ciirranni; kuni halaaleho. Keere abbitannori kayinni mootimma calla ikkitukkinni daga mootimmate qote uurriturooti. Kuni halaali kayinni Sidaamu qoqqowira xawe leellinota dimorommanni.
“Qoqqowu keeri buuxaminohu ga’labbotenna keeru looso daganniha assine loosankenniiti” yaanni Sidaamu qoqqowi pirezidaantichi kalaa Desta Ledamo sayinsummo lamala giddo Federaaletenni martino harunsotenna irkote gaamo borrosi mine haa’re hasaawisi yannara xawisinoti qaangannite. Konne buuxateno gaamo keeru hee’riro latishshu buuxama noosi daafira gaangaabbe la’anna huwantoonni.
Keere gutunniha assinoonniti naandannite. Kuni sufa hasiissanno. Keeru boraambe abbitannore tittirre kula hasiissannota dikkitino xawoho. Haranchunni keeru hoongi tirfi reyoote,daramatenna hudete.
Konne keere kaima assidhino Sidaami daga latishshaho gaaddino. Hasiisannohuno konneeti. Sidaamu daga konni albaanni wolaphote gaadde sedu diri sharro gedensaanni umisenni umose gashshate dandiitino dagaati. Xa kayinni hudete aana gaandanni yannaati. Hudete aana gaadate Sidaami baatto eltinote. Shama shaqqado kaansire latissannote. Konni aana keeru lexxiro ga’a la’neemmo Sidaama techo himana dandiineemmo.
Qoqqowoho gobboomitte kaima assine loonsanni hee’noonniha ikkanna; dagate mittoo’ma kaajjishate illachinshe loonsanni hee’noonnita pirezidaantichu desta buuxisino. Kunino danchummate loosinni hurbaate itisate, dhukiweelootu mine haaroonsa, mundee aatenna amadantino hajubba aana illacha tunge loonsoonnita kulino. Kuni manchi beetti aana loosate yaate.
Sidaami baatto gogisenni ruukkado ikkitinota kullanni. Ikkollana hayyotenni horoonsi’niro duuchare winxe latinsannite. Konninnino Sidaamu qoqqowi baatto horonsi’ranni noo hayyonna latishsha buuxinohu Gibirinnu ministirichi Girma Amente (DR), muli barra Itophiyu pireesete uurrinshanni ledo assino keeshshonni lawishshunni Sidaami qoqqowo kayise addintanni gibirinnu handaarinni qaddo ikkanni dayinota naqqasino. Konninnino Ministere illensa Sidaamu qoqqowira tugganno gede assinota huwatatenni jawaata hasiissanno.
Gibrinnu widoonnino qoqqowoho noota ruukkado baatto gummaamo ikkino garinni horonsi”rate gibrinna yannaasincho assine loonsanni hee’noonnita buuxate dandiinoonni. Federaalete deerrinni Oromiyu qoqqowira illacha assine uyinoonni mixo qamadete latishsha ikkanna; Sidaamaho maatete jireenyaati. Konninnino Sidaamu qoqqowi adote saada, saada misiisa, lukkuwu, diishshote, qulxu’mete laalchinninna kirrete da’muulchi latishshinni qoqqowoho illacha tunge loonsanni hee’noonnita mashalaqqe leellishshanno.
Maatete jireenya lainohunni pirezidaantichu kalaa Desta xawisanni; laooshshu soorro abba dandiinoonni; konninnino maatete jireenyi loosi sokko hendoonni garinni gumula dandiinoonni” yaanni huwachishino.
Sidaamu qoqqowi soorrote kawa 9.2% miinju lopho leellishinota qoqqowu Pilaanetenna latishshu Biiro tenne lamalaraati egensiissinohu. Kuni galatamanna jawaata hasiissanno halaaleeti.
Harunsotenna irkote gaamo massagaanchinna IFDR Woxu ministirichi kalaa Ahimed Shidehunni massagantino gaamo qoqqowoho sase zoonnara gibrinnu, Industirete, Turizimete, maatete jireenyinna dhukiweelootu mine haaroonsa lainohunni fulte towanyo assitanni no.
“Qoqqowoho latishshu loossa heeshshote oolto shotisate, wedellaho loosu kaayyo kalaqate hattono dagoomu ikkado laalcho laashshi’ranno gede assinanni hee’noonni harinsho naandannita ikkase gaamote miilla coyidhino”. Baattote aana noo halaale naqqasa naandannite. Ille bushare calla hasa hoogguro loonsoonniri rooranno. Loosaminore naandanni loossannore jawaachinshiro lopho ollokkanno. Illenke xurinore hasa agurte biifinoreno xunsitanni bushinoreno taashshi’nanni gede assitara wodananke fanno!.
Bakkalcho Badheessa12, 2016 M.D
