Jaallateno; roduuwahono. Lamu roduuwi oosooti. Anjenni hanaffe mittu qachira ilante mitteenni lophitino. La’’annonsa mannira jaaloominsa roduuwimmatenni roore leellanno. Mitteenni itte, mitteenni agge, mittu daallasira goxxe, ledonni rosse, ledo xiinxallitanni ledonni godo’lite lophitino.
Seeda yanna baxxite keeshshitinohu jawiidi rosu uurrinshara keeshshitu yannara ikkinota hasaabbinonke. Tini anjenni hanafantinoti jaaloomu siiwo lubbo affu woyte shota gede dita’ino; roorenkanni qaaqqimmate yanna sa’eenna albillittensa daafira diinagge hedatenna mixo fushshi’rate anjenni kalaqantino mittimma ‘’mittimma wolqate’’ yinanninte gede roore dhuka ikkiteennansa hedotennino ikko wolqatenni irkisante techo iillitino deerra iillitara dandiitino; Wedellichu Derejje Baabbisohunna Saamueel Tesfayehu.
Ninkeno kuri wedelli loosu wo’naalshi woloottu haammatu wedellira rosicho ikkanno yine hedatenni tenne lamala seyoote amado wosinna assine aanino garinni niwaawete shiqinshoommo.
Derejje Baabbisohunna Saamueel Tesfayehu ilante lophitinohu Sidaamu qoqqowi Alatta Cuukkote quchumi giddooti. Kuri lamunku jaallanna roduuwi uminna layinki dirimi rosonsa hakkonni ilantino quchumira afantanno babbaxxitino mootimmatenna hallanyu rosi minnara doyite rossino. Gedenso 12 kifile gobboomu fonqolo adhite abbitino guminni jawiidi rosu uurrinsha karsantinoha ikkanna; wedellichu Derejje Baabbisohu Bule Hora Yuniversitenni “Electrical and Computer Enjinering” rosu golinninna jaalisi Saamueeli Tesfayehu kayinni Hawaasi Yuniversitenni “Elektro mechanical enjinering” rosi golinni umi digirenni maassantino.
Kuri lamunku wedelli babbaxxitino Yuniversituwanni addi addi ogimmanni 2012 M.D maassantinoha ikkirono; looso hasidhanni yanna diadhitino. Korkaatuno Hatti yanna Koroonu vayirese gobbate fincantino yanna ikkasenni rosaano rosu mininni fulte seeda yanna qaete sayissanno gede assinoonni yannaatinkanni.
Tini yanna gobbate gede shettote yanna ikkiturono; Derejjenna jaalisi laooshshe soorritino yanna ikkase qaagannohu wedellichu Derejje; Seeda aganna qaete sayissanno yanna giddo qooxeessansa la’’atenni yanna huntukkinni looso kalaqqe loosa noonsata heddanno. Kunino insanni balaxxe maassantino jaallansa gamu looso afidhinokkitanna wolootuno mootimmate mine qaxarante loosse afidhanno e’’o baraassinota ikkitinokkita huwattu woyte albillitte insa hixino togoonni ikkannokki gede sharrama noonsata ammantanno.
Konnirano, rosonsa jeefissukkinni balaxxe heda hanaffanno. Konni kaiminnino qooxeessansa la’’atenni mannu hasattonna insa loosa dandiitannorichi aana xiinxallo assatenni addi addi angate ogimma looso kalaqqe loosa noonsata ammante konni loosi giddora e’ara dandiitinota hasaabbinonke.
Wedellichu Derejje umi yannara looso hanaffu gara xawisanni; yannate angansara noo Laaptoppe kompiwuterenna anga bilbila horonsi’ratenni angate ogimma looso hiittoonni loosa dandiinanniro la’anno. Addi addi dagoomittete qoolla furchonni uyinannita harammaadda qajeelshuwa adhite hanaffinoha ikkanna woxu kaimi nookkiha hedotenni calla hunnoonni uduunne qooxeessinsanni xinqite gamba assidhe loosa hanaffinota xawisanno. Kunino mini giddi seesu uduunne, daraaro wodhinanni uduunnicho loosse mine minenko doyissite hiratenni, hee’nanni minenna loosu base seesiisate loosonsano egensiisa hanaffanno.
Aanteteno loossanno uduunne addi addi furchonni dagoomittete qoolira egensiissanni suffinota coyi’ranno. Konni garinni hanaffino looso suutunni halashshite heedhanno quchuminni sa’e qooxeessaho afantanno shiimaadda quchummaranna Hawaasi quchumira egensiissanninna hasidhannorira iillisha hanaffanno. Konni garinni mite lame yitanni seesu uduunne loosatenni sa’e addi addi qixxaawubbara dikooreeshiinete looso loosa hanaffanno.
Angate ogimma looso konni garinni halashshite konne deerra iillishshuhu gedensaanni insa lamunku calla loossanni suffara dibaxxino; roorenkanni wolootta qooxeessinsara noore loosu noonsakki ooso qajeelsite loosiisa hanaffano. Konni garinni xaa yannara Alatta Cuukkote loossino uduunne Hawaasi quchumira abbite hirtanni afantannoha ikkanna; loosinsanni daganniwa lowo geeshsha iilla dandiitinota wedellichu Derejje kulinonke.
Xaa yannara qarunni illachishshe loossanni afantannohu biiro seesiisate, hee’nanni mine biifisate, mini giddi seesu uduunnenna daraaro wodhinanni uduunnicho lawinore loossanni nooha ikkanna; konni loosira qoteho muli yannanni Alatta Cuukkote quchumira kaaffenna wedellu boohaaranno mine fante loossanni afantanno.
Hedotenni looso hanaffinohu Yuniversitete goofimarchu diri rosaano ikkite heedheeti; togo yaano 2012 M.D koroonu fayya gobbate fincamase harunsite Yuniversituwa rosaano qaensara keeshshitanno gede assitu yannara ikkinota kayisannohu wedellichu Derejje; hatti yanna gobbate gede shettotenna akkimale yanna ikkiturono isiranna jaalisira kayinni maassante fultuhu gedensaanni hee’rannonsaha heeshshote kaayyo layidhanno gedenna qooxeessinsara nooha loosu doorsha la’anno gede ikkase qummeessanno.
Hakkunni gedensaanni hedotenni hanaffino looso taxxi assite marro rosu hoowe higge maassante fultuhu gedensaanni hedonsa loosu widira soorrate yanna diadhinonsa. Konni garinni isinna jaalisi uminsa looso kalaqqe loosa hanaffunkunni shoole diro diwo’mino; ikkollana tenne boode yanna giddo kaimu womaashshi nookkiha hedotenni calla hanaffino loosinni techo 1.2 Miliyoone kapitaale iillitara dandiitino.
Xaa yannara hundansaanni 14 qansootira uurrinshunni loosu kaayyo kalaqantinonsaha ikkanna; haammata kiiro amaddannorira kayinni yannate geeshshi woyi barru hoshsho loosu kaayyo kalaqqino. Kuri gobbaanni alba insa hundaanni looso hanaffinori 4 ooso xa uminsanni baxxite fulte loossanno gede kaayyo uyitinonsata lede xawisino.
Aleenni xawinsummonte gede techoonkeri lamunku wedelli mite yite looso hanaffinohu hedotenna horonsi’ne hunnoonni uduunne xinqite gamba assatenniiti. “Yannate harinshonni kayinni mootimmanniwa shinqe liqoo uyitannonke gede xa’mi’noommoha ikkanna loonse leellinshoommorichinni hagiidhite mootimmate bissano liqoote injoo kalaqqinonke” yaanni wedellichu Derejje xawisanno.
Xaa yannara loosu base uyinanninsa gede qoqqowu Interpirayizete biirora xa’mo shiqishidhinoha ikkanna; “angaralla disa’inonkena hajo roore anga gooffe harinshote aana afantanno; ninkeno hexxotenni agadhinanni hee’noommo” yitanni techoonke wedelli kalaqantinonsa injoo hagiirrunni xawissano. Tenne hedeweelchonnino qoqqowu mootimmano ikko A/Cuukkote quchumi gashshoote assinoonninsa irkoranna halammera galatansa shiqishshinno.
Aanteteno lamente uurrinshuwansa “Iyyaayyen’ yite su’missinoha ikkanna kuni su’mi insawa lowo tironna sokka afi’rinoho. Kunino umihunni hatte yannara Koroonu fayyanni kainohunni gobba mageeshshi shetto aana nooro , mininni fula qarra ikkiteenna barru hurbaati hanqatino yanna ikkase, konni aana gobbanniha yannate akatanna maatenke sayissanni noota shettote yannanna xaphoomunni buximannna dagoomu heeshsho la’nanni loonso; kuri baalunkurinni fushshankera dandaannohu loosonna looso callaho yitanno hedo amandeeti uurrinshuwanke “Eyyaayyen” yine su’minsoommohu yiino.
Layinkihu tenne borro wosinchinke wedellichu Saamueel Tesfayehu looso hanaffu yanna qaaganni; “angate horonsi’nanni “guaante” hidhate dhuka hoonge angankenni loonsanna anga bacce ba’eenna kiisete wodhine ha’neemmo yanna lowote” yaatenni hatte yannanna techo taashshiishanni noo badooshshe kulanno. Garanko hiikkonne loosono hananfanni yannara hekko xaaddannoti anfoonnite. Techoo wedellira xaaddinotino tenneenti. Maatensano duuchunku coyinni qotinsara noota dimaaxino. Techo duuchanka coye insa calla gumultannoha di ikkino; loosaasine qaxarte loosiissanni afantanno.
Konni alba Hawaasi quchumiranna Addis Ababaho qixxeessinoonni baazaare aana beeqqitinota kulannohu wedellichu Saamueeli; qoqqowo riqibbe Addis Ababaho beeqqitu yannara loosunna dandoote ministerenni tajete woraqata adhitinoha ikkanna; qoqqowu mootimmanni kayinni qaddo Interpirayizoota ikkite boowenna tajete woraqata afidhino.
Qoqqowu jireenyu paartennino hattonni tajete woraqata adhitinota hasaawinonke. Qoqqowoho labbino heewo heedhanno woyte qaddo ikkansanni beeqqate kaayyo noonsata lede kulanno.
Wedellichu Saamueeli albillitte mixonsa kayisanni; “techo duuchare la’nanni hee’noommo. Buximate aana uwa hoogate looso minshikkinna doorrikkinni loosa hasiissanno; albillitte duucha mixo noonke; duuchankare xawinse kula dihasiissannona kayinnilla loosonke konni aleenni halashshine loosate hendeemmo. Xa mitte fooliishsho Hawaasira hinge shiqqi yinoommo. Sa’u muli yanna giddo Hawaasi quchumira qixxeessinoonni quchummate foreme aana beeqqine ragu ragunkunni daggino daga ledo lowo xaadooshshe kalanqoommo. Lawishshaho; Adaamanna Diredaawa laalchonke adhanno manni ledo xaadooshshe kalaqi’ne hingoommona konni garinni batinye sinna fanatenna loosinkenni gobba baala iillate ajuuja noonke. Konninnino uminkenni sa’ne woloota miinjunni kaa’late yawo noonke daafira tenne hedo guma gansiisate jawaante loonseemmo” yino.
Dagoomittete yawo fulate widoonnino ninke roorsine illachisha hasi’neemmohu wedella baqqi assate aanaati. Baxxinohunni wedellu xaa yannara maa la’anni no?, maa heddanni no? yaannohu aana huwanyo kalaqatenna baqqi assate aana hala’ladunni loosa hasi’neemmo. Konni garinni xa dagoomu giddora e’nanni hee’noommo. Mitteenni itatenna agate budenke mitteenni loosate widira lossa noonke yitanno hedo aana batinyu wedellira rosiisa hasi’neemmo. Konnirano mite mite beeqqinoommo ba’rera wedellaho tiiu gatamarshi (mind set) qajeelsha aa hananfoommo. Aanteteno konni garinni sunfeemmo yitanno ammana noonsata hasaabbinonke.
Konni gobbaanni manchu balaxe umisita dagoomittete yawo fula hasiissannosita hasaawunni sa’ne loosunni leellisha noonke yitano hedonni qooxeessu agarooshshi loosono loonsanni afammeemmo. Konni gedensaannino dagoomu ninkewinni rosa hasiissanno yine hendeemmo hajubba aana dancha lawishsha ikkate jawaante loonseemmoha ikkanno yitanno.
Jeefoteno sokkansa sayissanni; “looso kalaqate yinanni woyte dagoomu giddo nookki coye abbine kalaqa calla ikkikkinni noo coye dananna suude soorrine loosate.. Mitto looso loosate ka’nanni woyte lowo xe’ne heedhanno; kayinnilla hatte foonqe wonshate yanna agara hasiissanno. togo yaa duuchunku coyi loonsanni woyte harinshotenni dargasi amadanninna taalanni ha’ranno yaate. Ninke kaimu womaashshi nookkiha hedotenni calla ka’ne konne deerra iillinoommo; ninke techo hundankeenni noo loosaasinera shiimunni 45 kumi birri geeshsha aganu baatooshshe baanteemmo. Umihunni kaaliiqi kaa’lironna manchu ajuujasiwa iillate mudhe ka’iro batinye hekko heedhurono hedinowa iilla dandaanno. Kakkaooshshunna hasatto heedhuro noonketa shiima egennonna wolqa horonsi’ne uminkenni sa’ne dagoomannna gobbanke soorra dandiineemmoti jawa kaayyo no. Konni daafira heeshshi yine looso doorrummokkinni loonse dagankenna gobbanke afantanno buximatenna miinju xiiwo giddonni fushshino yitanno sokka sayissinno.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Badheessa 5, 2016 M.D
