Tenne lamala seyoote gafinkenni rosunni afi’noonni egenno duucha doogonni horote aana hosiisate hayyo ronseemmo. Konne rosicho afi’neemmohuno borronkenni Hamerete wido hinge luuncaawatenniiti. S/r Raaheel Elsa yaamantanno. Ilante lophitinohu Wodiidi Itophiyi gobbate kifilera Wodiidi Oomo zoone Hamerete woradira Shaanqo Qelama yinanni olliiraati. Qaaqqo Raaheeli dirise rosoho iilli woyte Hamerete quchuminni 20 KM xeertinyi aana afamanno Turmi quchumira Turmi umi dirimi rosi mine 1 nni 5 kifile geeshsha rossino. Aanteteno albi woshshatto garinni Wodiidi Oomo zoonera xa kayinni Ari zoone Jinku quchumira uminna layinki dirimi rosose harunsitino. 10 kifile jeefissuhu gedensaanni Hosainu fayyimmate sayinse kolleejera qajeelte ilshiishate rosu golinni (Mid Wifery) techo 19 diri albaanni 1999 M.D luphiimu guminni dippiloomunni maassantino.
Hakko diro luphiimu guminni maassantino rosaano kolleeje hasidhannota 2000 M.D egensiishsha fushshiteenna iseno tenne kaayyonni heewisante sa’e kolleejete giddo teknikete kaa’laanchimmanni (Techinical Assistant) qaxarante rosiisa hanaffinota hasaabbinonke. Kolleejete giddo 5 diri geeshsha rosiisaanchimmatenni owaattuhu gedensaanni kolleeje rosu kaayyo uyiteennase Dillu Yuniversitera umi digrese loosa dandiitino.
Konni garinni umi digrese loossuhu gedensaanni galagalte sokkinose kolleejewa higge albi loosose suffinota kultanoti dukko Raaheeli; maatete korkaatinni loosu base Hosainunni Jinka soorro assidhinota xawissanno. Jinkahono Wodiidi Oomo zoonera xaginaatu owaante loosu harinsho qineessaancho ikkite sette dirrara handaara massagginota kayissannoti wosinchonke; rosu deerrinni konne calla diuurritino. Layinki digrese Arbamincete Yuniversitera ilate fayyimma golinni hanaffinoha ikkanna rosisera qoteho gibrinnu loosono kaajjishshe loossannota dimaaxxino.
Gibrinnu looso loosate dandiisinosere xawissanni; loosidhenna ce’e galtino maatenni fultinota ikkase qummeessitanno. Roore anga Hamerete daga heeshshonsa massaggannohu gibrinnunna saadate ce’’attonniiti; kunino ise aana xiiwo kalaqikkinni gatinokkita coyidhanno. Korkaatuno wosinchonke Raaheeli albinni hanaffe chaachaaranna mittu loosi aana calla fooliishshidhannokki gede assinoseta kultanno. Konni garinni rosaancho noo yannanni hanaffe albillitte roso gudduhu gedensaanni babbaxxino coye loosate hedo nooseta kayisse hasaabbinonke. Baxxinohunni investimentete handaari giddora e’’ate heddannota kayissanno.
Konni alba fayyimmate ogeette ikkummarono gibrinnu widira roorseemma yitannoti wosinchonke; wo’munni wo’ma gibrinnu loosira e’ino gara xawissanni; “gibrinna illachishe looseemmahu mootimmate loosu yanna gobbaanni lamalate jeeforaati ; gedenso kayinni layinki digre’ya lamalate jeefora hanafumma woyte xiiwo batidhu’’e. Mootimmate loosi, rosu, irshu loosinna maatete yawo kuri baalankare mitteenni qaafisate ayirri’’eta mitto coye agura hasiissinoeta hede mootimmate looso uurrise wo’munni wo’ma gibrinnu widira higoomma; konne handaara doodhoommahu afi’reemma horo ledo xaadise calla ikkikkinni coyi’rummante gede duuchankare mitteenni qaafisate dandaaminoekkihura mitto coye doodha hasiissinoehuraati. ” yitanni albase gudisse gibrinnu widira qoltino hedeweelcho xawissano.
Irshu loosose heddino garinni harissanno gede minaannise irko luphiima ikkitinota kultannoti wosinchonke; mootimmate looso agurte fultu yannara womaashshuno noosekkiha mulla anganni fultinota xawissino. Konni alba investimentete adhoomma baatto aana minaanni’ya womaashshu kaa’lo assannae hattono loosoho hasiisanno uduunne shiqishanna”e loosammara dandoomma” yaatenni hasaabbinonke. Roorsine gati mu’ronna gummate laalo laashshineemmohura minaanni’ya loose abbanno woxinni addi addi gati muronna gummate laalo gobba giddonna gobbayidi sirchonna chiginyuwa hidhitanni loossannota kultanno.
Wosinchonke Raaheeli xawissanni; Konni gedensaanni woxe hasi’re akkala tiraaktere hidhumma. Hattenne tiraakterenni umikki loosonke hananfoommohu Paappaayyunniiti. Harinshotenni boode Muuze loonsanni sunfoommo. Mitte hinge halashshine loosate dhuku fajjinokkihura mitto mittonka coye shiima shiima hektaare aana loonsoommo; Konnira qoteho loosaasinete sagalete hasattora hosiisate hende Badala winxoommo. Aanteteno qooxeessu dikkora hasamara dandaannore Bashanqanna wolootano gidu dana loonseemmonkanni. Kunino qole gati muronna gummate laalo sircho halashshine hidhate e’’ote bue ikke kaa’linonke. Aleenni xawisummante gede tini yanna hanafonnita ikkasenni gamunnino ikkiro looso hariseemmaha boode woxe konni garinni afirammara dandoomma yitanno.
“Tenne yannara konni garinni loosame iillino gide dikko fushshine hirate aana hekko xaaddinoe” yitannoti dukko Raaheeli; kuni ikkara dandiinohu doogote qarrinni kainohunniiti; xeertinyuno hattonni. “Irshu afamannohu xa hee’noommo Jinku quchuminni 52 KM xeertinyi aanaati. Doogono ba’inote; konninni kainohunni lame hige iillino gidi horote gobbaanni ikkino. Lawishshaho; Timaatime mittu barrinni shoole kaameela xinqinoonniti ba’ino. Wolootuno Paappayyanna Muuze labbeemmeri gummate laalo togonni dikko fushshinanni doogo hoogankenni horote gobbaanni ikkitino yanna no” yaatenni kayissanno.
Konninni kainohunni dikkote aana xaadinose qarrira mala hasa hanaffanno. Kaameelunni hogombe Jinku quchuma fushshate dandaama hoogirono shiimmammaadda hogowu kaameellanni hogobbe qooxeessu dikkuwara fushsha dandiitannota heddanno. Hedoseno rahotenni loosu widira soorritanno. Kunino hajamaanote xa’monna hasatto harunsite gummate laalo hiratenni ledote mereerima huuncammete (Juusete) mine fante horonsiraanote shiqisha hanaffanno.
Dukko Raaheeli doodhite bobbakkino handaarinni lowo geeshsha hagiirraame ikkase kultanno. Korkaatuno xaa yannara taraawanno dhibbinni fulle taraabbannokki xissuwawa reekkammoommo; togo yaa wolu garinni saga’late amanyoote taashshira hasiissannonke deerra iillinoommo yaate. Konnirano ani lowo irko assa dandeemma yee hedeemma yitanno.
Togo yitara dandiitino kora xawissanni; ‘Fayyimmate roso rosa’yano ikko ogimmate aana loosa’ya techo looseemma loosiranna dagate aanni afameemma owaantera safo ikkitinoe. Koraatuno anewa huuncamme (Juuse) horonsidhannori taraabbannokki xissonni amadantinori woyi dannu qooxeessira heedhannori babbaxxino garinni gawajjantinorinna umonsa agadha hasidhannori dagoomu bissaati. Horonsidhara daggino widoonni anino noo’’e ogimma kaiminni huwanyoote kalaqeemmansa. La’inanninte gede juusete mine mitte mittente gummate laalo fayyimmate horo borreessine suntoonni. Togo assinoonni korkaati daga juuse aga calla ikkikkinni afidhara dandiitannota fayyimmate horono affe horonsidhanno gede assateeti. Xaggeeffachishanno coyi mitto mittonka coye nabbabbe hasidhanno garinni hajaccitanno; galaxxitannorino dihooggino. Juusete mininke soodimari 11:00 hanafe hashshihunni 5 sa’’aate geeshsha fanoho; duuchu dani xisso noonsa manni ane mine daye hoogannori dino. Baxxinohunni saltote xissonni kainohunni sagale ita dandiinokki manni ane mine daye qiidado juuse horonsi’ranno. Alba ogimmate aana loosanni tuqammara dandoommakkire dagoomu bissa techo konni loosi widoonni iillammara dandoomma” yaatenni xawissanno.
Dukko Raaheeli dikko ga’labbisate widoonnino umise qeecha fultanni afantannota xawissanno. “Anewa laashshinanni laalcho baalanka dikkote waaginni ajinshe hirreemmo. Lawishshaho; Timaatime dikkote aana 1kg 50 birra hirantannoha ikkiro anewa 20 birra hirreemmo. Konni garinni umihunni dikkote waaga ga’labbisate looso loosanni afameemma. Layinkihunnino daga gatinni fulino laalcho afidhanno gede assanni afameemma.
Wosinchonke umi yannara gibrinnu looso hanaffinohu isenna minaannise ledo kaa’lamatenni ikkinota aleenni xawinse sa’noommo. Xaa yannara kayinni gibrinnu baserano ikko juusete mine xaphooma 57 ale ikkanno mannira uurrinshunna yannate geeshshi loosu kaayyo kalaqantinonsa. Loosaasinete hurbaate lainohunni irsha loossannori irshunni, Juusete mine loossannorino hakkonni barri hoshsho hurbaatensa horonsidhanno. Aganu baatooshshensa hurbaatu gobbaanni baantanninsata xawissino.
Wosinchonke kaimu womaashshi nookkiha irshaho adhitino baattonna minaannise kaa’looshshinni hanaffino loosinni techo 2 miliyoone ale kappitaale iillitinota hasaabbinonke. Aantete ajuujase xawissanni; umihunni lamenka ragaanni looso’ya halashshe konni aleenni batinyu mannira loosu kaayyonna ane lawannore haammata bilchaata meento kalaqa hasi’reemma. Ani illachisheemmahu labballunni roorse seennu aanaati. Lamente loosu basera la’niro roore anga loosaasine seenneho. Miinjunni irkiraano ikkannokki gede umonsa dandiino meento kalaqate halcho nooe.
Miinjunni umonke dandiinoommore ikkate umihunni ajuuja heedhankera hasiisanno; layinkihunnino jawaantoommore ikka noonke. Mite mite yannara waajjineemmo woyte coyi hendoommo gede ikkannoha lawa hoogankera dandaanno. Qoleno doogonke aana duuchu dani hekkonna tiiu umbe xaaddankera dandiitanno; hattenne baala tayinse sa’neemmo jawaante giddonke sinqisira hasiissannonke; loonsummorooti umonkeno ikko gobba soorra dandiineemmohu. Tenne ammanne e’’a noonke. Fayyimmate daafira ronsoommoha ikkirono hattenne egennonke gibrinnu aana hosiisa dandiineemmo.
Lawishshaho ani xa mitte mittenti gummate laalonna gati muro uyitanno horo daafira seekke nabbaweemma. Rosanke afi’noommo egennonni mootimmate mine calla qaxaramme loosate ikkikkinni doogo soorrine egennotenni irkisaminoha hiikkonne looso loosate hosiinsammora hasiisanno. Ani maate’yarano ikko qooxeessi’ya dagara rosiiseemmahu tenneeti.
“Seyoo jawaante loonsummoro ninkete” yitannoti techooti seyoote wosinchonke; roso rosa egennote ikkiro danchaho” yitanno sokka sayissino.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Onkoleessa 14, 2017M.D
