Amsaalu Felleqe
Gobbanke dhaggesenni dancha akaayyono baca jifono tuncu yitannase sa’inote. Baxxinohunni saihu sasu diri kawa gobbankera soorro daggara albaanni 27 dirira gobbanke gashshitu gaamo kayinni daga, dagoomunna manninke aana iillishshanni sa’ino hekko dhagge dihabbannote.
Gobbatenna dagate keeraanchimma daafira sharranturi, halaale amadde uurrituri baalu hunaano gaamonni miicantino, gobbansa agurte darantino, usurantino, bisu xe’ne iillinshoonninsa, tii’’insa aanano jawa gawajjooti iillitinonsahu. Lubbonsano hoogginori bacareeti.
Sidaamu dagano sai gashshootinni iillitinnose hekkonni fulatenni umise umose gashshate qoqqowunni tantanamate seeda yannara sharro assitanni keeshshitu yannara tenne mixo gumulsate baalunku umisi qeecha fulino.
Hatte yannara gobbatenna dagate aana iillitanno hekko effi’re giwatenni sharrantanni sa’uri mereerinni mitticho ikkinohunna sharrosinni isi aanano xiiwo iillatenni sae darame wole gobbara ha’re hee’rate geeshsha iille techo kayinni gobbankera daggino soorronni baxanno gobbasinna dagasi giddora hige dagasinna mootimmate soqqamanni afamannohu Kalaa Melkaamu Teferrihu; Hawaasi quchumi gashshsooti mootimmate xaadooshshi hajubba biddishshi sooreessi ledo Itophiyu Pireesete Uurrinsha Bakkalcho gaazeexi ledo assino keeshsho aananno garinni qineessine shiqinshoommona dancha nabbawate yanna halchinummo.
Bakkalcho;- Sidaamu qoqqowunni tantanamate mixonna afi’noonni guma hiittoonni xawisatto?
Kalaa Melkaamu:- Sidaamu umisi gashshoote tanta’ninohu mixosi umisi umosi gashshateeti. Tayxeno qoqqowunni tantanammoonniha umikki diro ayirrinseeti sa’noonnihu. Mittu diri giddo balankare mucci assione guda dandiinanni? Buxima huna dandiinanni? Soorro abba dandiinannini? Yiniro dawaro mittichotella; didandiinanni. Kayinni wo’naalshu leellishannorichi no. Sidaamu sharrosinni su’misinni mootimma safi’re umisi umosi gashsha hanafa umisenni bayi’ra coyeeti.
Konne ikkina mittu diri giddo buxima baala hunne; jiro lossi’ne hasatto baala wonsha didandiinanni. Sidaamu, ‘’Gumu guma kaxxe qaldaho’’ yaanno. Konnirano qaafotenniiti soorro abbinannihu. Mittoricho loonsanni hee’neeti ku’uyira hinge sa’nannihu. Ikkinohurano qoqqowu daga gobbate gede ga’labbo agarsiisi’ra dandiitino. Qoqqowinkera xaa yannara aye yannannino roore ga’labbo teesse noota la’’a dandiinanni.
Konnirano sase coye korkaatu gede assine adha dandiinanni. Umihunni Kaaliiqi kaa’lino dagaati yine. Layinkihunni dagano Kaaliiqa waajjitannote yaa dandiinanni.
Sayikkihunni qoqqowoho ga’labbo ge’anno gede kaajjishshe loossino yaa dandiinanni. Mitticho gobba, mittu qarqari keeraancho ikkanno gede garunni gashshinanni ga’labbo agarsiisate.
Wo’naalsha baala mitte yannanni woy mittu dirinni digundanni. Wole widoonni la’nanni woyteno babbaxxitinoti uurrinshuwanna pirojektubba loosante dagoomaho horo aate iillite maassantannino. Tenneno eltote gede adhinanni; kayinnilla gatannori dinoni yiniro lowori gatannori no. Lowori gatannohuno di loosa hoonge uurrine la’nannaatina loonsanni hee’neenna mitte yannanni baalankare hawacci assine gunde anfannikki daafiraati. Loosamikkinni gatinori bacuri no. Gatinore kayinni ledo halamme albillicho loonsanna gumulamanni gutunni gumaamimmate iillishannonkeha ikkanno.
Bakkalcho:- Sidaamu umisi umosi gashsha hasi’rinohu korkaatu maati yaatto?
Kalaa Melkaamu:- Umihunni ayimmate hajo kaiminniiti umisi umosi gashshate hasi’rinohu. Albaanni Sidaamu wolootu ledo waaxameetinka afamannohu. Lawishshahono ani Keeniyu gobbara hee’reenna afoo tirate Wolayittaho ilaminohu mittichu noona yine hanse woshshinoonnie. Baalanti daganna dagoomi ilamantellana; yaammora hasi’roommohulla kayinni Keeniyu baattora ane Wolayittu afoo tirannoho yine woshshinie woyte ani kayinni afoono didandeemmo. Yaate baxoommohulla kayinni wolu ayimma egemmanteenna wolootu giddo waaxama hiitte dagarano dieltannote. Wole anfanna wolu kayinni afamiikkinni maafame hee’rara dihasiisanno. Konni kaiminni baalunku ayimmasi hiikkiichono afanteenna; egennanteenna hee’riro dancha ikkannohuraati manninkeno ayimmate xa’mo kayisanni umisi umosi gashshate sharramanni keeshshe jeefoteno xa’mosi dawaro afidheenna techo konni deerrira iillinoonnihu.
Sidaamu umihunni umisi umosi gashshanno woyte afiisi, budisi, balchoomisi, ayimmasi leelliteenna lophosira; mitte gobbara afantanno daga gede afamaraati jawa hasattosinna bayi’ra mixosino.
Meessi mootimma safi’ne galanna wolu mootimma giddo gala badooshshu iiminna uulla gedeeti. Konne ikkinohura Sidaamu umisi umosi gashshe; jirosi massage, dagasira hasiisannore umisinni gumulate ayimmatenni galate jawu korkaati.
Bakkalcho:- Sidaamu xaa yannara noo deerra egensiisate ragaanni loonsanni hee’noonnire hiittoonni xawisatto?
Kalaa Melkaamu:- Xaa yannara Sidaama seekkine kalqete egensiisa, babbaxxino budenna balchoomasi, ayimmasi, dagoomitte heeshshosi, Fichee Cambalaallate ayyaanasi, qarqaraho afantannore addi addi kalaqamu, dhaggennitanna mannu loosino jironna donna leellisha hasiissanno.
Xaa geeshsha Sidaama leellishate, egensiisate ha’noonni ha’rinsho heedhurono hanafote ikkinnina agarroonni geeshsha loonsoonni yee dihedeemmo; konni ragaanni jawu mini loosi agarannonke yee ammaneemmo. Anino Hawaasi quchumi gashshooti mootimmate xaadooshshi sooreessi gede hattono qoqqowu deerrinnino wo’naalshu hee’rirono handaarunni loosama hasiissannori gatannori kayinni bacuri no.
Kunino mootimma mannu wolqanni, miinjunninna hasiisannorinni dhaabbattinote, laote widoonni hiittoote, yaannoha baala seekkine la’niro xe’ne no. Ikkollana Sidaama mannu halche daa’’atate daannoha assate ragaanni hananfoonni wo’naalsha kaajjinshe sufisa agarranni yee hedeemmo.
Bakkalcho:- Gobbankera sai gashshooti yannara atino wolootu qansootinte gede darante wole gobbara keeshshoottona; may korkaatinni gobbakkinni fulate gadachamitto?
Kalaa Melkaamu:- Gobbankera soorro daggara albaanni noohu saihu 27 dirira Sidaami giddono ikko duuchankawa roorunni kapho calla harinsanni sa’noonni yaa dandiinanni. Loonsoonnikkiha loonsoonni gede assine shiqinshanni. Loosidhe galtino mannooti loosi’ra hasiissannansa wido wirranna gadachante gambooshshu giddooti hossannohu. Gambooshshu giddo sayissanno yanna latishshu loosonsa harisidheemmero daganna gobbansano soorra dandiitannota anfoonnite. Babbaxxitinoti Sidaamunniti latishshu uurrinshuwano jawaata uurrinsha amadde mixose garinni loossannokki gedeeti assinoonnihu. Hatte yannara Sidaamu albillicho ikkikkinni duumbara hige ha’ranno gede assinanni keeshshinoonni.
Togoo assoote gibbannorinna; giwansa xawo xawaabbaho kultannori giddonni anino mittoho. Konne assanni keeshsheenna 2002M. Dra harinsi doorshira Sidaamu wolaphote millimmo riqiwe Hawaasi quchumira heewisamoommo. Hakko doorshira Sidaamu wolaphote millimillo qeeltinoho yiniro hakkawaro diqeeltino yitannori techo kayinni ammantanno halaaleeti. Konne ikkino daafira doorshunni qeellete gedensaanni lame coyeeti anera ho’linoonniehu.
Umihunni Sidaamu wolaphora sharrama’yanni loosu kaayyo afi’reemmokki gede assinoonnie. Layinkita kayinni loosu kaayyo ho’linieta layinki digire roso’ya Danchu Gashshooti (Good Governance) rosu golinni harunsate fonqolame saoommoha roseemmokki gedeeti assinoonniehu. ‘’Assitanni saoottota anfoommohe daafira ate loosu giddora dieessineemmohe’’ yine xawo xawaabbaho kulloonnie. Gobba’yara hee’re loosateno rosateno kaayyo ho’linoonnie korkaatinni nooeta uurrinsha’ya soorrummokkinni agure darama nooe yeeti ha’roommohu.
Bakkalcho:- Hatte yannara gashshootu giddo noo bissa ate aana togoo xiiwo kalaqqe rosu dirokkino ajishshino gedeetina laokki maa ikkiteennaati?
Kalaa Melkaamu:- Aneti lao’ya daga’ya wolapho daafira sharramate; yannanniha baincho assootensa effi’re giwate. Lao’yanni calla gimbieekkinni loosu giddoralla eessinoomme’’ero roso’ya harunse kageeshsha rosi’yanni mamira iilloommo yitannoti mitte xa’mooti. Loosoommoro daga’yara maa assa dandeemmonka yitannoti kayinni wolente xa’mo’yaati. Wole widoonni kayinni nooe uurrinshanni rosu kaayyo afi’re umi’yanni rosate fonqolame saoommoha hoola hoongoommero rosi’yanni afi’reemmo egennonna ogimmanni daga’yara agarrannie qeechano fuleemmonkanni. Ane aana iillitino gedee xiiwo haammata Sidaami ooso aanano iillitinote.
Ani dartunni fule Keeniyaho keeshshoommowiinni 9 diro saeennaati higoommohu. Hakka woytella gobba’yara hee’re rosatenna loosate kaayyo afi’roommoro Sidaamaho irkolla ikkeemmona Sidaamu mittimmanna wolapho diiggannori ledo dihalameemmo.
Dagate danchare hendanninna loonsanni kaayyo ho’litanni sa’inori duuchaho.
Hakkonne dhagge coyidho; dhagge kultona. Ani rosi’yanni duumbara gate xaa yannara albaanni rosiisoommo ooso ledooti rosanni noommohu. Ikkirono kayinni hatte yannara gadachame darama’ya umikkiha lubbotenni wortinoe. Darama’ya lame babbaxxino afoo dandeemmo gede assitinoe; babbaxxitino hedonna lao’yano soorreemmo gede kaa’litinoe. Daramummokkinni tenne gobbara hee’roommoro assinannie sa’noonni xiiwo garinni lubbotenni hee’rateno didandeemmonka. Ikkollana kayinni techo insa kayinni ane gede hasidhu gede milli yitannokki yannara ani kayinni keeraanchimmatenni millisanni noommo.
Bakkalcho:- Sai gashshootinni iillitinohe xiiwonni darante hadhe wole gobbara keeshshito yannara xaadiheri maati?
Kalaa Melkaamu:- Iillitinoe xiiwonni darame Keeniyaho 9 diri ale keeshshoommo. Daramme ha’noonni gobbara bacareeti xaadannohu. Ani kowiichinni darame ha’re Keeniyaho qaru quchumi Nayiroobi iillummo yannara hakko quchumira hee’rate woxu wolqa, mannu hasiisannonna anino hakko hee’rate yannate geeshsha dandoommokki daafira agure daramaasinete kaampe eoommo. Keeniyu giddo afantannoti Daddawenna Kaakuma yaamantannoti lame daramaasinete kaampe giddonni mitticho ikkitinoti Kaakumaho yinanni kaampera e’’e saysoommo.
Tenne yannara umihu sasunna shoolu diri giddo lowontanni qarramanni saoommo. Haqqu nookkiwa ikkasinni arrishsho iimaannino woroonnino giirtanno; hamasunna lekkadoonshe yinanniti, buute qasannaati sayinsannihu. Ane duucha yannara ginxe qassinoena kayinnilla Maganu hattenne shetto baalate giddonni gatiseennae techo lubbote noommo; lowo rosichono afi’roommo. Manchi beetto qarru umisinni bacare rosiisannosiha ikkino daafira anino bacuri xaadannaeeti saoommohu. Hakkonni gedensaanni seenne adha nooe yee gobba’ya dawummo yannarano iillitinoe xiiwo kaiminni mitto agana ikkinokki yannanni baalare gude agure ha’roommohu.
Kowiichinni agure ha’rummohunni shiima yanna gedensaanni anni’ya xissame fooliishshi’ri woyteno madaadha didandoommo. ‘’Beetto’ya muli yanna giddo gobbakki higattona; ate shorrituri diheedhannona’’ yaanni himananni hee’reenna ha’rummorono xissame reyotenni baxxi yannara mule hee’re madaadheemmokki gede assinoonnie.
Hakkonni baalu qarri giddoonni hee’re qaaqqo ilummo; gobba’ya eummo gedensaanni 2011M.Dra Arfaasu aganira. Su’maseno ‘’Hambi’’ yee fushshoommo. Qaaqqo’ya su’mi tirono anni’ya reyo hawisiissannoe yaatenni; qoleno daganke assitanni noo sharro beeqqaancho ikka’ya wolootu daga’yante gede aneno jawa waaga baatisiinsoonnie. Soorro daggu gedensaannino himanu ledo xaadinoho qaaqqo’ya su’mi. Isera ilamate sasu agani gate hee’reennaati amo yineennae gobba’ya hige dayoommohu. Assinietano, ikkireno, iillinshiereno, sayisummo heeshsho baala hatti baala sa’eenna hambi yaate baxxitino tiro noosi su’maati.
Heeshshonke giddo iillitinonke jifo sa’ne sewoote illate mannu galannokkiwa gallanni; mannu itannokkire intanni; bacareeti ikkine sa’nannihu. Daramootto daafira kayinni wolu manni giddokkira hiliri noohano, hilire afoottohano dilawannonsa. Daramate kaimu mitu miinju hasattonni, mitu kayini poletika xooqanni, wolootu kayinni babbaxxitino xiiwonna jifo kaiminni darantannona anino hatte yannara sa’nannikki doogga baala saeeti techora iilloommohu.
Bakkalcho:- Darante hadhe keeshshoottowiinni gobbakki hige dayittohu mamarooti?
Kalaa Melkaamu:- Gobba’ya hige eummohu Itophiyu soorrote widira reekkantanna 2010M.Draati. Hatti yannano Itophiyu shahshsafante noo yanna ikkasenni baalu anewa qolte illachishshannokki yannaati yeeti dayoommohu.
Bakkalcho:- Albaanni xiiwantanni sayisitto yannanna gobbankera soorro daggeenna xa nootto yanna hiittoonni heewisse xawisatto?
Kalaa Melkaamu:- Ani albaanni saummo yanna xa hee’noommo yanna ledo heewisiisa cubbo lexxate. Tenne yanna te’enne sa’ute ledo heewisiisa adda coyi’rate tenne yanna ajishate. Konni kaiminni lamenta yanna diheewisiiseemmo. Kayinnilla Sidaamano ikko wolootu dagankeha, gobbanniha mundeese xuuxe, miqichose quruuxxe, kaddanni shitanni sa’inori xaa yannara wirro tenne daganna gobba miinceemmolla yitanni yortanno hedonsa horontanni di’’ikkitannonsa Jibbaataho.! Tenne Itophiyu gobbano, Sidaamu dagano seekkite afa hasiiissanno. Yorto kayinni jawate nooti. Tenne yortonsa irkisannohu babbaxxino mannino hee’ransara dandaanno. Hattenne baala hilo mannu iima iillishshanni sa’u bissa wirro xaano higge gadachitara hasidhannore baalanti daganke effidhe gibbara hasiissanno. Konni gedensaanni insara jibbaata ikkinonsata lende kula hasiissanno.
Tini yanna soorrotenna lophote loonsanni hee’nooni yannaati. Tini yanna gobbankenni buximanna bainchu assooti ba’’annonna dagate mittimma diiganno assooti ba’’anno gedeeti loossanni noohu. Sai gashshoote massaggu gaamo gobbatenna dagate jiro mamiicho nooro seekkite affinohura jiro mulqite uminsara assidhe hala’lado daganke kayini buximate giddo gongo’mitanni heedhanno gedeeti assitinohu. Assootinsa hatte yannara duuchaho dileellitinona, tini leellitusihaati insano effidhe gibbe shorritanni miiccanni, usurtanni, kaddanni, shitanni keeshshitinohu HWHT. Albaanni sa’u beebba leellitinosi manni tenne dancha kaayyo sayise aanno yitanno hedo dinoe. Konnirano yortonsa yorto calla ikkite gattanno gede baalunku mitteenni halame loosara hasiissanno.
Bakkalcho:- Tenne yannara gobbate woshshattora Sidaamu qoqqowi assanni noo irkonna kaa’lo hiittoonni laitto? Maa leellishsanno mittimmaati?
Kalaa Melkaamu:- Sidaamu qoqqowo ikke fulino; gobbasi kayinni Itophiyaho. Konni daafira Itophiyu gobba xa’mitannoha woxeno, wolqano, egennono mundeeno ikko lubbono uyitara qixxaabbino dagaati. Bi’re hundinni hanaffe gobba miicanno diinira anga uyitannokki dagaati. Konnirano xa muli yanna kawano gobbanke e’ino jifonni fultanno gede irkote dira harissanni, gobbate agarranni qeecha fultanni daggino dagaati; Sidaamu daga.
Xaa yannara gobbankera Aliyye qoqqowira cancishaanchu HWHTnni fannoonni oli Tigrayetenna Amaaru qoqqowi, woy Tigrayetenna Affaarete qoqqowi mereero fannoonni oli gede assine adha dihasiissanno. Konne ola fantino wolqa albaanni tenne gobba kaphu jironni, kaphu mixonna gumulshinni, daganke buximate giddo kuttubbe gashshitinore ikkansanni xaano wirro dagankenna gobbanke aana albaanni loossanni sa’ino cubbonna hekko kalaqqaraati millissanni noohu. Konni daafira ola konne Tigretenna Amaaru qoqqowi ola calla assine la’’a digaraho. Olu kuni Itophiyu gobba aana fannoonniha ikkasinni; Sidaamu dagano Itophiyu iima jifo kalaqantara hasidhannokkita ikkasenni irkote dira harisatenni sa’ne addi addi kaa’lonna haammatu wedellino gobbate hajo daafira fule sharramanno gede assinoonni gari addintanni naandanniho.
Konnirano cancishaanchu HWHT Itophiya qasate fantino olaati. Dagate gede Tigrayete daga roduuwankeeti ayino baxannonsa, hasi’rannonsa. Kayinnilla cancishaanchu HWHT gaamo gobbanke diigatenna ani callu massaga hoogummoro gobba tini diigante ba’’a hasiissannose yee amadinohu hunote
mixosi kaiminni fanino ola ikkasinni gobbate aana kalaqantino jifo gede ikkinnina lamu qoqqowi mereero kalaqaminori gede assine la’’a digaraho. Tenneetinkunni laootto. Wedellu gaadino. Kuni Itophgiyu mittimma diinu seeda diro billaallisate wo’naalirono xaano kaajjinota leellishanno.
Bakkalcho:- Mite mite gobbaydi gobbuwa cancishaancho HWHT kaa’lite gobbanke mootimma aana xiiwo assate wo’naaltanno assoote hiittoonni xawisatto?
Kalaa Melkaamu:- Wole taje hasiissukkinni HWHT cancishaanchu gaamo giddo keeshshitinori Itophiyu diigamalla hasiissanno yite faajjetenni coyi’ransa anfoonnite. Gaamonnihu hanafonsano jeefonsano tenne gobba cancisha ikkasi leellishannohu manna shitanni, shiishiishshanni, gawajjitanni, giirtanni, mulqitanninna hasidhino gede assitanni noo assootensaati. Gobba diingannihu mannu lubbo hunne, manna horrine, jajja giirre woy moorre, daga loosidhannota ho’line huuccidhannore assineeti. Konne ikkinohurano wole naqaashe hasiissukkinni xa assitanni noo assootinsa calla ikkadoho.
Kayinnilla busha assootensa Ameerikunna mite mite gobbuwa irkissanni noohu Afriku giddo umose dandiitinonna kaajjado gobbanna mootimma heedhuro dihajajantannonke yite heddanno daafira insa hasidhino gede hajajjanni gashshatenna hasidhannore adhatenna hoogate xa’monsa ikkitinohuraati kaa’litanni noohu. Itophiyu umose dandiituro umise dagarano wolehono ikkitanno. Kayinnilla wolqa noosekkita laanshaawa gobba ikkituro hasidhu gede angansa wortaranna xa’midhukkinni e’anni hasidhure assi’rate hasattonsa wonshi’rate yiteeti cancishaano kaa’litanni afantannohu. Kuni kayinni di ikkannoho. Mannuno gobbasi daafira hiro fulino garaati la’noonnihuna xa leellanni noohu gobbate mittimma albillichono suffara hasiissannote. Olu korkaatinni mitto di ikkitanno yine hendoonni daga mitto ikkiteeti shiqqinohu. Konni daafira tini yanna umise kaayyono afidhinote yee hedeemmo.
Bakkalcho:- Yannakki fajjite ledonke assootto keeshshora wodaninni galanteemmo.
Kalaa Melkaamu:- Anino galateemmo.
BakkalchoMaaja 29 / 2013
