Yaareed Geetaachew
Jibbaatu mitturichi wirro higannokkita,wirro ikkara dandaannokkiricho murci’noonnita bbuuxisate horonsi’nanni kaajjado qaaleeti. Xaarate gedeno assine adhinara dadiinannni. Reyinohu ka”annoyanni?! Diiwe ka”anno sire ikko’ne yaate. Ee jibbaataho! Sire ikko’ne yaatenni techoo’ya xawado hedo togoonnni hanafoommo.
Cancishaanchu HWHT gaamo ilantinohu tayixe 46 dirinniiti. Dagate dancha loossoommero ilamishshu ayyaana ayirrinsanninsakanni. Kuni kayinni di ikkino. Rewosi lallambanni barri dayenna waamamino. HWHT loosino danchu loosinni shigiggissanno loossa luphi yite leeltannota giddoonni sa’e shetto qamassiori naqqassanno. “Ayi lasso shii’rinohu;ayi coyi’ro noohu” yaanno maammaashshu.
Kalaa Melkaamu Tafarrihu Hawaasi Quchumi gashshooti Mootimmate xaadooshshi iddishshi sooreessaati. HWHT biillonyi gawajjinonna darantino mannooti giddo mittoho. Ilamino qae agure daraminohu qaru coyi maatiro kulanni; “Gobbankera soorro daggara albaanni noohu saihu 27 dirira Sidaami giddo roorunni kapho calla harinsanni sa’noonni yaa dandiinanni. Loonsoonnikkiha loonsoonni gede assine shiqinshanni. Loosidhe galtino mannooti loosi’ra hasiissannansa wido wirranna gadachante gambooshshu giddooti hossannohu. Gambooshshu giddo sayissanno yanna latishshu loosonsa harisidheemmero daganna gobbansano soorra dandiitannota anfoonnite.”
Eewa HWHT kaphunni calla godowa fuugissanni sa’ino gaamooti. Kaphu riipoorte woraqatu aana orreessate ikkannonsahu dino. Kosho dagate giddo sutte Malawo Meqele wortino. Kalaa Melkaamu HWHT babbadamooshshu buusi 27 diri giddo luphi yee leellino coye ikkinota umisira iillino qarrinni naqqasanno.
Xa jibbaataho! Reyinohu wirro ilamanno yaa sirrete! Kaphisi waaminosi HWHT! “Hai’rinohu di daannona layinkimeeshsho” yitanno faarso. Ee ha’rinohu dinaanno. Bunshesi bushate fushshiteennasi;cancisi moore suuqi’rinoha itannota hoolteennasi mitu bushshu woroonni duuncho duunneennansa mituno dubboho adawaalo xinqidhanni, mulla lawisiisate yite nooha labbanni qaaqquulle giirate albaanni olaho sokkanni Tigirayete ilama aana sircho gudate bobbakkino.
HWHT kaimi cancishanna gobba diiga ikkinota afoo busulinohu,wodana reyinohu barri gotiichi HWHT qaalu sayisaanchi Geetaacho Raddihu xawoho Coyi’rino. Xaate Itophiya yinanni gobba heedhannokkita mite mite godowu soqqamaano odeessaanora uyino xawishshi naqaashete. Ilaminohu 46 diro ikkirono, 17 diro wo’ma Itophiya horranni,ilama shaanni;madaaranni jajja horre gobbaagge xooqisanni keeshshinota Insara muli loosaasincho ikkino odeessaanchi Araya fojonsa xawo fushshino garinni;woxe gobbara xooqissanni,oosonsa gobba rosiissanni,Itophiyu ilama kayinni gosate poletikinni babbaddanni keeshshitino Cancishaano gaamo ikkansa xawoho reqeccishino.
Mittu manchi togo yaanna macca gantinoe; “HWHT gashshitino yannara Mine giirranna la”e di egennoommo; mannu lubbo mittimmatenni shine waammanna hattonni. Doogono cunfanna di huwatoommo;xa kayinni jajju giiramanna mannu lubbo gosatenni bandeenna gorrinanna la’a hanafummonkunni sasu diri kiirami” yaanni coyi’ranna. Ee lawanno! Ikkollana togoo canco kayisate 17 dirira wixxino sirchu poletiki mayi fincinohoyya? HWHT! Maate babbadde poletiku qorichishamaancho usuru mine Sirote bisira Hayilaandete waa wonshite sutturi ayeiootiyya HWHT! Culunqa piinsunni buqqisurina? HWHT. Insa maaxxe sircho huntanni keeshshitinota giddonsa gadante,lekkansa murante,culunqansa hoogge, Sircho sayisanna ila ilama dandiitannokire ikkitinori tuqu xaadooshshira flute naqqassuna konni roore sircho huna hiittooteyya?!
Ee! Sircho huntino. Jiro horritino. Ilama waantino;xa kayinni insanni waamantino. Waamma diige ka”ate dhuki noosihu kaaliiqa callaati. Ledeemmo faarso. “Harinohu di higannona layinkimeeshsho.” Aanino handaari tenne faarsohu HWHT ra di ikkanno. Togo yaanno handaara gatisoommo, “gordu aana qixxaabbwona wole heeshsho” halaale coyi’rate cancishaanchu HWHT ra gordu aana wole heeshsho qixxaabburo Gaalu marfete widoonni saino yaate.
Ilama ballissino gaamo,kaaliiqi baxannokki sirchu babbadamooshshe kalaqqino gaamo, umonsa calla baxxanno gaamo, qullaawu maxaafi giddo kaajjishe kaaliiqi kayisanno gobba Itophiya; ayino diigannokkita affanni diigate looso loossino gaamora gordu aana wole heeshsho agartannonsa yaa haaqeete buddeenaati.
Annu annunku loososi mixxanno. Cancishaanchu HWHT loososi mixxa hanafinkunni 9 agani kiiramino. Mkitti Karcheellete, mitu tillaallote sagale ikke, mitu dubbu giddo maaxame loososi mixxa hanafino. Wirro muqaaqa,wirro ilama HWHT ra Jibbaataho!!
BakkalchoMaaja 29 / 2013
