Keeru gutunniho. Keeru booraambeno gutunnite.Keeru duuchanka horaameeyye assannoha ikkanna;urdenna olu kayinni afibbeella gawajjanno. Meentunna qaaqquullu eddarantanno.
Darammenna hude,billaallanna diigama, olu tirfeeti. Latishshunna lopho kayinni keeru gummaati. Ille sunqi’ra,ce’ne qaama,loosi’ne mixxi’ranna cibbi’ra keeru hee’rirooti. Kayinnilla olu gurchunniiti.
“Keeru aye woyteno muxxe waaginni afi’nanniho. Itophiyu giddo sa’u 50 dirrara hedo tantanne politiku hasatto jeefisantenninni bagado doorsha assi’rate rosichi keereho guficho kalaqqino; roduu rodoosi shee ma assiri? yine xa’minummoro dawaro “maano” ikkitanno. Qarrubba tidhattannohuno hasaawunni callaati” yaanni xaphoomu ministirichi Abiy Ahimed (Dr) oyimbarra IFDR 6ki dagate riqiwamaano Amaale mini 3ki diri loosu yanna,14ki uurrinshu songo harisi yannara buuxisinoti qaangannite. Tenne Yannarano ministirichu “Mootimma keereho anga fante qobbaabbinote” yiino.
Xa noo Itophiyira injaannohu keeru malaati. Noo qarrubba tirate ola ikkikkinni ofolline hasaawanna malama calla doorshaho. Keeru mala qacce qolle ola woy gaance kalaqannorichi aana illachisha addintanni manchi beetti lubbo,jajjanna kalaqamu qoosso gawajjote aana tugate.
Keeru nookkiwa ayiti millisannohu? Keeru nookkiwa ayeeti dadda’le tirfi’rannohu? Keeru nookkiwa dadda’lite tirfi’neemmo yitannori kakkachu laooshshi noonsa Polotiku daddalaanooti. Xa gobbankera hasiisannohu keere callaho.
Hude ubbanna;waagu lexxanna,,daga reyitanna,darantanna billaalitanna, Jajju soqamanna addi addi jaddo loosantanna hiikkuno qeelaancho dikkanno. Kuni uurra hoogiro qansootu keerunni e’e keerunni fula bidhatto ikkitanni suffuro diinu anga uwate gadachammanni.
Itophiyu daga ha’nura amaalamatenna malamate bude afidhino. Qarra malte tirtanno. Gaancenna gibbo tiyyidhe gibbanno dagaati. Konninnino malamanna amaalama calla tirtannota huwata busullete.
Itophiyaho hasiisannohu ga’labbi yiino garinninna ayirrinyunni hasaawa dandiinanni bare kalaqate. Konnirano mootimma Amaalammete komishiine uurrisse millissanni noo harinsho qarra tirtannota ikkasenni; duuchunku halamanna guutama hasiissanno. Keereho gutamanna guutama gutu keeriraati. Gutamme gobba cancishatenni guutammenna mimmito macciishshamme gobba gatisannonna hursanno mala fushshaato abba hasiissanno.
Keeru baeenna qansootu keeraanchimma danote reqeccaawatenni aleenni,gobbate tii’i hajo waajjishshanno deerra iillitanni no. Keeru booraambera kora ikkanno coye rumushshunni buunxe buqqinse huna hasiissanno. Konnira kayinni polotiku afaaleeyye,amma’note massagaano,wedellu,meyaa labbaahu,aju akkali beeqqo agartanno.
Manchi beetti hasatto gawalo dinoote. Konni daafira dagate giddo xa’monna hasatto bacate. Tini baca hasatto baca xa’mo kalaqqanno. Baca xa’mo giddo fakkana malu hedo heedhanno. Tini malu hedo shiqqeenna gutunni mallenna falle taashsha hasiissanno.
Xaphoomu ministirichi amaalete minira uyino xawishshi garinni;Mootimma gashshate danninni ledo amadisiisaminohunni ka’anno xa’mubba hasaawunninna hegeraamo keere abbisiisanno garinni tidhantanno gede seekkite hasidhanno. Ikkinohura keeraancho hasaawanna malama balaxisiisatenni hiittee xa’mono tira dandiinanni.
Gobba ge`ino daga hasidhanno. Daga ge`ukkinni kalaqantannoti qajeeltino gobba dino. Ko`ono koyeno ka`annori kaphu ajandubba dagate tii“a huwattinori mitu mitu bushuuddi kalaqqinoha ikkasi gobbaanni wole dikkitino. Ge`ne qarrubbanke buunxummoro ninke dhuki aleenni dikkitino. Ajandubbanke maano ikkito maa hasaawunni tidhantannoreeti. Hoongoommohu ajanda ikkikkinni ofolline hasaawaati. Hoongoommohu wolqa ikkikkinni ge`neeti. Hasaawate bude lossi`nummokkinni ajanda kalanqanni ha`nummoro tirfi`neemmohu umonke gawajja callaati. Ge`ne nookkiti wolqate qaafubba gobbanna daga danote giddora eessatenni sa`ino horo dinonsa.
Itophiyu daga diina shorrate afidhino olu gaadi dhagge Gutu keerira gutu gaadaano ikkinatenni gobba woxxitanno yanna tenneeti.
Bakkalcho Arfaasa 30 / 2016
