Gobbate deerrinni hadhanni noo sayikki doycho haanju harumi atoomi dagate millimmo kalaqinoha ikkasi anfoonni. Uulla calla ikkikkinni ijaarrano haanjunni biifisate loosonna heeshshote injiitinota assate hagiirsiissanno ikkitubba la’nanni hee’noommo. Haanju latishshi konninni sufiro Itophiya haanja uddisiisate timo harancho yanna giddo qinaabbanno. Haqqu mu’ro kaasate budino kaajjanno. Togooti dancha millimmo illachinni loosu aana hossuro qole gumaamimma gotti yitanno. Turizimete iillo hedote giddo worino haanju harumi atooma harisa illachuwatenni mittoho. Goshooshshannore ikkitino bude, dhagge, donnanna hattono wolootta ba’lattuwa ledo haanju latishshi kaajjiro turizimete goshooshimmasi ledate qeechi gotti yinoha ikkanno.
Haanju haruminna turizimete industire babbaxxitannokkite. Xaa geeshsha noo rosichinni haanju latishshinninni dubbu saadanna wole daa”ato daafiraati. Kuni qole turizimete iillora haanju latishsha deinoha lawisiisannosi. Konni kaiminni handaaraho afantanno uurrinshuwa konni albaanni noo haanju latishshino ikko sa’u lame doychora, xa qole sayikki doychora ha’ranni noo haanju harumi atoomi turizimete industire mereersha assino garinni loosamanni noo loosi daafira doogoonni shiqinshoommo.
Turizimete Itophiyaho qaru Dayrekiterichi Kalaa Shimellisi Girmihu, “mu’ro mitte turizimete industirera eote gede ikkasenni turizime goshooshshanno. Muxxe dubbu saada gede Itophiyaho muxxe ikkitino mu’rote dani afamanno. Lawishshaho wolootta gobbuwara nookki Itophiyaho calla afantanno Jibbirru gedee mu’rote dani mu’ro woy haqqe kaasa dandiinanni. Babbaxxitino kalqete kifilenni dagganno daa”ataasine Itophiyu giddo calla afantanno ha’nura mu’ro mitte goshoosho gede maalalotenniiti la’annohu. Ikkinohurano haanju latishshi loosi turizimete industire ledo jawu xaadooshshi noosi. Babbaxxitannokkireeti. Hakko mu’rote woy mu’rotenni afi’nanni horo calla ikkikkinni turizimete industire giddo noose qeechi ledo ikkinnina” yaatenni huwachishino.
Kalaa Sileshi xawishshi garinni; haqqu mu’ro kaashshi atoomi turizimete industirera baxxitino tiro noosi. Cea ofoltannohuno ikko mine mi’nitannohu haqqete aanaati. Itophiyu giddo qole 860te ali ceate sirchi nooha ikkanna, kuri mereerinnino 28 ikkitanno cea muxxe ceaati. Wole gobbuwanni dartunni batinye cea dagganno. Dartunni dagganno cea batinyunni Abijaata Shaallu qarqarira afantanno. Cea calla la’ara dagganno daa”ataasine heedhannohura ceate turizime lossate dandiinannihu haqqe batinyunni kaasatenninna shuqune lossatenni xaphooma haanja latishsha kaajjishatenniiti.
Haqqete chigginye kaashshi atoomi dubbu kalaqamanno gedeno jawu qeechi noosi. Kuni qole turizimete ragaanni la’niro dubbu giddo afantanno dubbu saada ikkado ikkitino sagalenna mine afi’rate dandiissiisannonsa. Dubbu saada turizimete goshoosho assatenni horaameeyye ikka dandiinannihu insara injiino qarqara kalaqate dandiinirooti. Haanju latishshi kalaqama illachishshinota ikkitino turizimetera lowo geeshsha elo ikkinohura Itophiya Turizimi baxxino illacha tugatenni umisenna woloottu uurrinshuwa ledo ikkatenni millissanno. Uurrinsha qoteho kalaqama agarate budi kaajjara babbaxxitino egensiisate hayyonni huwanyoote kalaqate qeechase fultanno.
Turizimi Itophiyu Uurrinsha sa’u yannarano ikko xa harinsanni hee’noonni haqqete kaashshi haanju harumi atoomi turizimete industirera mitte eo gede adhine hala’ladunni haranni afamanno. Konni kaiminni Turizimi Itophiyu Uurrinsha sayikki doycho haanju harumi atoomi Melka Qonxirre, Arsi ilaallaranna Wondo Gennetete haqqete kaashshi atoomi harino. Ledote daa”atisiisaanchimmatenni, hoteellenna owaantete bobbakkino, turizimete ogeeyyenna xaphooma turizimete industire giddo noo manna kakkaysatenninna beeqqisiisatenni uurrinshansa Inxooxxo, Yekka ilaalira waaxammetenni loossino loossa mereerinni kullannireeti. Gattino yannarano qara qara ikkitino turizimete iillora haqqete kaashshi atoomi haranno.
Kalaa Sileshi huwachishino garinni; haanju harumi atoomi hanara albaanni uurrinshansa Woganna Turizimete Ministeere ledo mitteenni ikkatenni Laalibelaho Maadegote haqqu mu’ro kaassino. Kaasantino chiqqinye lophitanno gede harunsonna shuquna hasiissanno. Ikkinohurano annu hee’rannose gede qaaqqo Maadegote uynanninte gede mu’rono shuqunate qarqaru mannira uynoonni. Kuni umisita ikkitino leellishshu loosi umisita ikkitino pirojekitte noosiha ikkanna, tenne pirojekitete deerrinni Laalibelaho kaansanni hee’noonni Maadegote haqqi mu’ro kaashshi illachi kalqe diilallote akatinni soorronni gatisa mereersha assinoho. Turiste haqqu mu’ro kaassanno gede assinanni woyte mitte turistete goshooshshi gede ikke horo aanno.
Qarqaraho haqqu mu’ro kaasate atoomi woy laooshshi turiste goshooshate widira soorramasi kalqoomu deerri xaadooshshe kalaqatenni latishshu gutunniha ikkanno gede dandiissiisanno. T u r i s t o o t a b e e q q i s i i s a t e n n i Laalibelaho harinsanni hee’noonni kaashshi kaysate pirojekite darga kalqete kaarti malaate assinoonni. Haqqu mu’ro kaasate pirojekite hanaffunkunni mitto diro ikkanna, kaajjiteno suffanno. Turizimete millimmo yannate geeshshita ikkiturono uurrinshate turistooti hee’ransanni haruma worate aana afantanno.
Laalibelu pirojekite mittimmatenni ikkatenni kaajjishate qeechi noositi Woganna Turizimete Ministeereno gumu leellino wo’naalsha ikkinota ministeerete dagate xaadooshshi hajubba dayrekiterichi Kalaa Alemaayyo Geetaachohu xawisanno.
Kalaa Geetaacho xawishshi garinni; chigginye kaasanno manchi shuqunate ikkanno woxe aate qaale eino. Qaale e’e kaa’lo assitanno mannootiwiinni woxe gamba assinanniha ikkanna, mitticho haqqu mu’rora 50 doolaare geeshsha uytanno. Konni kaiminnino sai dirira lame miloone birri geeshsha shuqunaho qaale e’noonni. Kaa’lotenni afi’nanni woxi chigginye shuquntannorira baatooshshehonna hasiisannorira hosanno. Kuni chigginye kaasannonna shuqunannohurano mitteenni beeqqaano assannonna gumaammano assannoho.
Ministeerete loosi mini, hattonni turizimete iillo mereersha asse sasunku haanju harumi atoomi aana beeqqanni noota coyi’rinohu Kalaa Alamaayyo; Addis Ababu quchumira Gelaani yine woshshinanni qarqarira 2011M.D kaansoonninna afi’noonni soorro lawishshu gede kayisino. Gelaani qarqarira 7 kumi gishshi baatto aana kaansoonni haqqu mu’ro haanja uddisiisate loosi qarqaraho dancharicho kalaqate dandiinoonni.
Sayikki doycho Itophiya uddisiinso haanju harumi atoomi Maaja 1/2013M.D muli yannara giirate danonni lowo gawajjo iillitino. Amaaru qoqqowi Aliiye Shawwa Zoonera afamanno ceate Godi Dubbi (ye Wof Waashsha Denni) giddo ha’nura haqqu mu’ro kaasatenni gawajjotenni gargarate dandiinoonni.
Ministeere haqqu mu’ro kaassino Ceate Godi Dubbi ( ye Wof Waashsha Denni) 16,925.5 hektaare hala’linyi noosi gede, giddosino babbaxxitino dubbu saada, muxxe ceanna mu’ro hattono Ankoberri Sooreni yaamantanno Itophiyu giddo calla afantanno ceicho hee’rase, dubbu saada giddonnino Cilaadu galashshi, geedimu, Itophiyu giddo calla afamannoha Jibbirra lendeenna babbaxxitino ha’nura mu’ro afantannowano ikkinota mashalaqquwa leellishshanno.
Diro duubbino dhagge noonsa togoo kalaqamu turiste goshooshshanno darguwa hasiisanno illacha tungansara hasiisannota deano dihasiissanno.
Ministeerete loosi mini konni kaashshi yannara alba kaasino mu’ro towaatatenni haaro kaashsho kaasanno gede coy’rinohu Kalaa Alemaayyo mu’rote kaashsho kaansoonni darguwa giddo mittu Oromiyu Qoqqowira Bishoofitu Oda Woradira Odinna Ziquwaala ilaalla qummeessino.
Dancha turistete goshoosho ikkitara dandiitanno kayinni illacha tuga hoongeennanna lata hoogansanni gobboomu horo afi’nikkinni keeshshino dubbinna kalaqamu jiro Xaphoomu Ministeerchi Dr Abiy Ahmedihu kakkayishshinni latate aana afantanno.
Xa illacha afidhe lattanni noonte gede Addis Ababu quchumi Oromiyu addi Zoone, Holeta Wolmaru Woradira afamanno Sabbata Mennaagesha Subba billumma iillo ikkara dandaanno gede Xaphoomu Ministeerchi mitte yannara hedo shiqishasi qaangannite. Diro duuwinohu kuni dubbi miinju giddo xa afisiisanni noo horo gobbaanni turizimete iillo ikke horo aanno assiniro qole horosi gotti yitanno.
Qarqaru, Dubbunna Diilallote jiro soorro Komishiine dubbu ogeessi Kalaa Yoonaasi Kifilehuno; konne kaajjishatenni uyno hedonni kalaqamu jiro hala’ladunni afantannohu qoqqowubbate ikkinohura qoqqowubba illacha tugge haanju harumi kaajjanno gede loosa agarranninsa yino. Haanja haruma loosu aana hosiisatenni baalunku la’annonsa bissa yawonsa fulatenni kaajjishshe suffuro turistete iillo haanjunni latate loosi gumaamo ikkanno.
Addisu Adoola
Bakkalcho Maaja 22, 2013
