Olliichu olliichu ledo suwino xaadooshshi hee’rasira hasiissanno. Korkaatuno anera nooeri woleho hooganno;wolu hooginori anewa hee’ranno. Mimmitunni ledo xaadooshshu hee’reenna kaa’lammannihu togoonniiti. Duuchurinni guuttino gobba dino. Konne guutisi’rate mitte gobba wole gobbanni ledo assitanno xaadooshshira dipiloomaase hasiissanno.
Itophiyu hundi dipiloomaasete dhagge gobbuwa mereerinni mittete. Itophiyu hundinni hanafe amma’notenni,budunninna balchoomunni hattono daddalu millimillonni baca gobbuwanni ledo kaajjado xaadooshshe kalaqatenni dipiloomaasete handaarinni kullannita ikktanni daggino.
Hundinni hanaffe Itophiya massagate somantanno mootoollenna massagaano gobba wole gobbuwanni ledo sufino xaadooshshi hee’rannose gedenna gobba albisa ikkitanno gede fakkanu handaarinni loossanni sa’inoti qaangannite. Dhaggeno konne naqqassanno. Mootitte saabanni hananfe Mootichu Izaani geeshsha addi addi daddalinna amma’notenni xaandoonnita dhagge kultanno.
Mereerimu sanira la’nanni woyteno,dipiloomaasete xaadooshshi qara gobbate wolambinate kaajjinshanni hayyo ikke saino. Itophiyu gobbayidinni ikko gobba giddonni kalaqantanno wolambinati bidhatto ittisatenninna mittimmase agaranteenna techora iillate dipiloomaase albisa qeecha amaddino. Gobbate gede dipiloomaasetenna gobbaayidi xaadooshshira illacha tunginkunni techo 116 diri kiiramino. Konniraati techo dipiloomaasete lamala yine addi addi gobbuwanni seedu diri xaadooshshi noonsa dipiloomaate Itophiya e’anna Itophiyu Pireesete uurrinsha gobbaayidi hajo ministeere ledo qinaawatenni 116 diri dipiloomaasete xaadooshshe leellishshanno Footote reqecconni ayirrisa hananfoonnihu.
Seedu diri dipiloomaasete xaadooshshi techo Itophiyu wolambinatenna horaameessimma agarsiisatenni 116 diro kiirsiisa geeshsha baca jiffa xaaddinoha ikkirono;Itophiya guutu ayirrinyinni techoo ilamara sayinse iillisha dandiinoonni. Akaakkankenna annuwinke yannaasincho ikkitinokki yannara woraqataho borreessinanni borrote sokkanni gobbayidi xaadooshshi muramannokki gede assite techo tekinoloojetenni irkinse kalanqanni Dijitaale dipiloomaasera iillishshino. Hundi gashshaanonni duumba higge gattino hayyonni dipiloomaase badhe higge digattino. Kayinnilla mommoddo heedhara dandiitanno. Techo insa kayinni tekinoloojete galatu ikkose. Tekinolooje kalaqqanno manchi ilamarano hattonni dijitaale dipiloomaase angankera no. tenne kayinni ragunni horoonsi’ra bilchaante xa’mitanno.
Xaa yannara Itophiyu qachu gobbuwa xaadooshshira albisa illacha tugatenni xalala dipiloomaasete xaadooshshe kalaqa dandiitino. Xaphoomu ministirichi Abiy Ahimed (Dr) biilloonyaho dayi kawa, shiima yanna giddo umi gobbayidi gobbuwa assinohu olluu gobba Jibuutiraati. Jibuuti 95 Baaru furcho uyitanno gobba ikkasenna lamenti gobbuwa miinju handaarinni luphiimu xaadooshshi noonsare ikkansa gede uyino balaxo addintanni naandannite. Aanteteno xaphoomu ministirichi Sudaane hodhatenni giddonsa leeltanno gibbonna boo’raambe araarse higinoti qaangannite.
Itophiyunna Eertiru gibbo 20 diro ale keeshshitinoti tidhamano Ministirichu dipiloomaasete uyino base leellishshanno. Kunino olluu gobbuwanni ledo hee’ranno xaadooshshe kaajjishannoha ikke leellino.
IFDR layinki xaphoomu ministirichinna gobbaayidi hajo ministirichi kalaa Demmeqe Mekkonnin coyi’ranni; Itophiyu Dipiloomaasete dhaggenni sanu sanunkunni baca jiffa xaaddannase hakkuri jiffanna guffa hattenne yannara gobba gashshitino massagaanonni,hajo la’annonsa bissanninna dagase dhukinni sa’anni daggino.Itophiyu kolishsho daga dhaggenni umi yannara “Ligue of nation” ra callicho kolishsho daga riqibbinote. Hattanne yannara Itophiyu Tophiyanna Itophiyu dagara calla ikkikkinni kolidda daga dhaggenni Afrikahonna afriku dagara luphiima qeecha fultino.
Soorro daggu kawa,soorrote mixo fushshine loosoho e’ni woyte gobbayidi hajo xaadooshshi hanqafo woyyeessine qansichimmate Dipiloomaase,miinju polotikunna labbeemme hajubba aana abbinoonni soorro addi addi jifonna kaayyo abbitinote. Coyi “Booraawikkinni dixalalanno” yinanni yaattooti. Lawishshaho Kalaa demmeqe kayisino garinni; Abbayi haaroo’mate kofatto umisenni dipiloomaasete aana balanxe hananfoonninna soorrote gashshootinni kayinni luphiima xiiwo ubbannonke gede assinoonninna baca jifo Itophiyu sa’ino yannaati. Tenne jifo sa’’ano bilchaata Dipiloomaasete gumaati
Itophiyu xaa yannara qachu gobbuwa caabbichu wolqa shiqonni xaaddanno gede luphiima qeecha fultanni dhuku shiqo dipiloomaase leellishshanni afantanno. Itophiyu abbayinna Gilgeli-gibe -3 caabbichu wolqa burqisatenni afidhanno wolqa umisenni sa’e olluu gobbuwara latishshu ollohanno gede Keeniyaho,Jibuutira,sudaanetenna ,Wodiidi suudaanera caabbichu wolqa shiqishate aana afantanno. Kuni leellishannohu Itophiyu mageeshshi geeshsha keeraancho xaadooshshe hasidhannorooti.
Techono Itophiyu dipiloomaase gobbatenni sa’e qachu xaadooshshe mereersatenni kalqete xawira gobba leellishshanni afantanno. Mootimma mootimmatenni ledo assitanno xaadooshshira calla ikkikkinni miinjoomittete hajora dipiloomaase afidhino dhuki luphiimaho. Dipiloomaasete lamala seedu diri qaaggo ikkite techo kuneeti 116 diro kaajjillunni kiirsiissino.
Bakkalcho Arfaasa 2, 2016 M.D
