Buxima dhagge assate ha’nanni hee’noommoti qarrunni wo’mitino doogo, jawa waaga baatisiissunkerono; xaa yannara gobbate gede borreessiinsanni hee’noommo gumi; haaro gobboomu dhagge kalaqatenni aanino diri woyyaawinoha ikkanno gede baalunkuri aleenni hedote safo tugginote.
Batinye ilama xawado hexxo; shaangitinota bero sorote doogganke uurrine ga’labbi yino ayyaaninni la’’atenna taashshatenni sufo noo mala hasate aana safantinoti soorrote doogo; qarra hasaawunninna amaaletenni keeru doogonni tirate haaro poletiku bude kalaqate seeda doogo hodhitino. Konnirano luphiima waaga baatate gadachantino ikkitono kalaqantino.
Mittore hooggukkinni lowore afidhe heedhennii bikku nookki buximara reqeccaabbino Itophiya; afantino hasiissannokki basenni fushshatenni; buxima dhagge assara dandaannoha gobboomu latishshu baqqeenya kalaqatenni; qansootu ga’ansanni hexxo assidhanno gede; buxima dhagge assate sharro giddo baqqi yitino beeqqaano ikkitanno gede assitanni afantanno; konninnino afi’nanni hee’noonni guma kalqoomu afansha afisiisate geeshsha iillinoha ikkino.
Faro uyitinokkiri gobba giddo qarrubba dana soorrantanni kalaqantanno, tenne dancha hedeweelcho gede horonsiratenna gobbatenna dagate horo danote aana tugganno kalqoomu xiiwo batidhino akati giddo, sufo noota miinju lopho borreessiisatenni hananfe, qarru yannara hendara dandiinannikkire latishshu loossa gumulatenni soorrote massagaano ka’ino soorrote ayyaaninni noo murci’raanchimma loosunni leellishshino.
Luphiima hexxonna daganke sharronni hananfe danote aana noota Abbayi kofatto; noo qarri giddonni fushshatenni goofimarchu fooliishsho aana iillitanno gede assitinno. Haammata daa’’atote base gatamaratenni handaaraho nooha kisaminokki dhuka jirote widira soorra dandiitino. Sagaletenni umo dandaate assinanni sharro harunsine qamadete latishshinni afi’noonni gumi kalqoomu afansha afi’rate dandiinoho.
Konni gobbaanni sa’u sase tonne dirrara kisa waajjine keeshshinoonnita baaru furcho hajo, gobbatenna dagate ayimmate hajo ikkase luphi yitino huuronni maciishshiishatenni; daganke hajote aana goxxinowinni baqqi yitanno gede; kalqoomu daga gobbate gede hajote aana noonke uurrinsha affanno gedenna qotinkera uurritanno gede dandiisannoha, soorrote dhagge xawisanno loosooti.
Gobbanke babbaxxitino dhaggete yannara kiirranniri baaru furcho nooseta, addi addi dhaggete hiiqqammenni noose furcho hoogge xaa yannara furchiweelo ikkiturono, tenne ayimmate hajo ikkitinota furchote hajo keeru doogonni yanna labbanno halammetenna jaaloomu ayyaaninni adda assate ha’nanni hee’noonni doogo hexxotenni illetenni leellate widira reekkamanni afamanno.
Gobbate gede noonke luphiima dagate kiiro garinni ikkiro waayi bissanni noonke xeertinyi garinni, xawadonna ammansiissannota baaru furcho afi’rate kaayyonke kalqoomu seerinni, dhaggetenna tii’’u garinnino ikkiro irkinsannita ikkiturono; hasatto lowo geeshsha batidhino tenne yannara shotunni gumullara dandiinannita di ikkitino. Istiraateejikete doogonni ga’a xeertinse la’’anna konnira ikkitanno murci`raanchimma xa’manno.
Konni garinni mootimma baalunkuri aleenni anga noore keeru doorshuwa garunni la’enna bade leellishatenni; kawiinni kalaqantanno ammanamanna jaalooma kaajjishatenni, ga’a ninkenni sa’e wolootaho xabbe leeltannota surrete safo gatamaranna konneno xawu halaale assite yawotenni millisa dandaase afansha uyinara hasiissanno jawa seyoote doogo ikkitino.
Doogono mittono ikko wole widoonni gobbankera ammansiissannotanna lifixa furchote doorsha shiqisha dandiitanno gobbuwa daga gutu horonsiraanchimma ikkitannoha woyyaabbino kaayyo kalaqqannota , hixansa mittoonsitannota, dagginota jaaloomunna roduuwimmate doogo roorenkanni bowirtannotanna maatimmate ayyaana womunku raginni lossitannote.
Tenne lamala giddo Somaali Laandi ledo gobate gede hobbaatise agaraminota ammansiissannotanna lifixa doorsha baaru furcho afi’rate iillinoommo sumimme; konni halaalinni xorshinoonnita lamente gobbuwa daga gutu horonsiraanchimma kaima assitinnotenna qoxeessu mittoo’maranna latishshira furcho fantanno. Konni daafira baaru furcho roorenkanni Itophiyaho latatenna wolambinatu hajo ikkitinota afa hasiissanno.
Bakkalcho Sadaasa 25, 2016 M.D
