Mittu manchi fayyimma xe’usiro xagisi’re woyyaawe albi uurrinshasiwa higara dandaanno. Jirosi gawajjanturono jawaate loosi’riro, hexxo mudha hoogironna sainore hawe techo noo halaale adhe jawaatiro wirro umbowiinni ka’’ate kaayyo afi’rara dandaanno. Diru mulla sairo woyi itamiro ‘’du’namiro’’ kayinni qollanninna kaansanni hayyo horontanni heedhara didandiitanno.
Mitte ilama diri mageeshshaati? Xawishshisina maati? yitanno fullankete xa’mubba aana hasaawate yannate akatinke di fajjannonke. Dawaro maano ikkito maa techo lubbote hee’noommori roore anga lubbo afi’noommo qansooti dirinke mullawa di baino yine yekkeeramate di dandiineemmo. Dirinkenni busha ikkitubbanni kallanke maaxi’nummorono dibiifannonke. Hiitto mulqammummo? Ayi mulqi’rinke? Ma korkaatinni mulqammummo? Yitanno xa’mubba qolate mashallaqqisaannonniwa e’neemmohu borreessaanchu dironna darawosi odoo mitte ‘’ilama’’ gede assine argi’ratenniiti.
Kuni borreessaanchi ilamino barri ‘’Kibur Zebenya’’ olanto mootichu aana canco kayisseenna gobba mundeetenni ba’ino yannaati. Jeneraal Mengistu , rodiisi Gaaruma Newayinna cancu kaa’lamaano jaallasi mootichu soqqamaano yannate gashshootu mine ( techoo Addis Abebu Yuniversite Siddist Kiilote Qara Hoowe) giddo gamba asse mundeensa qoli yannara ikkinohura olantote ogimma noonsati maatesi jawa qaaggo afidhino. Olu wolqanna Kibur Zebenyu mimmitu aana koma amadde mundee qo’lansa hala’lite leeltino. Mootimma galchate millimmono akkimale rewonni jeefamase dadillunna gaabbotenni luphi yite hasaawantino. Kuni shigiggisannohu rewote duduwi anenna ane labbino qaaqquulli maate dadillissino. Reyitinori ledo maalu fiixoomi hooginsarono Itophiyimmate fiixoominni calla amuwinkenna annuwinke xidda uddidhe du’nantino gobbate mundeera xawohonna holgensa hindiiddonsa lolaasse wi’litino. Tenne yannara aninna darawo’ya hayyeessinannanke la’minammora agurreenna qaaqqimmate maccanke macciishshitanna bodhate iillinoommohu amuwunnita dadillu kulo macciishshinanniiti.
Shiimare naggi yinummo woyte Kolleejetenna Layinki dirimi rosaano ‘’mooticha galchate seedhitanni no’’ yaanno duduwo macciishsha hananfi. Lophinanni ha’nummo woyteno hatti rosaano gibbonsa halashshite ‘’rewote, usurahonna qarraho aamantino’’ yaanno duduwo macciishsha barru barrunku odoonke ikkino. Maatenkeno bayiruuddu roduuwinke foto hanqafidhe ‘’ mayilla ilama hooggina’’ yitanni gamaa’mansa dihambannite.
Baxxino garinni kuni maxaafi qarunni illachishino ikkito kayinni 20 diro wo’minosikkihu kuni borreessaanchi macciishshanni sainoha hashaashu hasaawinna ikkito lainohunni ikkanno. Hashaashu hasaawi xawo fule faajjete odoo ikkinohu ‘’Tihineg’’ yinanniti (Tigraye keere fushshineemmo yitanno gaamo) Waabishebelenna Maazagaaju mini aana Fanje tugge cancu looso loosansaanniiti. Tini cancishaano uurrinshanna ‘’Bukkibulaasu’’ gede batidhe sirtinoti insa labbannoti yannate poletiku gaamo gobba lowo qarrinni gadadissu yiniro shotate. Togoo mitiimma la’nanni lophinoommo daafira qaaqqimmatenna oosichimmate yanna anfummokkinni mulla du’namino wayi gede sa’’inota di anfoommo.
Wedellimmate yannarano ikkiro jawaantetenni ikkikkinni waajjatenni horooxammanni sa’noommota dikaandeemmo. ‘’Lopho mittimmate gaado, Duumenna Waajjo Shibbire gibbo, gobbanke Soojjaatinna Aliyye ola’’ w.k.l….. wedellimmate yannanke xiibbanni , gobboomu olantora hogowammanni yaandeemmo gede, ilamankenni hexxo mudhine gaabbineemmo gede busha buqqeete mada keleqqe sa’inonke.
Cancunninna olunni giggiltino darawonke mereerinni ane labbinnori gamu mayira qarra adhineemmore ikkine naqaashshimmate ganteemmo gede maganu fajji? Yaatenni ayyaanaame kipho giddo lixatenni batinyootu maganu dino yite Koministete laooshshi harunsaano ikkate gadachantino. Wedellimate yannanke illenkenni la’nanna agurte sa’inonketa nafa wodanchate fooliishsho di afi’noommo.
Gobbate kalaqaminohu babbaxxino dana afi’rino qarri lubbo gattino wedella gambooshshu usuriranna dartete reqecci assino daafira wedellimmate yanna muxxe ikkate geeshsha iillitinoti dihambannite. Layinki dirimi rosu minnanna Kolleejja rosaanote kiironni ajje gurchunni olantote Kaampuwanna usuru minna darawonsanni ruukkitino yanna noonkanni. Oosichinsa barshete goofonna ba’’a huluullissannonsa maate ninke maganu kaa’lonni rewote afiinni dhaggetenni gantoommori shiimu wedelli hingeemmonna sa’neemmo woyte la’unke kiiro ‘’Kawoote ane beetino hee’roommero’’ .. yitanni hindiiddonsa duntanna duucha hinge la’noommo. Wedellimmanke calla ikkikkinni hee’ra umose gimbeennano darawonke hixi sa’’ankera dandiinota gaabbotenni qaanganni buqqeete xissonni waadama barru rodoonke assi’ne hee’noommo.
Maganu jaallanke adhe ninke mayira gatisinonke yine he’minoommosi. Mooraminonkehu wedellimmate dirinke qaagamannonke woyte beebbate giggiltino ‘’Daraaro’’ macciishshammete xidda uddi’noommotanna giddonkeenni hindiiddi’noommota rodoonkenni fooliishshi’nummokkinni ‘’dadillu firaashe aana ofollinoommonte gedeenni’’ dirinke wedellimmatenni sa’’e Gaamaareessimmate widira reekkamanna anfummokkinni techora iillinoommo.
Techono Qarrinke Gomichi di dirrino;
Tenne baala gobboomu mitiimmara qara kaima ikkitino gaamo batinye ikkiturono cancishaano Tihinegi geeshsha ilamate buutaamo ikkino dhibbi baattote aana kalaqamasi daafira huluullisanno. HWHT/ Yaadigi halallunni fulte biilloonye amadduhu gedensaanni dagatenna gobbate aana iillishshino gawajjo kulle gudate barrubba , aganna agurina dirra di ikkitanno. Mite yite hanaffinohu ganote assooti seeda dirra harinsho giddo akatoomunna kaajjadda uurrinshuwanni gatamarantanni keeshshitinota ejjeetto gargarooshshu olanto soodonni diigge miilla ejjeetto aana haariimate. Sumuu yaatenni, keerunninna hasaawunni badooshshe tirranni keerunni heera dandiinanni hee’neenna gobba diigisiisse dannu kiphonninna furchote miilimmanni qarru giddo umbeemmo gede assansa Layinki bunshensaati. Jajjabba rosu uurrinshuwa, egennaamma tuqu xaadooshshuwa ogeeyye,riqimbannikki xiinxallaano hasi’nannikki uduunnichi gede ollolte shollishansa tittira madaarsha fulinohura lassate.
Tenne saalsiissannota gobboomu ikkito wodanchinoommohu gaamaareessimmate diri aana iilline Gaashshenna Abbaabba ,Amaama yaamamate deerra iillinummohu gedensaanniiti. Oosonkera kullanni hee’noommorinna insano aantensanni oosonsara kultanno gede amaallanni hee’noommori kuri dironke moodhitinonkerenna buqqeete kallimmara iillishshinonkere miiconna woleno gobboomu qarra qaaggotenni calla ikkikkinni heeshshonke aanano galchantanni noota leellishatenniiti. Togooti qaraartino dhagge dirinsanni woyi annuwinsa yannara kalaqamase daafira kultannonkeri wolootu gobbuwa heedha ikka?
Tini gaamo techono di agurtino. Dironke quruuxxe itansa ikka hooggeennansa techono keeraanote mundee gibirinni hee’rate hasi’ransa mannoomittensanna tii’’insa bainchimma leellishshannote. ‘’Gobba diingummokkinni’’ yitanni qoxamate gobbaanni maayi taje shiqisha dandiinanni. Tigrayete qaaqquulli mundeenni dadda’late aleenni maayi xawishshi hasiisanno. Xiyyitu fooli amali agura giweennansanna Siwiila barkidhe goxxukkinni goxano adha gibbinonsari kuri gaamo Sheexaanaamimmansa xawishshi Gaazeexaho tittirre borreessineenna gooffannota di ikkitino.
Baara widoonni heedhe keeraancho sagale saga’litanni , coicha waa agganni , keeraancho ayyere foo’litanninna mulqidhino gobbate jironni ‘’Jawaattella’’ yitanni naaxxitanno oososera macca ho’lite’’ dimacciishsheemma’ne’’ yaate mayra wolqa hooggu? Tigrayete dagara huluullantannore labbe la’minyu ikkito leellishshannonke wolootu qansooti sharre hiitto xabbansara di dandiitino. Gobbuwate kaa’looshshinna asali mannoomittete irkisama xawishsha ikkinnina keere diinganni ‘’Akaafanna Dooma’’ ikka dandaa hoogansa hiitto ba’annonsa.
Cancishaano HWHT gawajjitanninna huntanni heedhinohu jironke, buqqeete uurrinshanke, gobboomu ayrrinyenke, dagoomittete mittoo’mankenna mittimmanke calla ikkikkinni yannankenna dironkeno mucuqqi assite ittinonke. Batinyu qaaqqimmatenni geedhimmate geeshsha hee’noommo heeshsho cancishaano gaamo sarraaqqino sharrenni sarraaqammanninna sholoolammanni gufi’nanni ikkinota burrittaa’mino rosichinke naqaashshete.
Tini akkimale gaamo gobbate aana hee’ransa hunonsara diro ledate gobbaanni mayi kaa’lo assitanno. Konniraati gobbate qaccetenni qaccete geeshsha Itophiyu daga haja assite gaadatenni sharramate murcidhe ka’inohu. Kuni dagate gaadi Tigrayeno ikkito wo’manta Itophiyu daga goofimarchu yannara gatisanniha ikkino daafira gaadaancho dagate olanto keerunni higge yine maassi’ne irkinseemmonsata gede qaale e’neemmohu gaamo wirro ka’annokki gede lowo hasattonniiti.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Maaja 22, 2013
