Roorima Itophiyu dagara heeshshote safo ikkinohu gibrinnaho. Ikkinohura, gibrinnu handaari daafira duuchanka woyte hedo kaysa hasiissanno. Tini yanna Itophiyaho babbaxxitino qooxeessubbara sai hawadi woy goyirete yannara laashshinoonni laalcho gamba assinannite.
Iillinoha goyirete laalcho gamba assinanni harinsho xa’manna harunsa danchate. Gibrinnu handaari gobbate miinjira badhete miqicho ikkasinni handaarunniti mitte mittenti millimmo luphiima illacha hasidhanno.
Gibrinnu ministere faajje assitino mashalaqqe garinni 2015/16 goyirete Irshi loosinni 513 miliyoone kuntaala laalcho afi’nanni yine agarranni. Konnira, tini mixo garunni gumulantanno gede gibrinnu laalcho yannatenninna hafanfarre nookkiha qorophotenni gamba assa hasiissanno. Laalcho gamba assinanni yannara kalaqantanno qarrubbanna deamme gidu hafanfaranno gede assitara dandiitanno.
Laalchu hafanfarre kalaqanturo kayinni hasi’noonni geeshshi guma afi’ra dandiinannikkihura dagoomunna gobbate aana seeda yanna jifo kalaqanno. Laalcho gamba assate loosi hasiisanno illacha tunge loonsanniha ikka hoogiro laalchu anje kalaqantanno gede assatenni hasiissanokki waagu lexxo kalaqamara korkaata ikkanno.
Gobbate laashshinanni laalchi hala’lado ikke hee’reennanni dikkote waagi kayinni akkimale lexxanna la’nanni. Lawishshaho, gummatenna rumuddate laalchubba ikkadu garinni laashshineenna gatunni kayisannohu hoogeenna hafanfartannota macciishshinanni. Quchummate leellannohu waagu ooltono macciishshate shagaggiisannoho.
Wolootta laalchubbannino waagu lexxo kalaqama digattanno. Konne qarra rumushshunni buqqisateno mitte doogo gede assine adinannihu laalcho batinyunni laashshanna garunni gamba assate.
Xa noo heeshshote oolto aana ledotenni waagu lexxo kalaqanturo dagoomu heeshsho aana roorenkanni qarra gantannohura iillino laalcho garunni gamba assatenni ledotenni kalaqantara dandiitanno qarrubba tira heedhannokki gede assa hasiissanno.
Laalchu hafanfarre kalaqantannokki gede assitanno hayyubba mereerinni mittu yannitte hayyonni horoonsi’ne gamba assate. Kuni, gibrinnu tekinoloje yannitte assate loosinni handaara lossatenni gobbanniha laalchu hasatto dhuka ledatenni buximatenni fulate hayyooti.
Tirfe laalcho laashshitanno qooxeessubbara afantannori loosidhe galtino daga yannitte hayyonni gide gamba assitanno garanna hayyo halashsha hasiissanno. Konni garinni laalchu isilanchimma ledanna hafanfarre ajisha dandiinanni.
Laalchu hafanfarre kalaqantannokki gede assate wo’naalshira ledote, iillino gidi yanna agarinokki xeeninni gawajjamannokki gede assate loosino hasiisanno. Gobboomitte metirolojete uurrinshano mite mite gobbate qooxeessubbara yanna agadhinokki xeeni kalaqamara dandaannohura loosidhe galtino daga iillino gide yannatenni gamba assitanno gede huwachishshino.
Goyirete laalcho gamba assinanni qooxeessubba addi addi dagoomu bissa beeqqisiisatenni gide garunni gamba assanna ataacha hasiissanno.
Gibrinnunni afi’nanni laalchi diru dirunkunni lexxanni daynoti xawoho. Albaanni seeda yannara laalchu anje kaiminni buximate giddo keeshshitinori dagoomu bissano loossate hayyonsa woyyeessi’ratenni laalchimmansa lossidhanni afantanno. Gibrinnunna baadiyyete handaari latishsha woyyeessate harinshonni haammata loosidhe galtino daga duree’ma dandiitino.
Ikkollana, miliyoonetenni kiirranni qansootino buximate giddo afantanno. miinju handaarinni soorro abba hoongiro qansotu baalunku heeshsho hasi’noonni garinni soorrate qarisanno.
Gibrinnu handaarinni sagaletenni meessaneete dandaatenna handaarunni dancha seyoora iillate ragaanni illacha mite mite bissa widoonni illacha tunge loosa hoogate mitiimma leeltanno.
Konnira, lawishshsu gede kaysate sai dirira loosidhe galtinorira iillanno gede sonkoonniha bushshu madaabbara uminsa horo calla agarsiisi’rate heddanno mannooti moorte hasiisannokki illachira hosiisansanni laalchu anje xaaddinoti xawoho.
Mooraano qubbichunni kiirranni bissa ikkiturono gawajjaminohu kayinni wo’manka dagoomaati. Wolu laalchimma lexxitanno gede, dagate heeshshonna gobbate miinji lophanno gede wo’naalanna wolu kayinni daga massagara worroonnihu moorannoha ikkiro xaano woyyaambe didagganno. Baalunku gutunni laashshi’ratenna lophate laooshshi hasiisanno. Xorrine haa’nanni jajji allaggichunniha dikkino; meessi maateho. Konnira, dagate laalchimma leddanno gede injeessinanni dooggara guffa ikka dihasiissanno.
Tini yanna sai goyirete laalcho gamba assinanni hee’noonnita ikkasenni loosidhe galtinori, latishshu ogeeyye, hattono massagaano loossa garunni harunsanna massaga agarantannonsa. Loosidhe galtinori laalchonsa gamba assidho, ogeeyye ogimmate irko assito, massagaano kayinni loosidhe galtinorinna gibrinnu ogeeyyenni shiqqanno xa’mubba dawaro afidhanno gede massaggo.
Baatto loonse qixxeessatenni hanafe gidu laaleenna gamba assate geeshsha noo harinshonni gideho assinanni qoropho loosidhe galtinorira kula dihasiissanno; kayinnilla qaagiissa digattanno.
Gibrinnu handaari gobbate miinjira jawa dhuka ikkasinni konni handaarinni assinanni millimmo baalanti illacha hasidhanno. Kuni handaari hiittenne yannarano de’nannikkiho. Daganke gibrinnunni baxxitenna deante heedhannota dikkitino; ikkitarano didandiitanno. Konnira, ajanni ajeenna sagaletenni meessaneete dandiine gibrinnu massaganno Industire widira reekkamate gobba amaddino ajuuja adda assate baalunku sharro hasiisanno.
Xaa yannara arri gorsu latishshi looso hananfoonniha ikkasinni albaanni laashshinoonniha kayinse gate aantino loossara qixxeessanna fano assa agarranni. Konnira, balanxe laalchimma lossi’ra ikkinohura baxxinohunni xaa yannara goyirete laalcho garunni gamba assate loosinni deama dihasiissanno!
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Sadaasa 18, 2016 M.D
