Xaaliyaanu Itophiya horrate dayi sanira Itophiyu yannicha olu uduunne qodhino Xaaliyaana buko qolte Itophiya horramatenni woxxitinoti mitoho haaqee lawirono halaaleho. Techo Adiwu qeelle yinanniti yattenne yannara mullicho lekkanni, gede’nino olu uduunninni,kayinni bilchaata hayyonna luphiimu gobbate baxillinni afoo mitto foole shitto assi’neeti qeelloonnihu. Mitoho gowimma lawirono; gowimma labbanno ikkito giddo mageeshshi bareendenna bilchaante nooro waajjuullu uminsa naqqassino; borreessitino.
Hakkawaro borreessiissino qeelle techo bayira gobba ikkasenna waajjineenna hee’nannise gede faro fanino. Xa kayinni Itophiyu gobba diigara daanno allaggichira bidhattannokkita ikkase gordu aana bareeda diilallote wolqanni,baattote aana lekkaasinu olantonni kalqe afoo amadisiissanni daggino. Bayira gobbati bayira uurrinsha,gobbate qaccenna dannira addaxxinanni gargarooshshu olanto,diilallote aana diina maxartanno wolqa, billawe risu gede buuwatenni gobbate wonqo Itophiyu diilallote wolqa sa’u qidaame barra 88ki diri safote ayyaana ayirrissu.
Mitte gobba jawaatate yinannihu sagaletenni umose dandaanna miinjunni luphi yaa calla dikkino. Miinju albisaanchimmanni callano dikkanno. Gobbate wolambinate agarsiissanno kaajjado olantonna diilallote wolqa hee’ra kayinni mitte gobba dhuka leellishshanno. Hunda lekkatenninna wonqotenni gaa’lite urdetenna bisetenni sharrante kalqete hawamannokki bareedimmate malaatenna koliddu wolambinati caabbicho ikkitino Itophiyi, techo iima gordoho buubbanni diinu irraawanno gedenna gobbate busha heddannori nooro eemarantanno gede Bishooftu diilallote wolqa olanto gordoho buubbanni kalqe maala’litanno leellisho shiqishshinoti Itophiyu mageeshshi geeshsha dhuka afi’ranni dayinoro wora’a assite leellishshino.
Xa iimaanni kaaliiqinni aanchine addaxxinanni gobba diinunni agartanno wolqa kalaqantino. Uulla olantono hattonni. Gobbate bayirroonye Gordu aana leellishshino diilallote wolqa, alba Xaaliyaanu ledo gede’nino uduunninni olamme qeelli yanna qaanganni woyte bareendete aana yannichu olu uduunni lexxanno woyte lophinoommo yite umo gantara heddanno gobbuwara umu damuume ikkanno.
Itophiyu bilchaata diilallote wolqa,bareedda baattote aani olantonna yannaasincho qodho qodhase gobba giddonnino ikko gobbaayidi gobbuwanni reembannise wolambinatu hekkora ikkadimmatenni gargadhate gordoho diilallote danna ikko baattote aana qacce,qaenna qamatte agadhitanno hayyo yannite ikkitanni daggino. Kuni gobbate naaxxilleeti.
Itophiyu diilallote, baattonna baara lendanna baalunku handaarinni qodhote dhukase gatamadhitanni afantannota sa’u qidaame barra diilallote wolqa safantino 88ki diro ayirrisate amanyooti aana leellinohu IFDR xaphoomu ministirchinna olu wolquwa xaphoomu hajajaanchi dokter Abiy Ahimed xawisino.
Abiy Ahimed (D/r) tenne yannara xawisanni; “mitte gobba qodhote handaarinni wo’mu dhukinni qixxaawa hasiissannose.Togo assate Itophiyu diilallote wolqa ikkado uurrinsha aana afantanno yiino.
Itophiyu diilallote, baattotenna baara lendanna baalunku handaarinni qodhote wolqase gatamadhitanni afantanno.
Techo diilallote aana tillaallote gede buubbanno horophilla eaafulcho doogganni sa’e dagginote. Soorrote massago daggara albaanni Uurrinsha su`munni calla uurritinonkanni. Ontinonkanni. Yannate mittuno qajeelshu horophili dinonkanni. Olantote owaantera hossanno hilikoptere nafa dihendanni. Gargadhate dandiisanno dhuki dinosenka.
Techo kayinni dhagge soorrantino. Urrinshunnihu gatamaarshu mereershi luphiimu dhukiha ikkino. Mereershaho hiikko dani horophilano gatamaarranni. Horophilubba buuwate yannansa guddanno woyte gobbaydira hogowante haransa gattino. Xa koye gumula dandiitanno ogeeyye kalaqa dandiinoonni. Maaniwaale ikkite keeshshitino horophilubba dijitaale ikkitino. Kunino konni mereershira gumulamanno loosooti.
Xa “kakkalmatenni gobba woxxitino Itophiyu diilallote wolqa” wolootta gobbuwa diilallote wolqanni ledo leellishshino buuwate leellisho addaxxinannita ikkase Bishooftu quchumira naqqassino. Halantino Arawete Immireete diilallote wolqanna addi addi Afriku gobbuwari mitteenni 88ki safote ayyaana ayirrissino. Gobbate bayirroonye gordu aana leellishshino wolqa bareendete su’manke ledde kaajjishshinota ikkitino.
Bakkalcho Sadaasa 11, 2016 M.D
