Itophiyu daganna dagoomu barri ayirrisamasi ayimmankenna danchummanke mimmitoho leellishannoho. Maafante keeshshitino ayimmate xa’mo dawaro afidhino. Mitte daga umose dandiite mootimma safidhe uminsa afoo,bude,woganna hattono balchoomansa xawoho leellishshanno bare giddo mittu daganna dagoomu barraati.
Daganna dagoomu barri woloottu roduuwu daga ledo baxxino garinni egennammeemmohanna egensiisannonkeha ikkasinni; barru Itophiyu daga mittimma buunxanniha ikkanninna xawu ayyaanna giddo mitto ikkanni dayino.
Federaalete amanyooti meessaneete hattono gobba gutunni gashshate dandiisiisinota buuxisanni dayino. Qansootu gutu hajonsa lainohunni Federaalete amanyootinni galtannohanna qooxeessinsara kayinni umonsa gashshitanno wolapho afidhinoha ikkasi Federaaliizimete gumaati.
Daganna dagoomu barra ayirrisa calla Federaaliizime di xawissanno. Konnirano mootimma roorimankanni soorrote gashshooti Federaaliizimete amanyooti halaalaancho ikkanno Qoqqowubbate mootimma xaadooshshi lallawa harunse gumulamanno gede assatenni haaruudde qoqqowubba xa’mo dawaro afidhanno gede assatenni Federaalete amanyoote ragunni massagatenni loosunni leellishanni nooti mitto xawishshaati. Sidaamu seeda yanna xa’mora dawaro afi’rinoti,seeda doogo hodhite farcote tultaabbanno wodiidi galchimi Itophiyi,Wodiidi Itophiyinna Mereerimu Itophiyi qoqqowubba soorrote gashshooti gedensaanni Federaalizimete amanyooti halaale ikkanni gede sanfoonni naqaashe qoqqowubbaati.
Qoqqowubbate mereero woy daganna dagoomu mereero hananfoonnihu daga mimmitunni ledo xaadisatenna egensiisate loosi kaajje sufanno gede assatenni dimokiraasete mittimma roorenkanni bowirsatenni dagate mittimma kaajjishate loosi albinni roore kaajjinshe sufisa hasiissanno.
Mimmito egennama shiimare dikkitino. Egennamate mimmitunniwa shiqa hasiissanno. Xaa yannara Sidaama hee’ne wolu qoqqowire dagittete tuqu xaadooshshinni macciishshinanniri mimmito sarraaqenna sakaale tuganno kaphooti. Ku’u ko’onne huluullamannonna bidhatanno gede assitanno mashalaqqubba halaale maaffeenna kaphu luphi yiino yannara hee’noommo. Kayinnilla daganna dagoomu ayyaana ayirrisate kaayyo gobbankera qaccetenni qaccete geeshsha noo halaale,Itophiyu kalaqamu eltonna noonke jiro hattono baxille faajjetenni la’’ate kaayyo uyino barraati. Mimmitunniwa shinqummoro egennama calla ikkikkinni badhera qole goshooshannonke qarra qeelate kaayyo afi’nannitano huwata hasiissanno.
Sa’u 17 dirrara daganna dagoomu barra ayirrinsanni keeshshinoonni. Ikkollana fakkanimmanke halaali xawinonkeyya yinummoro huluullisanno. Soorrote kawa kayinni xeinore guutisatenni fakkanimma guulcho assine addi addi loossa gumullanni hee’noonni.
Fakkanu budi,afii,balchoominna jiro ama ikkitino Itophiyi dhaabbata oososenni jireenyu widoogge gugguuffanni noota huwatatenni gutunni loosanna halama Itophiyu hiiqqamme sissate doorshu nookki doogooti.
Itophiyu Fakkanimma xawoho reqecci yiino halaaleeti. 80 ali afoo coyidhanno daga, afuu babbaxxinte gede budu,balchoomu,amma’no,hedonna labbeemmeri fakkanimmanke xawishshaati. Konni giddo kayinni gobboomittete mittimma diigantukkinni tenne fakkanimmanke dancha kaayyo gede adha hasiissanno.. soorrote gedensaanni mimmito shiqqi assitannonna sanaagganno loossa loonsoonni. Ayyaanu ayirrisama mimmito gamba assitanno,hornyuwa lossitanno. Hattono latishsha ollohissanno.
Tenne hedo dhaabbachishshanni Addis Ababu quchumi kantiiba dukko Adaanech Abeebe “ Fakkanimmanke noo halaaleeti;biinfillenkeetinna wora’a asse xawisannonkeho; konne hedote wore gobboomu mittimmanke ledo sanaange jiroo’mitino Itophiya adda assa sunfeemmo” yitino. Ee, fakkanimmanke biinfillenkeeti.
Addis Ababu quchumi gashshooti seeda dirrara Itophiyu fakkanimma mittu mereershira leellishate mitte hoowe giddo duuchanta daganna dagooma riqiwara dandaanno budu mereershi ijaaramanno gede kaajjishasi halaalenkanni Federaalete amanyooti dagatenna dagoomaho uyino kaayyo addaxxinannita ikkase naqqasanno. Fakkanimmate giddo noo mittimma dhaabbattanno gedeno kaayyo kalaqanno. Tini baala Federaaliizimete amanyooti gobba gutunni gashshinannitanna baalunkuta ikkitinota qummeessannoha calla ikkikkinni adda assanni dayinota buuxisanno.
Bakkalcho Bocaasa 27, 2016 M.D
