Looso loosa hasiissannohu hoongunni fulate calla ikkikkinni noohu anna lexxatenna meessinnino sa’ne wolootahono ikkateeti yite ammantanno. Anjesenni gadado afa hooggurono looso loosa ayirrisiissannota maatesewiinni huwattino. Mine assidhinohu anjesenni 8ki kifile rosaancho heedhe ikkirono anjenni mine assi’ra roso rosatennino ikko hasidhanno looso loosatenni dihooltinose. Maatesewiinni fultuhu gedensaanni mine amadate qoteho rososeno jeefisse umi digire geeshsha iillitino.
Hattono addi addiha daddalu looso loossanni keeshshitinoha ikkanna techo iillitino deerrira kayinni Kaaliiqinni aante minaannise irko baxxitinosekkita coyidhanno; techoonketi seyoote gafi wosincho Hawaasi quchumira afamanno ‘Seble Dikoorenna Veelote mini’ safaanchonna ama dukko Sebleworq Seyifuti.
Sebleworqi seyifu ilante lophitinohu Yirgaalamete quchumiraati. Umi dirimi rososeno hakkonni ilantino basera rossino. Layinki dirimi roso Taaboori jawiidi layinki dirimi rosi mine jeefissino. Aanteteno babbaxxitino Kolleejuwara addi addi rosu golinni qajeelte dipiloomunni hanaffe umi digire geeshsha adhitino. Dukko Sebleworqi roso jeefissuhu gedensaanni looso hanafate qajeeltino ogimma harunsate digadachantino.
Umi yannara 2000M.D Hawaasi quchumira jaallase ledo maamarunni tantanante shaqqado agatto beenkanni mine fa’nitinoha ikkirono hakko loosinni lowontanni xiibbinokkita hasaabbinonke.
Aanteteno loosu dana soorrite umisenni 2003M.D qaaqquullu uduunne hirranni suuqe fa’nite loosa hanaffu. “Tenne yannara shoolki qaaqqo’ya ila’yanni loosa didandoomma” yitannoti techoonketi seyoote wosincho dukko Sebleworq; ooso ilummahu gedensaanni wo’ma illacha insara tuga hasi’reemma daafira loosanni noomma looso uurriseemma, ilamino qaaqqi 2 diro wo’masi geeshsha noo yanna ooso lossatenni sayissannota kultinonke.
Konni garinni haaro hanaffinoha suuqete looso ilate korkaatinni uurrisse iltuhunni lamu diri gedensaanni wole looso hanaffanno; Veelote mine. Techo honsu diri albaanni hanaffinohu Veelote loosi techo lophenna hala’le hagiirsiisanno deerrira afamannota xawissannoti dukko Seblewonqi; xaa yannara qarunni Veelotenni ledote woloottano budu uduunne, labballu Suufe, gangalatu, Afriku uduunnenna woloottano hirranni. Xaa yannara baxxino garinni seesiisate looso (Dikooreeshiine) loossanni afantanno.
Konninni xaa yannara Veelote mine shoolu uurrinshu loosaasine nooha ikkanna dikoorete kayinni loosu hee’ranno yannara 20 ikkitanno loosaasine bobbaassanno yanna heedhannota xawissino. Dikoorete aana illachisheemma gede assinoeri yitanno dukko Sebleworqi; batinyu wedelli addi addi Yuniversituwanni rosse fulte looso hoogge ofoltino ooso heedhanno. Anino kuri wedellira yannate geeshshi loosu kaayyo kalaqatenni kaa’lummansaro yee hede mootimma baattannohunni woyyaawino baatooshshe baatannansa hagiidhite loossanni afantanno wedelli heedhanno. Konni daafira dikoorete aana jawaatanni afameemma yitanno.
Loossanno dikoore lainohunni xawissanni; ‘‘jawatenni shiima dikoore geeshsha loosate dhuki noonke’’ yitanno. Lawishshaho, ilamishshu, cimeeyye sonkannita, godowiinni noo meentita (Bridal), adhammennita, kiifattonnita, mootimmate gambooshshi hee’ranno woyte bare seesiisanna babbaxxitino maasso heedhanno woytenna woloottanno labbino qixxaawubbara bare seesiisate looso loonsanni afammeemmo yitanno.
“Loosoho lowo ayirrinyi nooe” yitannoti seyoote wosinchonke dukko Sebleworqi; ‘’xaano ikkiro loosamino looso dargu geeshsha mare jeefishsha buuxa hoogummaro huluullisannoe’’ yitanno. Korkaatuno, mannu woyyaawinorenna qaaggote wodhannoha dancha coye hasi’reeti woxesi baate loosiisi’rannohu. Konni daafira anino dandaamie bikkinni baalanka looso dargu geeshsha mare buuxe taashshinanniri hee’riro taashshe ka’’eeti baatooshshe adheemmahu; konne baalanti hajamaano’ya affino. Korkaatuno, baatooshshe baattuhu gedensaanni loosu biinfilli daafira huluullantannori heedhanno daafiraati yitanno.
Looso loonsannihu anga anjoonni daafira afi’rate calla ikkikkinni noohu aana lexxatenni hala’line wolootano irkisatenna mootimmano kaa’lateeti yite ammantannoti dukko Sebleworqi; mannu loosinoha mixxanno yitanno. Hananfoonni looso garunni amande loonsikkinni loosu bai, loosu dino yinanni mootimmatenna Maganu aanano gunguma dihasiissanno yitannoti dukko Sebleworqi; loosu qarunni illacha, jawaantenna cinca hasi’rannota qummeessite wo’ma aamama hasi’rannota kayissanno. Lowo manna amadino looso agurreenna shiimunni buna gaffe hirtanno ooso illacha tugge dancha buna gaffe shiqishatenni dikko goshoosha dandiitannota lawishshu gede kayissanno. Haariimmanni loonsanni loosinni gummaamma ikka dandiinannikkita ledde huwachishshanno.
Anehu jawiidi illachi’ya woxe ikkikkinni loosi’yanni horonsi’raano hagiirsiisate yitannoti seyoote wosinchonke; Veelo kirunni aa calla ikkikkinni hiittoonni uddi’nanniro, umonsanna wolereno xaadanno seesu looso hiikko loosira hasiissannonsaro qummeessitannota kultinonke. Duucha woyte wolu qooxeessinni dagganno hajamaano hedo hasidhe amaa’ltannoe woyte kaa’leemmansa. Hattono dhukinsa garinni massageemmansa. Dikoore lainohunnino dhukinsa fajjannonna hasattonsa garinni loossannonsata xawissino.
Dukko Sebleworqi loosise yannara xaadinoseha baxxino tunceenya coyidhanni; qaaqquullu uduunne hirranni mine fa’nite loossanni noo yannara uduunne abbate Addis Ababa ha’nannihu hashshihunni 8:00 saatenniiti. Ani ha’reemma kaameeli mitto hashsha manna xinqi’ranni quchumu giddo doyanni noo yannara hashshi hodhishshi seriweelo ikkasinni paatroole konne kaameela hawaasi quchuminni kolishshu wayi (Yaaneeti Hsospitaale) geeshsha shorritanna dano kalaqante hoogginoti dihawantannoe. Hakko barri gedensaanni hashshi hodhishsha aguroomma. Korkaatuno, duucha woyte Tiraafikete dano kalaqantannohu mittuno togoo ikkitonniiti. Konni daafira hakko hashshi reyotenni gatoomma barra ikkasinni hakko barra dihaweemma yitanno.
Dukko Sebleworqi konni ledo amadisiisse sokkase sayissanni; hashshi hodhishshi tiraafikete danora reqecceessannohanna oofaano lendanna anente gede loosi’re lexxate fulino manchi lubbo doogo gatisannoha ikkasinni co’ontanni gata hasiissannosi. Konnira, handaaru losaasine kaajjado agarooshshenna hashshi hodhishshi aana gargarooshshe assa hasiissannonsata tenne hedeweelchonni kayisse sa’ino.
Loosoho baxxino bayicho uyitanno maatenni fultinota baxxinohunni annise rosiisaancho ikkirono rosiisatenni qoteho addi addiha umisi looso loosannota kayisse amase kayinni duuchu dani daddalaancho (sagalete mine, addi addi uduunne Yirgaalametenni Hawaasanna Shaashamanne hodhissanni hirtanno) ikkitanna yannansa loosu aana calla sayissanno maatenni fulase iseno loosoho illacha tugganno gede assitinoseta dimaaxxino. Amase sagalete mine loossanno yannara buddeena ganannohu hoogiro ise buddeena gante Hoteele iillishshe galagalte rosu mine hadhanno yanna noota qaaggannoti dukko Sebleworqi; hattenne anjete yannanni mini giddi yawo ninke ooso adhine wo’mankare injeessineeti rosu minira ha’neemmohu yitanno.
Kayinnilla, kuni techo ninke illoommo oosono rosa hasiissannonsa coye ikkinota qaagiissitanno. Korkaatuno, illoommo oosora wo’mankare injeesse shiqisha techo dancha assinoommonsaha lawankera dandaanno; kayinnilla ga’a uminsanni loosse fula dandiitannokki gede dhukiweeloota assansara dandaannohura oosonke yawo adhitannore assine lossa noonke yitanno.
Aantete mixo lainohunni xawissanni; Dikoorete loosi daraarchu ledo amadisiisamannoha ikkasinni albillitte uminkeha daraarchu irsha afi’ne ninkeno dikoorete loosinkera hakkiichinni horonsi’nanni hattono gobbarano sonke gobbayidi woxu soorro abbate mixo amaddinota xawissino.
Jeefoteno dukko Sebleworqi sokkase sayissanni; techo wedellu rosse fulte mootimmate mini looso hooggurono aninna wolootuno ane labbeemmeri loosu kaayyo kalanqanni hee’noommota mootimma affe jawaachishshankeranna irkissankera hasiisanno. Hedotennino ikko qajeelshunni qotinkera uurritara hasi’neemmo. 20 oosora loosu kaayyo kalaqa shota coye dikkino; afansha uyinankera hasiisanno. Loosu hee’riwa qummeessinankera hasi’neemmo. Korkaatuno, ninkeno wolu gede loonseeti afi’neemmohu.
Lawishshaho, jajjabba mootimmate bare heedhuro ninke kowiicho hee’neennanni seesiisannoha (Dikoore loosannoha) woluwiinni abbinanni. Togo ikka dinosi. Ninkera loosate dhuki heerinke eega qoqqowohono ikko Hawaasi quchumi giddo heedhanno kaayyo horonsira noonke. Konnira, afansha uyinankera hasiisannota mootimmate qaagiissammara hasi’reemma yitanno.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Bocaasa 20, 2016 M.D
