Amsaalu Felleqe
Gobbanke daga mereerinni roore anga ikkitannoti baadiyyete heedhannohura heeshshonsano xintantinohu giwirinnu loosi aanaati. Daganke gatu looso loosidhanni heeshshonsa xiibburono kayinnila xaano hasi’noonni deerrinni laalchimma lexxitino yaate afoo amadiisanno garaati noohu. Ikkirono kayinni sa’u muli yanna kawa gobbate deerrinni laalchonna laalchimma lossate jawa illacha tungoonni kaiminni eeli geeshsha loosu aana hosiisa hananfoonni.
Konni ragaanni Sidaamu qoqqowi mootimma; Shabbadiini woradira loosidhe galtinori laalchimma ledatenna haanju harumi ajuuja gumullanni hee’nooni gara woradunnihu miseessu gashshaanchinna Irshunna kalaqamu jiro latishshi borro mini sooreessa ikkinohu kalaa
Tesfaye Doorihu ledo Itophiyu Pireesete Uurrinshara Bakkalcho gaazexi keeshsho assino. Aananno garinni shiqinshoommona kuneeti.
Woradinke giddono lowo injoo noo daafira tenne injoo horonsi’rate gobba massagganno bissanni fultino hedo dagate latishshu widira soorra hasiissanno
Bakkalcho;- Tayxeeha haanju harumi looso Sidaamu qoqqowi deerrinni hanafate Shabbadiini worada doorroonnihu korkaatu maati yaatto?
Kalaa Tesfaye:- Haanju harumi looso lainohunni gobbate deerrinni 2011M.Dnni hananfe ayirradu xaphoomu ministerichi ajuuja kaima assine loonsanni dangoonni. Woradinke hattono qoqqowinke deerrinnino konni loosira jawa illacha tungoonni garaati noohu.
Woradinke giddono lowo injoo noo daafira tenne injoo horonsi’rate gobba massagganno bissanni fultino hedo dagate latishshu widira soorra hasiissanno. Tini haanju latishshi harumi ajuuja fultu gedensaanni ninke deerrinni lame doogo amandoommo. Mitticho doogo gobbateno irko ikkate qooxeessinkeranna woradinkera way injoonna haqqu muro qixxeessatenni jawa egenno noonsari loosidhe galtinorinna wedelli noo daafira hala’ladunni haqqu mu’ro qixxeessinanni woradinkenni sae gobbateno ikkitannota shiqisha hasiissanno yaannohunni mixo tunge loonsanni hee’noommo. Konninnino haammata wedellira, meentoho hattono loosidhe galtinorira qajeelsha uyne; giwaateno shiqinshe 2011M.Dnni hananfe woradu deerrinni hala’lado haqqu mu’ro qixxeessinanniiti keeshshinoommohu. Woradinkerano ikko qooxeessinkera hattono gobbate deerrinni Oromiyaho, Wodiidi qoqqowira, Amaaru qoqqowira, Addis Ababaho hattono wolootu qooxeessuwara babbaxxitino horo noonsata haqqu mu’ro qixxeessitanni shiqishshanno wedella tantanne xaphoomunni 821 wedelliranna loosidhe galtinorira qajeelsha uyne konni loosi giddora eessinoommo.
Konni loosira eessinummohunni hananfe 2011M.Dra 7 miiliyoone ikkitannota haqqu muro qixxeessine woradaho kaansannite gobbaanni qooxeessu qoqqowiranna Addis Ababaho hattono wolootta qooxeessuwara shiqishshe wedellu eo afidhanno gede assinoommo. Hatono gobbate ajuujarano irko assa hasiissannonkehura konne loonsoommo. 2012M.Drano hattonni 8 bixxille 8 miiliyoone ikkitannota haqqu mu’ro qixxeessine gobbate deerrinni waaga wudde ikkinokki garinni shiqinsheennansa hidhite horonsidhino garaati noohu.
Tayxe 2013M.Dno 7 bixxille 7 miiliyonne haqqu mu’ro qixxeessate hende mixote aleenni 9 bixxille 2 miiliyoone qixxeessatenni Badheessu aganinni kayinse kaashsho hananfoommo. Xaphoomunni haanju latishshi harumira ninkeno agarranninke qeecha fula hoongummoro gobba di irkinseemmo. Tini gobboomu ajuuja garunni gumulantanno gede ninkewiinni agarranniri lowoha ikkino daafira woradinke deerrinnino jawa illacha tunge loonsanniiti hee’noommohu.
Woradinke deerrinnino la’nummoro 2011M.Dnni hananfe lamu garinni kaasate wo’naalloommo. Mitto ragaanni haqqu mu’ro kaanseemmo woyte ruukkado baatto noonsari loosidhe galtinorira baattote ruukkimma noo worada ikkasi kaiminni dagate wo’ma horo uyitannota haqqu mu’rooti kaanseemmohu. Kaanseenna haqqa ikkitanno woyte guma laaltannota, diilallote akata taashshate ikkitannota, guma laaltannokkita ikkituro kayinni iillituro xaawulaho soorrantannota yaano woxeho soorra dandiinannita bande qooxeessaho afantannota gobbate giddo sirchonna gummate laalo afi’nannite aanaati illachinshoommohu.
Qooxeessaho afantannoti haqqu muro baxxinohunni bunaho sumuu yitannota caalu haqqeeti roore anga kaansanni keeshshinoommohu. Sau lame dirrara kaansoommota seekkine awuutate looso loonsanni sa’noommo. Tayxe diri kaashshirano bale umme qixxeessate looso, mu’ro dalchine qixxeessate loosono hala’ladunni loonsoommo. Qoqqowinke deerrinnino tayxeeha haanju latishshi harumi safo ninke woradiraati sanfoonnihu.
Ayirradu IFDR Giwirinnu ministerichi, Sidaamu qoqqowinna wolootta qoqqowubba pirezidaantooti, hattono woshshatto assinoonninsa wosinna leellitinowa qoqqowinke deerrinni ninkewaati faajjetenni sanfoonnihu. Tayxeeha haanju harumi hanafote amanyootinni hananfe ninkeno woradinke deerrinni haqqu muro kaansanniiti he’noommohu.
Bakkalcho:- Saihu 2011M.Dni hanafe babbaxxitino horo uyitannota haqqu muro kaassinoonnitanna shiqishshinoonnita awuutatenna harunsate akati maa lawanno? Daggino soorro hiittoonni xawisatto?
Kalaa Tesfaye:- Haqqu kaashsho/chiginye kaasa calla umisenni guma di abbitanno. Kaansoonniti haqqu mu’ro qaaqquullu gede awuunte lossinara hasidhanno. Saihu 2011M.Dnni kayse 2013M.D geeshsha kaansoonnita haqqu mu’ro lainohunni kaasantinohu lamu garinniiti; hojjinni loosidhe galtinori gatenna dagate baattoraati kaasantinohu. Dagate baatto iima kaansoonnita xaphoomunni woradu mootimma annimmatenni harunsitanno. Lamunku diri giddo dagate baatto aana mulluugicho baattora hattono daga gutunni halante amaxxitannotera gummate laalo uyitannotano kaansoonni. Xaa geeshsha gumma laaltannoti xaa yannara laala hanaffino garaati noohu.
Gumma laaltannokkitano ikkituro danchu garinni lophitenna latte qooxeessa soorritanni noo garaati noohu. 2012M. Dra kaansoonniti xaphoomunni xibbuunni 85 anga ikkitannoti lattino. 2011M. Dra kaansoonnitino xibbuunni 80 anga ikkitannoti lubbote noota la’nanni hee’noonni. Kuri gobbate giddo haqqe sircho ikkite Agro forestire yinannireeti. Gumma laaltannoti kayinni xibbuunni 90 anga ali abukaado, mango, paappaayyu, zaytoone labbannori lattino. Korkaatuno hojjju yaano dagate gate kaansoonni daafira dagano guma laaltansara agadhitanno daafira bununni ledo jawa illacha tugge agarte latissanni afantantanno.
Konninnino xa hee’noommo yannara 2011M.Dra kaansoonniti guma laalteenna daga taysse horonsi’ranna dikkote shiqisha hanaffino. Hattono 2012M. Dra kaansoommotino dagano uminsanni ledde kaassanna dancha guma la’nanni hee’noonni.
Layinkihunnino dancha gumaati yine keennoommohu caalu haqqe haanju latishshi harumi ledo hareemmehu bunu laalchonna laalchimma lossitanno paakeejuwa giddonni mittu bunaho caaleho ikkitanno haqqeeti. Konni ragaanni bunu laalchimma lossateno addi guma abbanni noota la’noommo. Wole widoonnino diilallote soorro akata taashshate assinanni wo’naalshira ninkeno agarranninke irko assinanniiti hee’noommohu; dancha guma leellishshinota kula dandiinanni.
Bakkalcho;- Xaa yannara qooxeessaho minnanni hee’noonniti Industurete paarkera giwirinnu laalcho qooxeessaho loosidhe galtino daga shiqishshanno gede assinanni hee’noonnire kulinke.
Kalaa Tesfaye:- Qoqqowinkera baxxinohunni Irgaalamete loosantinoti qinaabbino giwirinnu industurera hasiissannoha giwirinnu laalcho batinyunni eessa dandiinanni gede qooxeessaho qaddo loosidhe galtinore gamba assine industure minantanni qixxaabbanni noo harinsho leellishate wo’naalloommo. Tenne loosantanni noo industurera ninke hasiisannoha giwirinnu laalcho laashshinanni shiqisha hoongummoro industurete minama daafuro ikkite gattannohura daganke laalchimmansa lossi’rate kakkaooshshunni loosi’ranna hasiissannota giwirinnu laalcho shiqisha dandiitanno gede huwanyoote kalaqate looso 2011M.Dnni hananfeeti loonsoommohu.
Konni handaarinni lamuri aanaati illachinshe loonsanni hee’noommohu. Umikkihu gummate laalonna layinkihu saadate ceatto iimaati. Gummate laalo lainohunni roore anga ikkitannota Abukaadote laalchimma lossateeti. Bunu albaannino loonsanni hee’noommohona kayinni laalchimma ledate albinni roore loosa hasiisannonke yitannotano jawa illacha amandeeti loonsanni hee’noommohu. Tini Irgaalamete qinaawinohu giwirinnu industure ninkewiinni 20 kiilo meetire calla xeertidhe heedhannoha ikkase ninkera jawa injooti. Wolewa xeerti’ne ha’rate hodhishshaho fulanno woxe baala shallangeenna laalchunni afi’nanni waagi ajanni ha’ranno. Ninkewa kayinni injoo noo daafiranna mulinni adhitanno daafira waagunni ledo lexxanno garaati la’’a dandiinannihu.
Saadate ceatto ragaannino saadate sagalimmara ikkitanno hayisso hala’ladunni kaasate loossano loonsanni hee’noommo.
Hayisso saadate ceatto loosira xibbuunni 70 anga maddannoha ikkasenni tennerano jawa illacha tunge loonsanniiti hee’noommohu. Konninnino industurete hasiissanno giwaate daga shiqishshanni insano loosidhino laalchinni horaameeyye ikka dandiitanno gede assate loonsanni hee’noonni. Togo yeemmo woyte gatinori dino yaa di-ikkitino.
Ninke deerrinni wolu qooxeessuwanni baxxino garinni loosa hasiissannonke yine hendeemmoti kayinni makimaano/ ቅመማቅመም/ latisate handaari iimaati. Makimaano shiima baatto aana latinse hala’lado laalcho afi’ra dandiinannihanna loosidhe galtinorino jawa eio afi’ra dandiitanno handaaraati. Konni ragaanni afuduuda, jaanjiweelo, dimbilaale, lawannori ana illacha tunge FTCra halashshate wo’naalsha assinanni hee’noommo. Qaddo loosidhe galtinori gateno halashshate wo’naallanni hee’noommo. Xaa geeshsha halashshate assinoommo wo’naalshinnino dancha guma afi’ra dandiinoonnita buunxoommohura konni garinni albillichono halashshate loonseemmo. Kuni loosino baxxinohunni industure hasidhannoha ikkasinni sagalete ikkannore qixxeessitannori kuri labbanno makimaano lowohunni hasidhanno daafira hala’ladunni laashsha dandiinanni hayyo kalanqanni hee’noommo.
Makimaano hala’ladunni lashshate injoo noota balanxe loosidhe galtinori gatenna FTCra wo’naalle buunxoommo daafira illacha tungoonni hajooti. Lawishshahono jaanjiweelo mitte hektaarenni 250 kuntaali geeshsha gamba assa dandiinannita wo’munni wo’ma buunxoommo. Hattono afuduuda 1 hektaarenni 16—20 kuntaali geeshsha gamba assa dandiinannita buunxoommo. Kuri makimaano latisate woradinkera bushshu ikko diilallote akati sumuu yiinoho. Konni garinni woradinkera hala’ladunni lata dandiitannotanna batinyunni laalcho aa dandiitanno makimaano doorroommo.
Bakkalcho;- Loosidhe galtinori baxxinohunni Abukaadote laalchonsa dikkote shiqishidhanno yannara roorenkanni dallaalunni haqaqqaalantannota kultannona togoo assoote hiittoonni taashsha dandiinanni yaatto?
Kalaa Tesfaye:- Abukaadote lalcho calla ikkikkinni bunu laalchinni ledo laalchimmano lophiteenna dagano horaameeyye ikkitanno yine hendanniha ikkiro dikkuwate ragaanni noo qarri tarama hasiissanno. Bunu dikko yannara kalaqamannoha dallaalunni daganke awaawurantanno qarra seerunnino tirate dandiinoonni. Abukaadote laalo dikko lainohunni kayinni noo qarri; umo dikkote injoo umisenni dino. Xa kayinni dikkote injoo heedhu yannara mereeri dallaali dagatewiinni adhara wo’naalannohu lowohu no. Togoo assoote gargarate xaa yannara woradaho 12 maamarra uurrinseenna maamarra industurete ledo xaaddeenna laalchono loosidhe galtinoriwiinni gamba assitanni industurete shiqishshanno gede assinoonni.
Abukaadote laalcho albaanni safarrella hirranni; xaa yannara kayinni miizaanunni keenneeti hirrannihu. Albillicho loonseemmori noo gede hee’reennanni dallaalu mereeroho ha’ramanni daga qarrisanno assoote gargarate kayinni maamarra uurrisatenninna seerunni dadda’litanno daddalaano heedhanno gede assatenni callaati.
Handaarunni loossanno daddalaanono seerunni fajjo fushshidhe loossanno gede injoo kalanqanni hee’noommo; maamarrano uurrinsanni hee’noommo. Kuri uurrinsoonni maammarrano xaa yannara tayxe dirinni calla 480 kume kiilo giraame ale Abukaadote laalcho gamba assite Irgaalamete industurete paarkera shiqishshino. Konni garinni maamaru dhukino lexxanni ha’ranni noota leellishanno.
Dikkote xaadooshshe taashshate woradaho 23nku olliira mitto umosi dandiino maamarinna dikkote mereershi hee’ranno gede injoo kalanqanni hee’noommo.
Bakkalcho:- Shabbadiini woradira roorenkanni caate laashshate widira roorsinoonitaati la’nanni hee’noonnihuna togoo assoote gargaratenni loosidhe galtinori gummate lalo laashshidhanno gede assinanni harinsho maa labbanno?
Kalaa Tesfaye:- Woradinkera nooti alichaame olluubbara hala’ladunni caate laashshate wo’naalsha assinanni hee’noonnita buunxoommo. Konne lamu garinni hoola dandiineemmo; kunino umikkiha dagate rosicho aatenninna layinkihunni caatetenni waaga roorino laalcho laashshinanni gede leellishatenninna shiqishatenniiti. Umikkiha bunu kaashsho halashshatenna laalchimma lossate hattono layinkihunni Abukaadote kaashsho halashshineemmo yinanni hee’noommohu; mitte hektaare baatto aanakaansoonni Abukadonni afi’nanni laalchinna eo rorturo daga woyyinore hasidhanno daafira roorannoha doodhitanno daafira daga agurte fultanno. Konnirano caatetenni rooranno laalcho afi’ra dandiitanno gede Abukaado laashshidhanno horonsidhanno gede assinummoro hedo soorra dandiineemmo.
Layinkihuni caate umisenni eo abbitannoha ikkiturono dagatenna oosiichinsa iima, qooxeessu iima abbitanni noo qarra seekkine huwachishanna rosiisa hasiissanno. Dagankera caatetenni roore eo abbannoha woyyaawino laalchi sircho laashshidhanno gede shiqisha dandiinummo gede giwirinnu ekistenshiine halashshine loonsanni hee’noommo daafira konni garinni qooxeessaho caatete laalchi hala’lannokki gede ajishanna gargara dandiineemmo yitanno hedo amandoommo.
Konne calla di ikkino; albaanni gide laashshinanni baattora baardafete haqqe halashshate akataati leellanni noohu. Xaa yannara Baardafe mannu mayra kaasanni no yine buunxeemmo woyte jawa woxe hortanno daafiraati. Konneno hoola dandiinemmohu xaano baardaafete roore lowo waaga fushshannorenna eo abba dandaanno laalcho shiqishatenninna huwatto kalaqatenniiti yitannota bande dagate leellisha dandiinummorooti.
Way ha’ranno qoooxeessirano hattonni gorsu loossa halashshatenni daganke diruni sase higge babbaxxinoha yannate laalcho laashshitanni gamba assi’ranna mini giddo horonsai’ratenni sa’e dikkoteno shiqishshanni eonsa lossi’ra dandiituro caatte kaasi’rate hasattonsa ajjanni hadhanno. Xaano way qooxeessi hasi’noonni garinni latinokki daafira konne garunni latinsanni ha’nummoro daganke horaameeyye assa dandiineemmo; caate halashshate ragaanni noo hedono soorra dandiineemmo yitannoti noe.
Bakkalcho:- Xa hee’noomoti hawadi yanna ikkasenni tayxeeha goyi’rete looso hiittoonni loonsanni hee’noonni? Sai dirira handaarunni xaaddinonke jifo gargarate loonsanni hee’noonni gara xawisinke.
Kalaa Tesfaye:- Sai dirinni hanafe giwirinnu loossa iima kalaqantino jifo yineemmori mannunna kalaqamunni kalaqantino qarrubbaati. Kalaqamunni daannohu diilallote soorrooti. Hattono gidu da’muulchi uwanni laalcho gawajjanno qarraati kalaqamunni daanna lowontanni jifammanni sa’noommohu. Saihu 2011M. Dnni hanafe Ameerikaan Armi Worm yinannihu wosinchu da’muulchi uwe baxxinohunni badalate gide lowo garinni gawajjanna gargarranni sa’noommo hayyo roore anga mannu wolqanniiti.
Konni garinni uwanni hee’reennanni daganke halante gargartanno gede assinoonni. Bati’re giwanno woyte kayinni kemikaaletenni gargarranni sa’noonni. Tayxeno 264 hektaare baatto aana uweenna gargarreeti sa’noomohu. Gargarooshshu loso konni garinni loonsanni hee’noommo. Layinkihunni diilallote akati soorrama abbitanno qarra lainohunni saiha lame diro hakkeeshshano dibatidhino. Tayxeno xeenu yannatenni daara wo’naalirono badheessu yannara lame agana wo’ma baeenna gidu gawajjama hanafe hee’reennaati wirro dayinohu. 1 kume 785 hektaare baatto aana badalate sircho winxoomohu giddonni 314 hektaare baatto aana winxoonnihu diilallote akati soorramanni kalaqaminohu xeenu anje korkaatinni gawajjantino. Tenne gawajjantinota goyi’rete loosinni riqiwa hasiissanno yine mixi’ne goyi’rete loosi millimillo woradu deerrinni harinse loosu giddora e’noonni. Woradinke deerrinni tayxeehu goyi’rete loosinni 800 hektaare ikkitanno baatto loosne addi addi gidinni diwate mixi’ne loonsanni hee’noommo. Hattono 500 hektaare ale ikkitannota bunu giddonna wolewa latisateeti loonsanni hee’noommohu. Daganke albaanni badheessu yannara hooggino kaayyo goyi’rete yannara afi’ra hasiissannonsa yaannohunni daganke milla assine loosa hasiissannohuraati. Daganke miinjunni dhaabbata assa dandiineemmohu loossa egennotenni massangummoro callaati. Giwirinnu hayyo horonsi’nummorooti. Giwirinnu hayyonni daganke horo afi’ra dandiitanno garinni loosi’ra dandiituro laalchimmansa lossi’ra dandiitanno. Konnirano jawa injooti yine adhinoommohu xaa yannara baalunku gidi dikkote waaga lexxasi kaiminni dagankeno woyyaabbinota giwirinnu hayyo horonsidhe latisateno albinni roore kakka’inota leellishanno. Tayxeno giwirinnu giwaate shiqishate ragaanni wo’munni wo’ma mixonke garinni shiqisha dandiinoonnitaati keennoommohu.
Loosidhe galtinori Badheessu yannara hoogginore goyi’rete yannara kiisantanno gede assate woy riqiwate dagate lamericho shiqisha hasiissanno. Kunino loosidhe galtinorira egennonna ogimmate qajeelshaatinna kakkayishshaho; konne loonsanni hee’noommo. Layinkihu giwaatete shiqooti. Kunino dooramino wixanna bushshu madaabbaraa shiqisha ikkitanna goyi’rete loosira hasiisannonkehu giddonni xibbuunni 50 anga le ikkannoha worada eessinoomo; dagankewa iillinshanni hee’noommo. Dooramino wixano daganke adhitanni horonsidhanno gede assinanni hee’noommo. Injiiro loosidhe galtinori albaanni woxinsanni hidhite wixidheenna laalchu bainonsa basera mootimma irko assate wo’naaltanni no. konni garinni tayxeehu goyi’rete loosinni laalchonna laalchimma lossate jawa illacha tunge loonsanni hee’noonni.
Bakkalcho:- yannakki fajjite ledonke assootto keeshshora galanteemmo.
Kalaa Tesfaye:- Anino galateemmo.
Bakkalcho Maaja 15/2013 M.D
