Amsaalu Felleqe
Itophiyu Baaru furcho noosekki gobbaati; dagaseno duucha yannara moolletenni ganantanna gidu anjeno gawajjitannase keeshshitino. Moolle, mannu kalaqinota ikkito kalaqamunni aante aantetenni kalaqantannota ikkasera aleenni; wole yannarano dagasera ikkadu garinni sagalimmate hosanno gide laashshate dandiitannokki gobbano ikkite seeda dirra kiirsiissino.
Mitte gobba hegeraamimmanna jireenyira kayinni wolqa qara badhete miqichooti. Xibbuunni 85 anga ale ikkitannoti Itophiyu daga heeshshonsa giwirinnu aana safantinota ikkasenni; loosi’rate wolqate gede horonsidhannotino giirate haqqe woy “kasale”. Koseno hattonni baadiyyete rooriidi daganke wolqate hasattora hossannote.
Itophiyu wole ragaanni way jiro hala’ladunni neesete; ragu baalu way du’namanni hose galanno gobbaati. Itophiyu hegeraa’ma; latishshunna lophose xintise waaho. Way duuchunku mannira ikko kalaqamiranna gobbuwate hasiisannoha ikkasi xa’misiisannokkiha ikkirono miinjase roorenkanni baatto loosi’rate aana assidhino gobbara way lowontanni hasiisannose.
Bayi’riidihu Abbay lagino Itophiyu horonsi’ra dandiitanna horoonsidhukkinni xaa geeshsha mullawa du’namanni keeshshino jirooti. Ikkollana 2003M.Dnni hanafe Abbayi lagi gobbasira ikkikkinni agure ha’ranni wolootaho calla ikkannokki gede gumulloonni. Bayi’riidi haaroo’mate kofatto hundinni hanafe manninke gaabbanni keeshshinoha gatisinohonna qansootu kalaqamu jironsanni horonsi’rate qoossonsa ayino ho’lansara dandaannokkita buuxisinoho; gobbate latishshu harinshonnino la’ne egenninoonnikki garinni dagate beeqqonna irko iibbino garinni leellinshanni dangoonni dhaggete pirojekteeti.
Haaroo’mate kofatto looso faajjetenni hananfihu 2003M.Dnni kayse gobbate giddono ikko gobbaanni heedhannori qansootu ajuno akkaluno ga’retenni, amma’notenni, koo/teenni, badooshshu nookkiha iibbino garinni dira harissanni, woxunni, wolqatenni, egenotenni, amaaletenni jawa irko assitanni afantannoti gobboomitte pirojekteeti.
Abbay laayyo qooxeessira afantannori baatto loosidhenna saada ceidhe galtinorino bayi’riidi haaroo’mate kofatto lolahunna bushshu hoshooshame eanni wo’mannokkinna booreessannokki gede gargartanni kofo horo uyitanno yine amandoonni mixora aleenni seeda dirrara keeshshanno gede hedatenni Biiliyoonetenni kiirrannita qooxeessu ledo sumuu yitannota haqqete mu’ro kaassanninna awuuttanni jawa qeecha fultanni afantanno.
Bayi’riidi haaroo’mate kofatto Itophiyu latishshu dhaggenni la’ne egenninoonnikki garinni hala’lado daga beeqqonna irko leellinshoonniho. Gobbanke tenne kofo loosidhanni noohu ‘‘Abbay laga taalo ikkinonna korkaatunni horonsi’ra’’ yaannohunniiti.
Itophiyu umise wolqanni ayino gobbaydi wolquwa kaa’litusekkinni hattono liqiissitanno uurrinshuwa angano nookkiha loosidhanni nooha ikkanna lamenti laayyote gobbuwa ikkitinori Gibtsenna Sudaanete ledo sumiimme kalaqatenna halamme kaajjishate seeda doogo hadhino.
Ikkollana Gibtsete ragaanni bayi’riidi haaroo’mate kofato looso hananfi loosu gufi’ranno gede jawu garinni loossanni keeshshitino; xaano diagurtino. Itophiyu kayinni Gibtsenna Sudaanete aana kofatto mitti qarrano iillishshannokkita duucha yannara xawissanni keeshshitino. Gobbuwate mereero sumiimme heedhanno gede assateno aleenni kofatto lainohunni assinanni hasaawano baqqinaatunni harunsitanni afantanno.
Bayi’riidi haaroo’mate kofattora sai diro umikki; tayxeno layinki doycho waa wonshate looso garunni gumulloonni. Xaa yannarano lame terbaynenni caabbichu wolqa burqisate hasiissanno loossa loosantanni afantanno. Wolqa burqisate loossa kaa’lateno wolqa sayissanno xuruurra qixxeessate loossa gumulantanni no.
Bayi’riidi haaroo’mate kofo adda ikkaseno gobbankera boco ale ikkitannori caabbichu wolqa afidhannokki dagankera hagiirrenna hexxo ikkinoho. Ninke qansootira calla ikkikkinni haammata Afriku dagarano jawa kaayyonna hexxo ikkino gede wolootuno xawissanni afantanno.
Dr Belaachew Tesfa ‘’Why it’s blessing for Nile Basin countries of Africa’’ yaannohunni qixxeessinonna Ze Indippendent yaanno gaazeexira xawise worino garinni; bayi’riidi haaroo’mate kofo Abbayi laayyo gobbuwara jawa horo noositanna industurra hala’litanno gedenna buxima ajishateno qeechisi jawa ikkinota huwachishanno.
Gibtsootu wo’mante dagansa caabbicho horonsidhanno gede assitanni; Keeeniyu, Sudaane, Eertirunna Itophiyuno aante aantetenni; 75, 60, 50 nna 45 anga xibbuunni calla qansootinsara caabbichu wolqa iillishshannota qummi assinohu Dr Belachew; Nayli laayyo gobbuwa caabbichu wolqa hasatto wolu garinni; sa’u onte dirrara diru dirunkunni xibbuunni 25 anga lexxanni daynotanna tini hasattono aantanno onte dirrara xibbuunni 32 anga lexxitannota xawisanno.
Tenne hasattote xa’mo qolate ragaanni; gobbuwano shiima woxu fulonni caabbichu wolqa afidhanno gede bayi’riidi haaroo’mate kofatto jawa qeecha afidhino yaannohu Dr Belaachew; gobbuwanniti industirete laalchinna laalchimma lophitanno gedenna haammata qansootinsara baxxinohunni aja dumera loosu kaayyo kalaqannoha ikkasino xawisanno.
Baxxinohunni Sudaanenna Gibtse lolahu gawajjannonsakki gede gargaranno. Hattono wolootu gorsuwa sabbunni wo’mitannokki gede garagaratenna konnira fulara dandaannoha jawa woxu fulo gatisate; gammoojje qooxeessira horo uyikkinni foorarunni hafanfaranno waa jawu garinni ajishate ragaanni noosi qeechi jawa ikkinotano qummi assikkinni disaino.
‘‘The Christian Science Monitor’’ nabbawisiisinonna Biritaaniyaho Keeli Yuniversite rosiisaanchi Awolo Allo uyino hedonni; duuchunku Itophiyu qansooti aneho yitannohu bayi’riidi haaroo’mate kofatto pirojekte gobbuwa seeda dirrara ledonsa keeshshitinonna saalfachishshanno buximanna hudenni fultanno gede assannoha ikkasi xawisino. Itophiyu qooxeessu gobbuwara noose macca gotti assate ragaannino qeechisi jawaho yino.
Wolootuno kofattote daafira labbanno hedonsa wortanno fullahaano bayi’riidi haaroo’mate kofo; caabbichu wolqa burqise eelaydi laayyote gobbuwa widira du’namanno daafira gobbuwate aana iillishanno qarri dino. Kuri laayyote gobbuwa hawadi yannara kalaqamanno lolahinni hattono arri yannara jawu garinni way bikki ajanno korkaatinni gawajjo iillitannoha ikkanna; tenne kofatto galata hawadi ikko arri yannara diro wo’ma bikkunni du’namanno waa afidhanno daafira way anjenni ikko lolahunni iillitanno danonni gattannota huwachishanno.
Kofatto eeliidi laayyo gobbuwara aleenni qummi Assini horora ledotenni woloottano miinju, poletikunna dagoomitte horo aanno. Kuri mereerinnino Sudaane duucha yannara jawa woxu fulonni gorsuwate eino sanna duunama fiisiisate fushshitanno fulo gatisannose; kofatto losantanni noo qooxeessira noo iibbilli wolootu qooxeessuwa ledo heewinsiro ajinoha ikkasinni foorarunni goofanno way bikka ajishanno; shiimu waaginni caabbichu wolqa afidhanno gede assanno.
Xaa yannara jawa kalqenke qarra ikkinohu diilallote soorramanna iibbille qorqorate kofatto Itophiyunni sa’e qachu gobbuwa haanju miinji hee’rannonsa gede assannoha ikkanna; konninnino gobbuwate mereero kalaqamannohu gutunni horonsi’rate, keeru, ga’labbonna mittimma kaajjitanno gede irko assanno.
Itophiyu albilicho giwirinnunni industirete widira reekkantanno harinshora waa garuinni koffe gorsahonna caabbichu wolqa burqisate; umise laalchira waaga ledde dagasera industuretenni fultino laalchose shiqishatenna gobbaydita woxu soorro afisiisate hattono laalchose gobaydi gobbuwara soyate dandiissannose.
Laayyote gobbuwa kayissanno huluullo giddonni mittichu kofattote waa wonshinanni yannara du’nama gufisannoho; konninno waa afi’ra didandiineemmo yaannoha ikkanna kuni koffeenyino barrisinni gara ikkinokkita buunxoonni. Sudaanennihu Al-Rusaareesi kofatto qaru dayirekterichi Hamiidi Mohaammedi Aliim bayi’riidi Itophiyu haaroo’mate kofo layinki doycho waa wonshate harinsho ledo amadisiisaminohunni Abbayi lagi bikki aana qarra kalaqannokkita amaalino.
Dayrekterichu xawishshi; hattono Chaynunnihu odoote owante Zhinuwa odeessino garinni; Waajjuullu kiiro garinni saihu Dotteessu aganinni hanafeno Itophiyu dannunni xaaddanno basera afamannohu Al-Deymi xaawi Itophiyunni Sudaane daanohu wayi bikki aana anje leellitinokkita xawisino.
Itophiyu sasenti gobbuwa hasaabbe sumiimmete iillansara albaanni kofattote waa wonshate harinsho hanafantannokki gede yaannohunni ale woro dodantannoti Gibtse; hajo Halantino Mangistuwa Ga’labbote amaale minira gatiikkinni iillishate wo’naaltino.
Gibtse, Sudaanenna Itophiyu Ga’labbote amaale minira huluullonsanna xa’muwansa shiqishshinoha ikkanna haaroo’mate kofatto Gibtsete hegeraamimmara jawa yaaddo ikkino gede amaalete minira xawisinohu Gibtsennihu gobbaydi hajo ministerichi Saami Shikuri; gobbasi kofattote loosi harinsho uurritannonna ga’labbote amaale minino qaafo adhanno gede xa’mino.
Gibtse labbanno uurrinshasenni harisanno hedo Sudaaneno hattonni gobbaydi hajo ministerichise Meriyam Al-Saadiq Al- Mahdi widoonni sayissino sokkanni amaalete mini Itophiyu sumiimme nookkiha kofattote waa wonshitannokki gede ittisanno gede woxarattino.
Abbayi woy Nayli lagi baalunku laayyote gobbuwa gutu jiro ikkinota xawisinohu Itophiyu riqiwamaanchinna IFDR Way, Gorsunna Wolqate ministerichi Dr Sileshi Beqqelehu isi widoonni; Sudaanetenna Gibtsete hasatto kofattote ledo amadisiisaminohunni ikkikkinni Itophiyu waa horonsidhannokki gede assate ikkinota duu’re xawisino.
Albaannino ikkiro babbaxxitino hedonsa filiqqisatenni egennantinori Ameerikunna Ruusiyu ledo baalunku amaalete mini uurrinshunna yannate geeshshi noo miillano haaroo’mate kofatto lainohunni noo badooshshi Afriku Mittimma massagonni assinanni hasaawinni tiramanno gede huwachishshino. Gibtsete wo’naalshino albi gede ikkikkinni macciishshannoseha hoogge irraabbino garaati la’noonnihu. Gibtse xaano ikkiro babbaxxitino gobbuwa hojjinni hajote angansa wortanno gede huuccidhanni furchonsa qorqortanni hadhanni afantannotano mashalaqquwa xawissanno.
Bakkalcho Maaja 15/2013 M.D
