Mootimmate jiro yaa dagate jirooti. Dagate jiro gobbate jirooti. Dagate horonsi’raanchimma buuxisiisate diru dirunkunni gaammanni baajeette biddissunna wodhote garinni hattono xambetenni yinoonni illachira hosiisate illachinshe loosa hasiissanno.
Baajeette xawadimmatenninna xa’mamaanchimmatenni horoonsi’rateno dagate leellannowa faajjetenni reqecci assinanni, dagoomaho hasiisanno latishshinna babbaxxitino owaantubbara balaxo uynanni loosu aana hosiisate handaara massagganno bissa ammanamatenni loossara agarranni.
Womaashshu gashshootenna horonsi’rate hayyo woyyeessatenni jirote hafanfarrenna moora gargarateno baxxinohunni ga’rafotenna mootimmate hidho yannitte hayyonni elekitiroonikisetenni gumulate looso hanafano yanna uynannikki hajooti. Handaarunni mooranna baincho assoote gargarate ragaannino xaa yannara illacha tunge loonsanni hee’noonni.
Ninkeno tenne lamala wosinchu gafinkenni Sidaamu Dagoomu qoqqowira womaashshu gashshoote woyyeessatenni baincho assootubba gargaratenna dagoomu horonsi’raanchimma lossate ragaanni amandoonni illacha lainohunni qoqqowu Fayinaansete Biiro Sooreessi Araarso Gerremew (Dr.) ledo keeshsho assinoommo.
Bakkalcho:- Qoqqowoho sai 2015 baajeettete dirinni womaashshu gashshooti maa lawanno? sai dirinni tayxe dirira ikkanno garinni afi’noonnihu danchu rosichi no?
Araarso (Dr.):- Sai 2015 dirira gaammoonni baajeette garunni yinoonni illachira hossanno gede addi illacha tungeeti loonsoommohu. 2015M.D qoqqowoho baxxinohunni, womaashshu amanyoote yannitte (digitalize) assatenni tekinolojetenni irkisate mixi’ne loosu giddora e’noommo. Kuri mereerinni, umihunni xaphooma woraddatenna qoqqowu deerrinni afantannori 80 ale ikkitanno uurrinshuwa tekinolojetenni irkisate mixo amandeenna kuri mereerinni 48 uurrinshuwa womaashshu amanyoote diriirsinoonninsari (online) loossa hanaffanno gede assinoonni.
Konninni, xaphooma womaashshu amadooshshenna horoonsi’rate hayyo tekinoloje/onlaynetenni irkisatenni mixotenni xibbuunni 38% ale gumula dandiinoonni. Gattino uurrinshuwano tayxe dirinni tekinolojetenni irkinse onlaynete hayyo giddora eessate mixo amande loonsanni hee’noommo.
Woluno sai dirinni gumulatenna jawa soorro abbate mixi’ne loonsoommohu konni albaanni rumuxxe keeshshinoha loosu hafanfarre gatisate ragaanni womaashshu handaarinni loossanno ogeeyye qajeelsate mixi’ne wo’munni wo’ma gumulloommo.
Sayikkihunna addi illacha uyne qoqqowinke deerrinni ikko gobboomu deerrinni roorima jiro hidhote horora hossanno. Xaphooma jiro giddonni xibbuunni 60% ale ikkitanno jiro babbaxxitino hidhote horora hossanno. Federaalete deerrinni hananfoonniha mootimmate elekitiroonkisete hidho eGP (Governmente Electronics Purchase) qoqqowinkerano loosu aana hosiisate ragaanni wo’naalloommo.
Tenne hayyo Federaalete deerrinni 70 ale ikkitanno uurrinshuwa horonsidhe owaante uytannoha ikkanna; Sidaamu qoqqowi wolootta qoqqowubbanni balaxe tenne hayyo (eGP) horoonsi’ra hanafino. Tenne mootimmate hidhote hayyo hanafateno balanxe hajo la’annonsa bissara huwanyoote kalaqate qajeelsha uynoommo. Konneno Federaalete hidhotenna jajju gashshooti biilloonyi ledo ikkatenni jajjabba foreme harisatenni huwanyoote kalanqoommo. Korkaatuno, tini tekinoloje mannoota halaalaancho ikkitino loosu heeworanna halaalaanchimmate widira reekkitannota ikkitinohura handaarunni agarranninke qeecha fulloommo.
Qoqqowoho 2016 baajeettete dirinni Hawaasi quchuma lede 13 uurrinshuwa elektirooniksete hidho amanyoote hanaffanno gede qajeelsha uynoommo. Tenne hayyo balaxxe hanaffannore baxxinohunni buxima ajishshanno (pro-poor) yinannire luphiima jiro gaammanninsare 7 uurrinshuwa badatenni muli yanna giddo hanafisiinseemmo. Balanxe kuri buxima ajishshanno yine ammannanni uurrinshuwara mixonke adda assineemmo. Ikkollana, konne looso hanafisiisate lowo loosi agaranno.
Bakkalcho:- Sai dirira onlaynete hayyo giddora eessinoonni uurrinshuwa widoonni daggino soorro maati?
Araarso (Dr.):- Onlayne yaa (online system) yaa lawishshaho xeertote afantanno uurrinsha woy sektere loosu mini qara tajete buichose heedhannohu qoqqowu womaashshu biiro giddooti. Konni albaanni noohu rosaminohu woraqatunni loonsanni hayyo “IBEX” yaamamannohunni loosante shiqqanno ripoortuwa mito woyte ammanamooshshu nookkita ikkitanno. IBEX hayyonni loonsanniri mito woyte lexxate hattono ajate ikkitubba leeltannoho. Hasi’ni gede soorra dandiinanniho yaate.
Xa hananfoommohu kayinni onlaynete hayyo mitte hinge loonsi kawa wirro soorra dandiinannikkiho. Konnira, mageeshshi jiro hiikkonni illachira hossu yaannoha; birru mamoote, hiittoonninna ayi fulo assinoro hattono ayi buuxino yaannoha biironkera hee’ne dhaaddotenni onlaynete hayyonni la’’a dandiinoommo.
Onlaynete hayyo (online system) hanafisiisate loossa olloha ikkitanno gede; ammanamooshshunna adhamooshshu noo loossa heedhanno gede assitanno. Tenne hayyono loosinohu manchi beetto ikkasinni konni gedensaanni xe’ne diheedhanno woy qoropho dihasiissanno yaa dikkitino. Hiittenne yannarano qorophotenni loonsanni hayyooti. Ikkollana, konni albaanni rosaminohu ripoorte qixxeessate hayyo yannitte ikkitannonna woyyaabbanno gede assa dandiisiissino hayyooti. Jirote hafanfarrenna moora ajishshannote yine ammannanni.
Uurrinshate giddo mittichu ogeessi mageeshshi woxe may hajora hattono mamoote fushshinoro dhaaddotenni onlaynete hayyonni la’’a dandiinannihuranna yannitte hayyo umisenni hajajjannoha ikkinohura loossa awaawurate harinsho kalaqanturo hattenne yannanni la’’a dandiinanni daafira rahotenni taashshote qaafo adhinanni. Ayino tenne hayyonni loosannohu loosu gara so’risiiseemmo yee diafanno. Xeertowa hee’ne loonsanniha ikkirono; alba albaanni xaande loonsanni hee’noonni gedeeti tini yannitte hayyo injoo kalaqqinohu.
Mito woyte fulo assinoonni woxi anga keeshshiro meessiha lawanna dogimale horora hosara dandaano. Hafanfarara dandaanno. Konni kaiminni, hunne hasi’ra ikkanno. Xaa yannara tino hayyo hanafantu kawa togoo assooti didandaamanno. Onlaynetenni borreessine maareekkinanni daafira fulo ikkino woxi mageeshshihoro anfanni. Tirfe woxi hee’rirono fulo assino ogeessi rahotenni qolanno yaate.
Konni garinni moorunna mussinnu assooti dihee’ranno. Albi gede mootimmate jajja woy woxe anga noo daafira aneho yine hasi’ni garinni horonsi’nannikki gede onlaynete hayyo ho’litanno.
Woxu akatisinni manchi beetto hasiisannokki assooti widira kakkayisara dandaanno. Ikkirono kayinni, qorophotenni loonsanni hayyo ikkasenni albaanni noota woxu hafanfarre gargaratenna mooru assoote ajishate ragaanni luphiima qeecha afidhino hayyooti; tini onlaynete hayyo.
Bakkalcho:- Tini yannitte hayyo gawajjo diafidhino?
Araarso (Dr.):- Hiitti tekinolojeno horo noosente gede gawajjono afidhino. Tini yannitte hayyo kayinni gawajjo diafidhino. Onlaynetenni loonsanni yaa xaande loonsanni hee’noonni gedeeti. Lawishshaho Yirgaalamete quchumi womaashshu sekiterera loonsannire biironkera hee’neeti la’neemmohu. Handaarunni loosanni noo ogeessi ikkinore soorrara wo’naaliro hayyo hakkawoyntenni bilbille loossanni nootohu digaraho yine rahotenni taashshanno gede assinanni. Ogeessano basete geeshsha sonke assootesi taashshi’ranno gede assinanni.
Bakkalcho:- Qoqqowoho gaammanni baajeette roorenkanni buxima ajishshanno uurrinshuwara gaammanniha ikkanna; baajeettetenni safote latishshuwa hala’litinokkiwa loosantenni roore latinoha Hawaasi quchuma lende diru dirunkunni latisate harinsho noota daga kayissanna macciishshinannina kuni mageeshsha halaaleho yaatto?
Araarso (Dr.):- Tini mashalaqqe digaraho. Ninke hemammeemmohu Hawaasi quchuma de’inoonni yinannaati. Sidaamu qoqqowira sa’u sase dirra giddo, seeda sa’u 40 dirrara loosantinokkita dooggate latishshaati halashsha dandiinoommohu. Sa’u sase dirra giddo calla 3.2 biliyoone birra fulo assatenni baadiyyete 1,600 kiilomeetire ale carete doogga loonsoonni. Quchummate hattonni 1.1 biliyoone ikkanno birra gaamme latishsha halashshinoonni. Tini jiro Hawaasi, Yirgaalametenna Alatta wondi quchumma lendikkinni UIIDP pirojektenni loonsannita lendikkinni mootimmate baajeettenni fulo assine loonsoonniho.
Xalalu anganni way halashsho lainohunnino 2012M.D Sidaamu zoonete tantanonni noo yannara quchumahono ikko baadiyyete xaphooma xalalu anganni way mereerimunni xibbuunni 38% noowinni sa’u sase dirra babbaxxitino hallanya uurrinshuwanni gaammoonni jiro lendikkinni 1.1 biliyoone birra mootimmate baajeette gaamme loosankenni xalalu anganni way iillo xibbuunni 56.3% iillisha dandiinoommo yannaati.
Konnira, loonseemmo latishshuwa duuchunku qooxeessira taalo ikkino garinniiti. Qoqqowoho konni albaanni duuchunkawa taalo ikkino garinni latishshuwa halashshinannikki harinsho noonkanni. Safote latishshuwanni baadiyyete doogga halashshanna qooxeessubba dooggatenni xaadisate ragaanni dancha lawishsha ikkannoreeti loonsanni hee’noommohu. Konni albaanni Wodiidi qoqqowi tantano giddo hee’neenna hanafante loosantukkinni sette dirra ale keeshshitinore 40 ale ikkitanno buussa loonse gundeenna dagoomaho owaante uytanno gede assinoonnihu sa’u sase dirra giddooti. Laooshshinke wo’manka Sidaama ikkinnina qooxeessa bandanni dikkino; dandaameennanke Hawaasa xa noo deerrinni aleenni latisa dandiinoommoro roorenkanni danchalla ikkanno.
Hawaasi quchumi kayinni umisi giddo eonni galanno quchuma ikkasinni, mootimmate kaazininni jiro gaammannisiha dikkino. Konni kaiminni, mootimma Hawaasi quchumira calla illacha tugganno yinanni mashalaqqe taala noose.
Mootimmate jiro roorenkanni baadiyyete qooxeessubba latisateeti hosiinsannihu. Hawaasino ikko Wondo Genneti quchumma umonsa dandiite giddo eonni galtannoreeti. Ninke hasatto baalanti woradda umonsa dandiite giddo eonsa lossidhannonna umonsa gashshitanno gede assate. Hawaasi quchumino ikko Wondo Genneti uminsa baajeettenni galtannoha ikkirono qoqqowu mootimma kayinni duuchunku qooxeessira taalo ikkino garinni latishsha halashshate amaddino illachi garinni jiro gaante babbaxxitino pirojekitubba loossanno.
Konne calla dikkino; Alatta Cuukkote woradino xibbuunni 70% ale jiro giddo eonni gamba assi’ranno. Alatta Cuukkote quchumino hattonni 90% ale jiro giddo eonni gamba assi’ranno.
Qoqqowoho sa’u sase dirra giddo duuchunku handaarinni mixo amande xaphoomunni 514 pirojekitubba loonsoonni. Kuri pirojekitubbara diru dirunkunni 5 biliyoone ale birra gaammanniiti loonsoonnihu.
Xaphoomunni, Hawaasi quchuma lede qoqqowoho sa’u sase dirrara duuchunku handaarinni 13 biliyoone ale birra gaamme 514 pirojekitubba ijaarroonni. Tini jiro babbaxxitino hallanya uurrinshuwanni ‘’Channel-1,’’, ‘’Channel-2’’, hattono ‘’Channel-3’’ yinanni jirote buenni afi’nannita lendikkinniiti.
Sidaamu qoqqowu xaphooma jiro giddonni 61% ale ikkitanno jiro buxima ajishshanno yinanni handaarrara gaamanno. Kuri handaarra gobboomu deerrinnino ikko kalqoomu Baankenni luphiima jiro gaammanninsareeti.
Bakkalcho:- Qoqqowu baxxinohunni bunu jironni luphiima gobbaydi woxu soorro gobbate abbannoha ikkasinni, luphiima hasattono heedhannohura konninna wolootta eote bu’anni qoqqowunnita eo lossate assinanni sharro hiittoonni xawisatto?
Araarso (Dr.):- Eo gamba assate loosi kaajjado sharro xa’mannoho. Eo gamba assinanni hayyo yannitte hayyonni tekinolojetenni irkisa hasidhanno. Hayyo yannitte assa calla ikkikkinni huwanyoote lossano hasiissanno. Giwire mayra baantanniro dagoomu seekke huwatara hasiisanno. Ilamano seekkite huwattanni lophitanno gede hala’ladunni loosa agarranni. Sidaamu qoqqowira ruukkadu baychira daga haammatte heedhannowaati.
Xaa yannara qoqowoho quchumma hala’litanni daggino. Kuni loowonta huluullisannoho. Sase kiilomeetire xeertinyira quchumu leellanno. 72 ale ikkitanno quchummano Maazagaajjunni galtannoreeti. Konnira, Maazagaajju eono hakkonni bikkinni lexxa noose. Qoqqowo hiikko garinni massanganni latisanna lossa hasiissannoro suffino lopho timo (sustainable development goal) kaima assine miinju handaara massanganni hee’noonni. Manna illachishshino loossa gumulama noose. Kunino ikkannohu noo jiro kaiminniiti.
Sidaamu qoqqowo ikkara albaanni 2012M.D woxu fulo dhuki xibbuunni 23% callaati. Konni kaiminni illacha tunge loosatenni 2015M.D woxu fulo dhuka 44% giddo eonni diwate deerra iillino qoqqowooti.
Konni dirinnino, qoqqowunniha woxu fulo dhuka 55% ale giddo eonni diwate illachinshoommo. Giddo eo mootimmate jawa dhuka kalaqqannote. Giddo eo lexxitu bikkinni hiittoonni loons ikkikkinni maa loons yinanni loonsanni deerriraati iillinannihu. Giddo eonna miinju dhuka calla ikkikkinni maatete jireenya buuxisiisateno qoqqowoho baxxinohunni saadate sircho woyyeessatenni laalchonna laalchimma lossate hixamanyine loonsanni hee’noonni.
Miinja lossi’rate hasiisiro balanxe qooxeessu keere buuxisiisa hasiissanno. Keeru hoogiro miinju hendanniha dikkanno. Keeru hoogiro itano agano, loosi’rano hobbatunni eanna fulano qarraho. Duuchu handaarinni irkissanno bissanni ledo noonke halammeno kaajjadote. Konni garinni qoqqowoho duuchu handaari Jireenya buuxisiisate loonseemmo. Ninke Jireenya duuchu garinniiti la’neemmohu.
Lawishshaho, doogote latishshi ragaanni culuuta doogono ikkito carete doogga halashshini gedensaanni mannu hodhishsha garunni afi’re horoonsi’rirono minesi iilli gedensaanni hasiissanno sagale afi’ra hoogiro Jireenya buuxisiinsoommo yaa dikkino. Dooggano halashshineemmo; gibirinnu handaara woyyeessatenni laalchonna laalchimmano lossate loonseemmo. Laalchonna laalchimma lossate hasiisannore wonshineemmo. Konnira, hasiisanno qajeelshano uyneemmo. Laalchonna laalchimma lossinummo yaa waagu ooltono ajjanni hadhanno. Laooshshinkenna illachinke duuchunku handaarinni soorro abbateeti.
Bakkalcho:- Qoqqowo dannunni xaadanno qoqqowubbanni ledo babbaxxitino handaarranni xaadooshshe kaajjishatenna gutunni latate illachi maa lawanno?
Araarso (Dr.):- Tenne hedo lamu garinni la’nummoro danchaho. Qoqqowinke 80% ale ikkannohu Oromiyu ledo dannunni xaadanno. gattinoti Wodiidi Itophiyinni ledo dannunni xaandeemmo. Latishshu danna diafi’rino. Latishshu ewelira yine baycho bandanniha dikkino. Latishshu ga’renna boosono diafi’rino. Konni albaanni rosaminohu dannunni xaandanni qooxeessubbara lamu hallanyooti uminsa hajonni giwanturono coye doogo soorratenni dagate mereero ka’ino gaance gede assinanni iibbabbinshanni harinsho noonkanni. Sa’u sase dirra giddo kayinni qoqqowu dannunni xaadanno qooxeessuwara hallanyootu mereero kalaqantanno gaancuwa hallanyootunnita ikkitino gedenna hajo hajote angansa noonsa mannooti calla xa’mantanno gedeeti assinoommohu.
Umihunni, dagoomu mereero keerunna ga’labbo teessanno garinni loonsanni hee’noommo. Layinkihunni, qoqqowo dannunni xaaddanno qoqqowubbanni ledo miinjunninna safote latishshuwanni xaadisa jawa illacha tungoommo hajooti. Daga mimmitu ledo xaadisatenna mitte daga assate miinju qara hajooti. Konni kaiminni, doogga, xalalu anganni way, rosunna fayyimmate uurrinshuwa hattono labbanno latishshuwanni dagooma horaameeyye assatenna xaadisate loossa hananfoommo. Konni garinni dagooma latishshunninna miinjunni xaadisa dandiinummoro gutunni lanteemmo. Latishshu hala’liro ga’labbote qarri dikalaqamanno. Keerunna ga’labbo teessuro qachu qoqqowubbanni ledo keeraatunni hee’nanni. Investimenteno hattonni hala’litanno.
Bakkalcho:- Wodiidi ragaanni Keeniyunni e’anno kontirobaande qoqqowo hala’ladunni e’annoha ikkasinni seeru garinni dadda’litanno daddalaano ikko mootimmate eo ciiggishshannokki garinni hiittoonni loonsanni hee’noonni?
Araarso (Dr.):- Kontirobaandete daddali millimmo qoqqowinke gede ikko gobbate gede lowohunni jifammanni hee’noommoho. Qansootu gobbansa baxxannore ikkituro seeru doogonni loosidhe afidhannohunni gobbansara giwire baattanno. Gobbanke afi’ra hasiissannose horo afi’ra dandiitannonna iilla noose lopho deerrira reekkate seerimale assootubbara doogo difanneemmo; kaayyono diuyneemmo. Qansootuno seeru doogonni loosidhanni gobbansara hasiisannore baattanno laooshshenna huwanyoote afidha geeshsha kaajjine loonseemmo. Konni ragaanni hajo la’annonsa bissanni ledo qinaambe kaajjado qorqorshu loossa loonsanni hee’noommo.
Bakkalcho:- Konni albaanni kuusamne keeshshinoha bushshu madaabbari asale qolate loosi hiikko deerrira iillino?
Araarso (Dr.):- 2007M.D hanafe bushshu madaabbari asali noonkanni. Sidaamu zoonete tantanonni hee’reenna bushshu madaabbari asali luphiimahonkanni. Hattenne yannara loossate gari bainchu assootinni sakaalaminohonkanni. Ikkollana, qoqqowo ikkinummo gedensaanni 588 miliyoone birra bushshu madaabbari asale qola hasiissannonketa muro saynsoommo. Bushshu madaabbari asali qallo noosiho. Qallono diru dirunkunni lexxitannote.
Konni kaiminni, 2007M.D-2011M.D geeshsha nooha 747 miliyoone birra bushshu madaabbari asale baantoommo. Ninke noonke asale baante gundoommo. 2012M.D asalino no yinanniri no. Kayinnilla, la’’annonke asale baantoommo. Konni ragaanni asalu giddo e’nanni gede assitino bissa seerunni xa’mantanno gede assinoonni; assinannino hee’noonni. Gatinori hee’rirono shallagote qorqorsha (Odiite) assinanni hee’noonni. Kuni asali kayinni wirro jiro ikke latishshaho hosa noosi yaannohunniiti loonsanni hee’noommohu. Xaphoomunni asale ajinshanni miinjanke lendanni ha’rate illacha tunge loonsanni hee’noommo.
Bakkalcho:- Yannakki fajjite ledonke assootto keeshshora wodaninni galanteemmo.
Araarso (Dr.):- Anino galateemmo.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Birra 8, 2016 M.D
