Doogga looso tirtinori harantanni hossannota ikkitukkinni loosu hajora millinsannita ikka noose. Doogote safote latishshi hala’la dagoomu qarrubba tiratennino sae qooxeessu latishshi hala’lanno gede jawa qeecha afi’rino. Ijaarantino doogga ikkito ijaarshu aana afantannore garunni agarooshshe assa kayinni jawa hajooti.
Gobbate babbaxxitino qooxeessubbara konni albaanni doogga hala’litinokkiwa xaa yannara illacha tunge loonsanni hee’noonni. Dagoomuno seeda yanna xa’mora dawaro afi’ranni leellanno. Ninkeno tenne lamala wosinchu gafinkenni Sidaamu qoqqowira doogote safote latishshi loosi noo deerra lainohunni Qoqqowu Doogote Latishshinna Hodhishshu Biiro Sooreessa ikkinohu kalaa Taammiru Taaffehu ledo assinoommo keeshsho qineessine shiqinshoommo.
Bakkalcho:- Qoqqowoho tenne yannara doogote latishshi loossa noo deerra hiittoonni xawisatto?
Kalaa Taammiru:- Qoqqowoho dooggate latishshi loossa lamu garinni bande la’’a dandiinanni. Kunino, Sidaamu qoqqowo ikkara albaanninna qoqqowo ikki gedensaanni nooha la”a dandiinanni.
Sidaamu qoqqowo ikkara albaanni honse dirrara (2004M.D hanafe) albi Wodiidi Daga Dagoominna Mannni qoqqowi mootimma hundaanni “URRAP” tantano kalanqeenna loosu giddora e’noonnihu. Konninni, 2004-2012M.D geeshsha honse dirra giddo 339 pirojekitubba hanqaffinota 2086km doogooti babbaxxitino woraddara loonsoonnihu.
Kuri pirojekitubbanni buussa, baadiyyete doogga nooha ikkanna; qarunni carete dooggaati loonsoonnihu.
Qoqqowo ikkinummo gedensaanni 2013-2016M.D geeshsha nooha la’nummoro 572 pirojekitubbanni; “URRAP” na baadiyyete doogganni loonsannite. Kuri xaphi assine la’nanni woyte URRAP 2003km doogo loonsoonni. Baadiyyete doogo biilloonyinnino 2211km doogo loonsoonni. Konninni, xaa yannara qoqqowoho doogote latishshi loosi wiinamunni gumulamanni noota la’’a dandiinanni. Xa hananfoonniri doogote pirojekitubba tayxe loosante gooffannotanna aananno diri boco yanna geeshsha wo’munni wo’ma gumulantannota lendeenna sa’u shoole dirrara 4214km doogo loosa dandiinoonni. shoole dirra giddo erotenni loonsoommo.
Qoqqowunni tantanamme mootimma ikka dagoomu horonsi’raanchimma hedote giddo woratenni noo jiro garunni horoonsi’ne loosatenni dooggate safote latishshi ragaanni hala’ladda loossa gumulantanni no. Konninni, dagoomuno hagiirraammaho. Qoqqowoho dagoomu hasatto bande afate assinoonni hasaawinni qarunni ka’ino xa’mo doogonnite. Konni kaiminniiti doogote safote latishshira illacha tunge halashshinanni hee’noonnihu.
Doogote safote latishshira calla qoqqowoho sa’u shoole dirra giddo 2.3 biliyoone birra baajeette gaamme loonsanni hee’noonniha ikkanna; konni giddonni 1.6 biliyoone birra baantoonni. Jawa jiro gaamatenni doogga, buussa hala’ladunni loosa dandiinoonni.
Buussano hakko bikkinni ijaarranni hee’noonni. Baxxinohunni, alichaame qooxeessubbara lagga batidhannowa ikkasinni 73 buussate pirojekite qixxeessine loosu giddora e’noonni. Konni loosira sa’u shoole dirra giddo 112 miliyoone birra sheemaate e’noonnihu giddonni 81.6 miliyoone birra fulo assine baantoonni. Gatinoha haaru diri boco yanna geeshsha loosu gumulameenna baantanniha ikkanno.
Bakkalcho:- Loosantino buussanna doogga konni albaanni keeshshinoha dagoomu qarrubba mageeshsha tirtinote yite xawisatto?
Kalaa Taammiru:- Loosantinori doogote safote latishshuwa xaa geeshsha la’noonni garinni dagoomu horonsi’raanchimma buuxisiisa dandiitinoreeti. Lawishshaho, Duguni buusi Lokka Abbaayu worada Alatta wondinna Alatta Cuukko woradda ledo xaadisannoho. Konni albaanni hakku buusi hoogasinni qooxeessu manni seeda doogo ha’rannonkanni. Qooxeessu daga laalchonsa harancho yanna giddo dikko iillishi’rate shettannonka. Duguni buusi loosamasinni daga harancho yanna giddo hasidhinowa iilla dandiitanno. Laalchonsano harancho yanna giddo dikko iillishi’ra dandiitanno kaayyooti kalanqoonnihu.
Konninni, laalchonsa harancho yanna giddo horonsi’raano dagara iillisha calla ikkikkinni qoqqowu gobbaanni wolootta quchummanni dagganni laalchonsa adhitanno daddalaanorano dancha injoo kalaqino. Doogga injiitinota ikka hoogate korkaatinni loosidhe galtino daga laalchinsa horaameeyyete iillikkinni ba’’annoha gatisa dandiinoonni. Konninni, dikkote xaadooshshino woyyaawino. Miinju millimmono woyyaabbanni dagganno gede dooggate safote latishhsi jawa dhuka kalaqino.
Wolu garinni, fayyimmate ragaanni konni albaanni lame lubbonni noo amuwa ikko xissamino manna Hospitaale iillishate, hattonni fayyimmate uurrinshuwara iillishate lowonta qarrammanni keeshshinoonni. Xaa yannara kayinni baalante qooxeessubbara woyyaabbino doogga ijaaramsenni Ambulaanse hiittenne yannarano qarrantukkinni e’anni dagoomu fayyimmate owaante iillaanni hasiisanno owaante afi’ranno gede assitanni afantanno.
Rosu ragaannino, rosaano harancho yanna giddo Hawaasira ikko wolootta rosu uurrinshubbara iillite rosonsa harunsitanno gede hattono maateno oosonsa ledo harancho yanna giddo xaada dandiitanno injoo kalaqantino.
Woluno, Booni gaangaawira ijaaramanni noohu Baacha yaamamanno buusi no. Booni quchumira 500 meetire xeertire afamanno Lagira buusu hoogasinni konni albaanni qooxeessu manni 16-30 kiilo meetire geeshsha seeda doogo tayse daanni xaadannonna dikki’rannonkanni. Kuni buusi loosamasinni kayinni dagoomunniha jawa qarra tirroonni.
Konninni, xaa geeshsha loosantinori doogote safote latishshuwanni dagoomunniha poletiku, dagoomittenna miinju xa’mubba dawaro afidhanno gede assatenni woyyaabbino miinju millimmonna harinshora jawa qeecha fultanni afantanno. Tini xaa geeshsha xawisummoti qoqqowu mootimmanni loosantinoreeti.
Wole, qoqqowinkera xaa yannara Federaalete mootimmanni 3 doogga loosantanni no. Lawishshaho, 2014M.D hananfoonniti Bansa Daayyenni-Cirre-Naansabo massitannoti 85.5km kolishsho doogo loosantanni no. Tini doogo qoqqowu giddo shoole woradda xaadissannote.
Gumulshuno 85% ale iillino. Hakkiichono Daayyenni Daaeela massitanno doogo aana jawu buusi ijaaramino. Kuri doogganna buussa loosamansanni dagoomunniti seeda yanna xa’mo dawaro afidhino. Danchu gashshooti qarrubbano tirantino. Kolishsho (Asfaaltete) doogo ikkaseno harancho yannanni marre iillinanniwa ikkino. Lawishshaho, hakkonni qooxeessira Buna hala’ladunni laashshinanniha ikkasinni laalcho yannatenni hogombe mereerima dikkora iillishate kaa’litino doogooti.
Woleno, Bansa Daayyenni-Cabbe-Arooreessa-Hookko massitannoti 65km kolishsho doogo qoqqowo tayisse Oromiyu qoqqowono e’annote. Gumulshuno danchu deerrira iillinote. Tini doogo xaa yannara wiinamunni ijaarantanni noote.
Haweela Tuula-Malga-Wotara-rassa- Oromiyaho galchimi Arsi Kofolenna Kokkossa yaamantanno woradda xaadisse tayisse sa”atenni Arbagoona e’e Yayye quchuma tayisse Woraancha widoonni Booni Asfaalte ledo xaaddannoti babbaxxitino korkaattanni gufidhino doogo ikkiturono; xaa yannara kayinni ijaarantanni no.
Tini doogo Yayyenni Hawaasira daateno ikko Booninna Bansi woradda ledo harancho yanna giddo xaadate jawa injoo kalaqqino. Qoqqowu mootimma deerrinni loonsanni dooggara ledote Federaalete mootimmanni loonsanni hee’noonni doogga qoqqowinkera doogote safote latishshi hala’lanno gede kaayyo kalaqqino. Dooggate safote latishshi hala’la dagoomunniti miinju, dagoomittenna poletiku xa’mubba dawaro afidhanno gede kaa’litino.
Bakkalcho:- Sa’u shoole dirra giddo dooggate pirojekitubbara gaammoonni baajeette carete doogora callaatinso kolishsho doogono lendeennaati?
Kalaa Taammiru:- Xaphoomunni 2.3 biliyoone kuri doogga ijaarshira gaammoonni baajeetteeti. Konni giddonnino xaa geeshsha 1.6 biliyoone ale ikkanno woxe baantoonni. Kuri carete dooggaati. Lamu garinni bande la’’a dandiinannireeti. Kurino baadiyyete doogga biilloonyinninna URRAPni deerransa agarino garinni loosantannoreeti. Badooshshu kayinni baadiyyete doogga biilloonyi maashinna ikko ogeeyye umisitenni loosannoha ikkanna; URRAPni loonsanni doogga lainohunni ninke ga’rafo fushshineenna handaarunni tantanantino maamarra loossanno.
Konninni, loosu kaayyo kalanqani gede 72 maamarra tantannoonni. Kuri maamarranni 472 ikkitannori Yuniversitubbatenni handaarunni qajeelte maassante fultinorira uyneenna loossanni afantanno. Jawa egennonna rosichono afidhanni no. Albillichono uminsanni kontiraaktere ikkite loosate dandiitanno dhuka kalaqidhino.
Sayikkiti, Federaalete mootimmanni loonsanniti Yayye-Girja-Melka Destanna Melleya Majo yaamantannoti 65km doogote pirojekite ikkitanna qoqqowu giddo 5 woradda xaadissannote. Tenne pirojekite kontiraakterichino agarranni garinni loosinoha dikkino. Qooxeessu alichaame diilallote akati noowa ikkasinni hananfi yannara yinoonni yannanni xiiwama didandiino. Xaa yannara kayinni danchu garinni ijaarantanni noo doogooti. Kuni doogote latishhsi dagoomu xa’mo kaima assine loonsanni hee’noonniha ikkasinni qooxeessu dagoomi jajju kiiso (baatooshsheno) xa’mikkinniiti halammensa leellishanni noohu. Tini doogono muli yanna giddo ijaarshu loosi gumulamannota ikkitanno.
Bakkalcho:- Hanafantino dooggate pirojekitubba isilanchimma noo garinni gumulantanno gede hattono laanfe la’noonni pirojekitubba rahotenni taashshote qaafo adhinoonni harinsho heedhuro?
Kalaa Taammiru:- Loossa isilanchimma noo garinni loosantanno gede assate ragaanni; lawishshaho, Duguni buusi konni albaanni isilanchimmatenni ijaarama hoogasi kaiminni mittichu kaameeli hogowunkunni daye sa”anna diigame uwinonkanni. Kuni yaa pirojekitete harunso deerrinni la’niro isilanchimma noohu ijaarshaho hasiisannorinni loosaminokkitanna hajo la’annonsa ogeeyye garunni amaaltinokkinna keentinokkita la’noonni. Konni kaiminni, buusu yannaweelo hiiqqame uwate gadachamino. Konni kaiminni, hattenne yannara tenen pirojekite massaggino bissa yawons agarunni fula hoogansa kaiminni keennoonni harinsho noonkanni.
Woluno, Baarre yaamamannohu seendille 50 meetire ale ikkanno buusi Arbagoona, Burranna Bansi woradda xaadisanno gede hendoonnihu diizaynete garinni dijaaraminonkanni. Jawa jiro dunnoonniha ikkirono uurre gatasinni dagoomahono horo uyikkinni keeshshino.
Konnira, pirojekitubba ijaarante horo uytukkinni uurrite gattannohu qarunni garunni harunsonna irko assa hoogate kaiminniiti. Ninkeno, hakkonne looso keenne harunsonna qorqorshu pirojekitubba garunni gumulantanno gede jawa qeecha afidhinota rosicho adhinoommo. Pirojekitubba loosantanni noo gara amaaltannori handaaru ogeeyye hasiisanno garinni gaammeenna loossanni nooro afate aganunni mitteenge keennanni harinsho kalanqoommo.
Konni garinni harunso assine isilanchimmatenni loosantanni nookkita iillinoonnire 3 doogga looso uurrinseenna uminsa kisaarinni wirro haaro sheemaate e’neenna loosu hanafamanno gede assinoommo. Konni garinni pirojekitubbate isilanchimma lainohunni xaaddino qarrubba tirranni dangoommo.
Bakkalcho:- Qoqqowoho 2016 baajeettete dirinni pirojekitubbate ijaarshi loosi maa lawanno?
Kalaa Taammiru:- Xaa yannara loosantanni noo pirojekitubba 2015M.D hananfoonnireeti. 2016M.D haaro pirojekite dihananfoommo. Sai dirira hananfoonniri 2017M.D boco yanna geeshsha gumulate mixo amandoonniri 55 pirojekitubba no. Wirro ijaarsatenna gatamarshu loossa wo’munni wo’ma gumulantino. Ijaarshu deerrinni la’niro kayinni baadiyyete doogga biilloonyinni 11 pirojekitubbanni 139km doogga hattono URRAPni loosantinori 20km ikkitannori sase doogga loosi gumulamino.
Woleno, 13 pirojekitubbanni hanaqafantinoti 68.28km doogga gumulshi danchu garinni gumulamanni noota keennoommo. Boode doogga kayinni 2017M.D gumulantannoreeti.
Bakkalcho:- Xaa geeshsha ijaarantino doogga hodhishshu injoo mageeshsha lifixa assitinote?
Kalaa Taammiru:- Doogote safote latishshi qarunni hodhishsha lifixa assannoho. Hogowu kaameella ikko manna hogobbannorira jawa injoo kalaqqino dooggaati. Konni albaanni Xexxerrisunniiti roorenkanni mannu basetenni base hodhannohu. Kuri Xexxerrisubba kayinni roore anga ikkitannori seerimale millissannorenna taargu kiiro noonsakkireeti. Kaandanniki kayinni lame horo noonsa. Umihunni, dooggate qarri noowa kaameelu eannokki qooxeessubbara dagoomaho hodhishshu owaante uytanno. Wolu garinni, qansootano loosu kaayyo kalaqqino.
Kuni yaa kayinni qooxeessu laalcho yannatenni dikko iillishate, dagoomu fayyimmate owaante afi’ranno gede assate, hattono rosaano yannatenni rosu battalansara iillitanno gede assitanno kaayyo kalaqqino yaa dikkino.
Konni kaiminni, kuri doogga loosantu kawa hodhishshu kaameella hala’ladunni babbaha hanaffino. Woloottano hogowu kaameella hasidhanno laalchi noo woradda geeshsha iillite dagoomuwiinni babbaxxino laalcho hidhitanni dikko iillishate kaayyo afidhino. Dooggate safote latishshi hala’la dagoomu hodhishshu owaante shotu garinni afi’ranno gede kaa’litino. Mite mite woradda qaru quchuma qooxeessu olluubbanni ledo xaadissanno qooxeessubbara sasu goommi Baajaajeno dagoomaho hodhishshu owaante uytanno kaayyo kalaqantino.
Bakkalcho:- Qoqqowoho kaameelu danonni mannunna jajju aana iillitanno gawajjo ajishate doogote hobbaati loosi maa lawanno?
Kalaa Taammiru:- Doogote hobbaati ledo xaadinohunni Federaalete hodhishshunna doogote loosu mini ledo kaameelu danonni illitara dandiitanno gawajjo diru dirunkunni 5% ajishate mixo qixxeessine loonsanni hee’noommo. Konni kaiminni, gumulamihu 2016M.D umikki boci dirira calla kaameelu danonni iillitara dandiitannota reyote bikka 46% ajisha dandiinoommo. Sai 2015M.D gumulshi ledo heewinsummoro konni dirinni hakko bikkinni ajisha dandiinoommo.
Qoqqowinkera hala’ladunni dano iillitannohu Xexxerrisunniitinka. 4-5 manni geeshsha uddeelte hogobbanno daafira iillitanni keeshshitino dano doogga halashshankenni ajisha dandiinoommo. Ikkollana, xaano jawu mini loosi agarannonke yaate. Korkaatuno, mittu manchino kaameelu danonni reya noosikki daafira. Kalaqantino danonni xibbuunni 68% gawajjo iillitinohu jilbu aleenni oofatenniiti. 14% kayinni kaameellate tekinikete ikkadimma anje korkaatinniiti. Konninni, kaameellate tekinikete ikkadimma anjenna jilbu aleenni oofatenni mitteenni 82% dano iillitanno gede qeecha amaddanno.
Konne qarra gatisateno 2, 3 na 4 goommi gongo’mishamaano oofaano yine gaamatenni sase mereershubbara mootimmate kaameella oofaano lede 6500 ale ikkitannorira ikkadimmate qajeelsha uynoonni. Iillitanno danora jawa qeecha amaddannori Xexxerrisa lede dagate hodhishshu owaante uytanno kaameellaati. Dano iillitannohuno roorenkanni hodhaanote aanaati. Jajju aana iillitanno danono hattonni jawate. Tenne dano ajishateno sai diri gumulsha kaima assine mixi’ne loonseemmo.
Bakkalcho:- Ledonke keeshsho assite oottonke xawishshi daafira galanteemmo.
Kalaa Taammiru:- Anino galateemmo
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Wocawaaro 9, 2017 M.D
